lauantai 10. elokuuta 2013

Tenavatähti


Suureksi häpeäkseni minun nyt julkaistava nämä ensimmäiset kuvat uudesta kamerasta. Samaa shittiä kuin ennenkin. Ilmoittaudun heti huomenna kansalaisopiston valokuvauskursseille, jotain on tehtävä! En minä saa mitään irti tuosta vehkeestä, suorastaan pelottaa sen käyttäminen.

Säädöt on niin hakusessa kuin kuvitella saattaa.

Näyttelypäivän yllä leijui sateen uhka, mutta onneksi ei ropsauttanut mitään tihkukuuroa kummempaa näyttelyväen ylle. Raviradalla homma toimi kuin se kuuluisa junan vessa. En minä ainakaan keksinyt mitään mistä valittaa.

Iso talkoolaisten tiimihän siellä taustalla on raatanut ympäripyöreitä päiviä jo pitkään. Voin vain kuvitella miten paljon organisointia tuollaisen suurnäyttelyn järjestäminen vaatii. On se upeaa, että talkoohenkeä löytyy eikä ainakaan näin näyttelyvieraan silmiin mikään tökkinyt. Behind the scenes voi olla paljonkin kähinää, mutta ei se päälle näy.


Tenavatähti tepasteli tänään omassa junnuluokassaan ykköseksi, sai ERI:n ja voitti kilpailuluokkansa ollen JUK1 sai eilisen jatkoksi taas kerran SA:n eli Sertifikaatin Arvoinen tapaus. Paras uros -kisassa juippi oli jo kakkosena, mutta sitten rähähti näkemälleen pikku-ukolle ja tuomari kuritti heti, jätkä tipahti kolmanneksi ollen PU3.

Sama koira joka eilen voitti urokset, voitti tänäänkin ja kirkastui muotovalioksi. Jos Peetu hoitaa homman huomennakin tuttuun tyyliin, saattaa hyvinkin heilahtaa sinivalkoinen rusetti meitä päin. Tai sitten ei.

Jossittelu ja spekulointi on turhaa sekä tarpeetonta. Huomenna aloitetaan taas nollasta. Jokaiseen kehäkäyntiin pannaan kaikki peliin ja pidetään huoli, että häntä heiluu ja homma on kivaa.

Tuomari oli tiukka täti joka antoi jopa yhden hylsyn koiralle, joka ei voinut vastustaa leukojensa lousketta ja tuomarin hihakin sai tuta terrierin puruvoiman.
Ikäviä tapauksia, mutta päivän fiilis ei aina ole paras mahdollinen, koirallakaan.

Taiteellinen vaikutelma 10+
Suurta riemua pääsin todistamaan vanhan koulukaverini kasvattien menestyksen myötä. Onhan se nyt hitto vie hieno homma jos oma kasvatti kirkastuu kaksoisvalioksi Afgaanin vinttikoirien tunnetusti piinkovassa kisassa.

Silmät ällistyksestä seljällään toljotin parin itänaapurin madamen otteita afgaanikehässä, mielenkiintoisia  koreografioita joille ei meinannut iso kehä riittää. Tuomarikin kipaisi alta karkuun.

Tässä tulee voittoisa kaksoisvalio, hieno on ja tietäen turkin työläyden, en voi kuin hiljaa huokaisten onnitella. Hienosti hoidettu ja hirmuisen työn takana.

Omien havaintojeni mukaan afgaanit kuljeksivat arkisin yleensä jonkinlainen tennissukan pätkä päässä ja yltympäriinsä paketoituna, niitä pestään ja föönataan tuntikausia ja tukkaa tupeerataan kehien välillä eestä ja takaa.

Tämä sankari on niin kokenut konkari, että vaikka ilme onkin 'nyt tunge se harja hanuriis poikittain' -tasoa, kehässä tuo koira loistaa. Hieno ja jalo yksilö. Vilpittömästi iloitsen kaverini kasvatustyön tuloksista.



Iso-J vietti sairauslomapäivänsä ahkerasti. Lähti Torpalta jo aamukahdeksalta kohti eteläisempää lääniä hakemaan kodinhoitohuoneen kalusteita jotka valmistuivat passelisti perjantaina. Koska ne olivat valmiiksi koottuja, tarvittiin reilumman kokoinen kuomukärry. Onneksi semmoinen järjestyi lainaksi. Yritin käyttää tilaisuuden hyväkseni ja valistaa hevostrailerin monikäyttöisyydestä myös isompien elementtien kuljettamisessa. Minua ei kuultu. Turha odotella hevostrailerikaupoille pääsyä ihan lähiaikoina.

