tiistai 11. kesäkuuta 2013

Rientoja ja valintoja


Kiirettähän tuo on pitänyt, vaikka leppoisammaksi kuvittelin elämän sen jälkeen, kun koulun kello on kalkattanut penskat kesälaitumille.

Viikonloppu oli yhtä puuroa, eestaas suhaamista ja muuta hässäkkää. Sunnuntaina marssimme Nuorimman kanssa hevosten luokse, tavoitteena jotain tavoitteellista tekemistä. Juuri kun Töttis lussutti kuolaimia suussaan ja seisoi lähes ratsun näköisenä kuski selässään, taivas jyrähti ja repesi ja sitten satoi niin  maan perusteellisen huolella. Ja ihan maahan saakka. Tarpeettomasti mainostan jääräpäisyyttäni, eihän se tamma edennyt vapaaehtoisesti metriäkään. Ideana oli ratsastajan avulla lähettää Töttis juoksu-uralle liinan päähän. Ei mennyt. Ei liikkunut. Kolme kierrosta lypsämällä ja se oli siinä.

Seuraavan auringonpilkahduksen aikana säntäsimme kuivin vaattein Sörsselssonin kimppuun ja sen roiston sain juoksutetuksi hyvin. Ja sitten sade kuivasi hiet.



Pientä paikkausistutustakin on tehty, minä polkaisin multiin perhoskasveja ja Äitikulta korvasi myyrien kössimät syysleimut uushankinnoilla.

Rikkakasvien kitkemistä olisi, mutta kumpaakaan Perillistä ei kiinnosta palkallinen työ. Vitosen lupasin per kukkapenkki, mutta on kuulema hikipajan liksa eikä lapsilla saa teettää niin rankkaa duunia. Just. Kitken itse ja törsään nekin vitoset Hispaaniassa sangriaan.

Blogin päivittäminen on ollut perinteisesti illan viimeisiä hommia. Mutta nyt olen ollut iltaisin niin poikki, etten todellakaan ole jaksanut miettiä mitään fiksua sanottavaa. Ihan kuin mä sitä muulloinkaan tekisin.... enkä kuviakaan ole saanut siirretyksi kameralta koneelle. Tekosyitä, tekosyitä.



Tämä ei ole käsittääkseni mikään ufo vaan hassun hauska pilvenriekale jonka horisonttiin laskeva aurinko värjäsi vinkeän väriseksi. Näyttää ihan pommikoneelta. Säät ovat palanneet normaaleiksi kesäkuun säiksi. Samaan päivään mahtuu pistävää paistetta, tuulta ja sadetta. Sekalaisessa järjestyksessä ja joskus kaikkia samaan aikaan.

Sunnuntain sateet tulivat kieltämättä tarpeeseen. Onhan se ollut vähän hassua nyhtää letkuja porkkanapenkkien äärelle ja kastella kylvöksiä, viime vuonna sade huuhteli suurimman osan siemenistä jonnekin tilusten alareunaan. Perunoita ainakin löytyy nytkin ihan hassuista paikoista.

Jospa ne nyt ehtivät juurtua suunnilleen oikeisiin paikkoihin ja sade antoi vain kasvulle tarvittavan alkubuustauksen.



Orvokki -lammas nauttii aina, arkena ja sunnuntaina.

Minä nautin tänään suunnattomasti laina-autosta, huollon sössimisten takia siellä on saatu rampata vaivoiksi asti ja aina automyynnin tuttu kaveri järjestää hyvittelyksi hyvän pelin koeajoon. Tänään se oli taas yksi Subarun versio. Kiva oli, kulki kovaa ja oli käteen sopiva, ihan niinkuin se canonin kallismalli. Elämä olisi niin paljon helpompaa, kun en olisi kaikessa niin mukavuudenhaluinen...

Toisaalta, kun riman pitää korkealla, ei haksahda heräteostoksiin. Ne vasta kalliiksi käyvät.

Edellisessä postauksessa taisin marista remontista. Tänään homma otti jättiloikan eteenpäin.
Purkutyöt on nyt tehty. Nyt on viikon kuivatusaika, joku pönttö tuolla kraaterissa hurisee. Sitten alkaa uusien kerrosten rakentaminen: valut, lattialämmitykset ja mitä niitä nyt onkaan.

Tänään saimme myös kaakelit ja laatat valituksi. Niistä sitten tuonnempana.

Ja ne passit. Ne on tilattu. Kaikki toimi kuin unelma. Enää odotellaan tekstiviestiä r-kioskilta jonne passit nykymenolla toimitetaan. Se, että meidän lähin ärrä on kauempana kuin poliisin lupatoimisto ei ole mikään syy hakea passit lupatoimistolta. R-kioskille mennään.

