maanantai 24. kesäkuuta 2013

Sellainen Elli


Elli on aina ollut oman tiensä kulkija.
Rasvamonttuprinsessa, villinä syntynyt ja villinä pysyi myös Torpalle muutettuaan. Ensin arka ja epäileväinen, sitten erittäin määrätietoinen ja vahvatahtoinen kissa. Ihmistä sietävä, muttei missään nimessä ihmisen Ystävä. Ei ainakaan siinä mielessä kuin minä tajuan ihmisen ja eläimen välisen suhteen parhaimmillaan olevan. Silti -ja siitä huolimatta- Ellillä on ollut oma paikkansa Torpan muonavahvuudessa.

Poistui ulkoilemaan vaikka sitten heittäytymällä toisen kerroksen ikkunasta.
Kahdet yllätysvauvat ja suuri hämmästys: mistä nuo oikein tuohon tulivat? Hyvä Äitikissana mutta kulkijan luonto veti uusille poluille kerta toisensa jälkeen. Siihenkään ei suostunut, että tulisi illaksi kotiin niinkuin Veljekset. Ei, Elli tulee kun siltä tuntuu ja menee kun on mentävä.

Tänään Elli makaa pahvilaatikossa pihalla.
Auto oli iskenyt keltaisen kuun aikaan yön kulkijaan, kolhaissut villiin sieluun ja sammuti nuo pienet hornanliekit kissatytön silmistä. Nätisti oli nostettu pihatiellemme.

Semmoinen oli Elli. Siniharmaa pieni Primadonna.



21 kommenttia:

  1. Voi ei, nyt meni maku aamukahvista ja ruispalasta :-(
    Ellin geenit onneksi hyppii tuolla kuistilla ja pyydystelee kärpäsiä.
    Tämmöistä on elämä :-(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, niitä geenejä on onneksi hieman sosiaalisemmassa muodossa maailmalla ainakin kuusi pakkausta ja alkuperäisillä syntysijoillaan Raahen rantamailla vielä lisää.

      Lyhyt mutta kiihkeä, sellainen oli Ellin maallinen tassutus.

      Poista
  2. Osanottoni. :-(
    Tosi kurja uutinen, mutta törmääjä oli sentään vaivautunut pysähtymään, mikä ei ole ihan itsestään selvää.

    VastaaPoista
  3. Paahtoleipä takertui just kurkkuun :(

    Superkuu ei suojannut pientä yönkulkijaa.

    Kepeät mullat Ellille.

    VastaaPoista
  4. Surullinen uutinen, todella surullinen. Juoskoon Ellin sielu vapaana öisellä taivaalla vailla maallisia murheita.

    VastaaPoista
  5. Elämä antaa ja ottaa. Elli sai viettää kuitenkin täydellisen elämän, kaikkine edesottamuksineen. Viime yöstä tuli viimeinen Ellin osalta.

    Murheellista, osanotto täältä Majakarilta.

    VastaaPoista
  6. Voi Elliä. Sai kuitenkin elää kissamaisen elämän. OP

    VastaaPoista
  7. Ikävää :( Kissamainen elämä ja valitettavan kissamainen kohtalo.

    VastaaPoista
  8. Hugs from Nemppa, ehkä Elli, tuo öinen Kulkijatar, villi ja kesytön sai lähteä Superkuun yönä keskellä huiminta ja villiä seikkailuaan, lähteä samalla tavoin kuin eli kissan elämäänsä, villinä ja vapaana riskejä kaihtamatta.

    Ikävästä kohtaamisesta auton kanssa kuitenkin hyvä, että ilmeisimmin kuljettaja pysähtyi ja nosti Ellin sivuun.Etsikää Ellille kaunis sija puutarhasta ja ehkä paikalle voisi istuttaa jotain hennon sinistä ja sisukasta kasvia sinistä Ellin huimasta elämästä muistuttamaan.

    VastaaPoista
  9. Voih, osanottomme meidänkin torpan puolesta :( Elli oli ehdottomasti blogisi mielenkiintoisimpia hahmoja...

    VastaaPoista
  10. Kiitos teille kaikille. Tämä päivä sai siniharmaan sävyn, aivan kuin villiluonteisen seikkailijattaren turkki. Elli sai asianmukaiset hyvästit ja näyttelee meille jotain keskivarvasta kissojen omalta pilveltä, mihinkäs se asenteestaan pääsisi.

    Lyhyt oli kissan polku.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi elämän arvoa ei mitata vuosissa, vaan laadussa ! Elli eli hyvää,täyttä elämää perheen primadonnana.

      Tytöillenne tämä on varmasti ollut vaikea päivä :(

      Poista
  11. Katson noita kuvia ties kuinka monetta kertaa, ja muistan miksi en itse ole uskaltanut ottaa lemmikkiä.

    Ja juu, Elii kävi kait myös vahtikoirasta, tai sanotaanko näin, että kyllä perääntyisin jos tuollainen kissansilmä kuten kolmannessa kuvassa alhaaltapäin laskien katsoisi minua pitkään. OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ellin Paha Silmä -katse on jäätävä. Onneksi on noita kuvia, ei unohdu Ellin intensiivinen tuijotus koskaan. Se kissa tiesi niin paljon enemmän, muinaista kissaviisautta.

      Poista
  12. Osanottoni kulkijan kohtalosta.

    VastaaPoista
  13. Ou nou... Surullista, mutta monen kisan kohtalo tuntuu olevan samanlainen. Pohjoisen aavoilta kajahtaa hyvän matkan toivotukset Ellin viimeisille villeille poluille.

    VastaaPoista
  14. Pitkästä aikaa sydän täyttyi ja tuli itku.
    Pilven reunalle terveiset Ellille ja Rokelle. Pitäkää meille siellä paikkaa!

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com