Kalusteet ovat hyvät ja nätit ja ovivalinta on ihan nappi. Niistä kuvia sitten onnistuneen asennuksen jälkeen. Vetimien suhteen ollaan kahden vaiheilla. Yhdet ostetut ovat kyllä hienot, mutta en ole varma ovatko ne kuitenkin liian massiiviset... pitää tuumata. Onneksi näitä leppoisia saikkupäiviä on luvassa vielä jokunen joten ehdin ehkä pohtia vedinten syvempää tarkoitusta ja olomuotoa myöhemmin.

Illalla toinen tenavatähti, Sörsselson pääsi iltajumpille uuden kuskin kanssa. Jotain niska-hartiajumia siellä on mutta kunnon porkkanavenytyksillä nekin kuuluivat notkistuneen paljon.

Hyvän päivän päätteeksi syötiin hyvin isolla porukalla.

Nyt kiireesti petiin. Aamulla on armo uus ja kolmas näyttelypäivä.
Mukavaa lauantai-illan jatkoa ja leppoisaa sunnuntaita, missä lienetkin!




6 kommenttia:

  1. Peetulle Onnea uusien saavutusten suhteen ja mielen malttia seuraavaan kehään. Kai se on hieman sama juttu tappijaloillakin kuin kaksijalkaisilla, mieli ja suu pitää hallita, vaikka kuinka luovuus kumpuaisi sitten ärhentelynä tai kaksijalkaisten osalta muuna verbaalisen ilmaisuna. Oli sitten niin hilkulla kommentoida muutamalle Hiukan Ikääntyneelle Kolopallosenioreille että kun edellä on pelaajia niin sinne ei voi tunkea, huolimatta siitä onko herroilla ongelmia ... epäilen ruokatunnin päättymistä, joskin epätodennnäköinen la. ip tai sitten varmaan prostata..nyt olen todella ilkeä mutta Nempan alter egolla se kuuluu melkein asiaan..:) Olisi kannattanut suunnata Lpr seuraamaan The Pilotin ja rautiaan ratsun edesottamuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tarvitse Peetu vihanhallintakursseja, korvienväli oli vain hetkellisesti ylikuormittunut ärsyketulvasta :-)

      Huonot käytöstavat, tahallinen epäkohteliaisuus ja etuilu eivät kaunista ketään, eivätkä ole sallittija sen enempää nuorille kuin ikäväestöllekään.

      Olisit varmaan päässyt vähemmällä tuohtumuksella hevoskisoissa ;-)

      Poista
  2. Huomenna sit pu2 ja serti? Jos niinku sija per päivä petrataan. ;)

    Oikeasti hyvä, että tuomari rankaisi hihaan tarrautujaa. Monet eivät sitä tee.

    Ahkaanin omistajille nostan hattua. Kerran viikossa peseminen ei ole meikäläisen juttu.

    Onnittelut siis tästäkin reissusta ja jäämme odottamaan sunnuntain tulosta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinkus tiedät, ei ole varmaa voittoa ennenkuin tuomari on kätelty. Tänään ei kätelty.

      Siitä lisää tuonnempana. Nyt pidän parin tunnin sairausloman.

      Poista
  3. Onnea koirulaisille, sekä Peetulle että afkaanikaverille. En ymmärrä noista ruseteista mitään, mutta kait ne on tavoittelemisen arvoisia. Pitäisi kai mennä taas katsomaan näyttelyjä, että muistaisi niistä edes jotain. Omaa koiraa en ole näyttelyssä käyttänyt, vaikka yksi tuomarinakin toimiva sanoi Almalla olevan hienon luuston ja täydellisen "saukonpään".Almalla on kyllä ihan oma pää ja melkoisen jääräpää onkin.
    Mukavan näköinen kuva, kun sekä koira että tyttö tuntuvat olevan innostuneita asiasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Niillä ruseteilla on merkitystä siinä mielessä, että lähes kaikkien rotujen jalostusohjelma edellyttää näyttelyarvostelua ja pitää vielä olla tiettyä tasoa.

      Koiranäyttelyt ovat myös varsin sosiaalinen tapahtuma, joillekin jopa ilmeinen intohimon kohde. Minä edustan tässäkin asiassa maltillisempaa siipeä.

      Almalla näkyy kuvienkin perusteella olevan oikeantyyppinen borderpää eli saukkomallia. Onneksi niillä on Oma Pää ja osaavat sitä käyttää.

      Tytölle näyttelyhomma ja koiran kanssa pelaaminen on kiva harrastus jossa pääsee näkemään uusia paikkoja, uusia ihmisiä ja uusia tilanteita.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com