Hyvä päivä, paljon tuli valmista ja moni asia loikkasi eteenpäin.
Mie loikkaan nyt petiin.

Mukavaa tiistaita, missä lienetkin !




10 kommenttia:

  1. Lammas on suloinen.
    Aika hassua tuo, että passia ei saa enää hakea poliisin lupatoimistosta, siis ollenkaan.
    Itsellä viisumin haku, enkä haluaisi luopua passista edes sen myöntämiseen tarvittavaksi ajaksi.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä mistä ne ihmiset hakevat passinsa jossa lähin poliisiasema on sadan kilometrin päässä ja ärrä kolmen sadan. Tuo päästös on huikean hyvä ja toimiva todellinen Palvelu isoissa kaupungeissa mutta ei oikein istu maaseudulle.

      Poista
  2. Olet siis siirtynyt onnellisten leiriin nyt kun piikkkaukset ovat ohi eikä sitä hermoihin vaikuttavaa jytinää kuulu - vilpittömät onnittelut siitä.

    Kelit täällä ovat muuttuneet tasaisen harmaiksi eilisestä lähtien ja kyllä ihminen on kumma, nyt jo kaipaa sitä paahtavaa hellettä vaikka muutama päivä sitten hieman jo manasikin tukahduttavaa ilmanalaa. Koskaan ei näköjään ole tyytyväinen.

    Teillä se reissu lähestyy joten eipä näillä kotomaan keleillä niin väliä mutta toivotaan että siellä määränpäässä olisivat suoutuisat kelit maksiminautiskelun takia.

    Hyvää tiistain jatkoa sinulle ja tietty koko pesueelle - kerrohan koiruuksille terkkuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, jytinä ja murskaus loppui ja tänään tuo pihaa rumentava jätelava lähtee veks. Nyt ainakin viikko kuivatellaan ja sitten alkaa uuden teko. Toivon suotuisia kelejä matkasta huolimatta sillä pitäähän sen valunkin kuivaa.

      Kävin eilen iltalenkillä ja totesin, että kivempi oli polkea hellepäivän illassa kuin eilisen koleudessa. Parasta kai olisi jos aurinko paistsisi päivisin ja sataisi öisin. Eikä käy ulkotyöläisiä kateeksi millään kelillä.

      Kiirettähän tuo tuntuu sielläkin piisaavan, toivottavasti pysyt työkumtoisena!

      Poista
  3. Oi miten oli kiva lukea kuulumisiasi,pienellä huumorilla höystettynä ne on niin mukaansa tempaavia, osaat kirjoittamisen taidon. Tykkään kovasti.
    Ihanat lampaat, ihan kun hän tuossa hymyilisi levästi ja taitaakin niin tehdä.
    Mukavaa lomaa sulle sinne sangriapyttyjen äärelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Tuija. Yleensä nämä minun kirjoitukseni ovat niin vapaata tajunnanvirtaa, että joku analysoija voisi ehkä kertoa montakin diagnoosia meikäläisen järjen tilasta.

      Tässä on vielä pari kohtuullisen kiireistä viikkoa edessä ennen kuin pääsen hiljentymään sangriaämpärin äärelle. Suoraan sanoen, niin kauan kuin hevoset ovat samalla mäellä kanssani, en usko lomaan. Kun niiden kuljetustrailerin takavalot kääntyvät tielle uskallan ryhtyä pakkaamaan.

      Ja kyllä varmaan taputan ländäykselle siellä Malagan kentällä, ihan vaan siitä ilosta, että pääsen vihdoin oikealle lomalle.

      Vaikka elän mielestäni ihan hyvässä sopusoinnussa arkeni kanssa, on kieltämättä tarpeen tehdä pieni irtiotto tästä kaikesta. Tiedän palaavani kotiin hyvillä mielin.

      Poista
  4. Pirskatti, mulla on siellä passikuvassa vielä käymättä! Onneksi aika on vasta ensi viikolle...

    Tuo R-kiskatoimitus on taatusti jonkun etelän vetelän keksintö. Sellaisen joka ei ole ikinä käynyt kehä kolmosen ulkopuolella tai ei ainakaan Porvoota kauempana. Että ei oo tullu mieleen se, ettei niitä kiskoja ole ihan joka nurkalla...

    Hyvä, että hommat etenevät työmaalla. Ja kyllä se lomamatka sieltä tulee, usko pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin sä ehdit sinne valokuvaan. Laita lujasti huulipunaa, mustavalkokuva on meille ehtooteineille armoton. Eivätkä kuvaamon jannut suostu yhtään photoshoppaamaan. Ikäviä ihmisiä.

      R-kiskatoimitus toimii just hyvin jossain missä on oikeasti kioskeja. Meidän kaupungissa on muistaakseni 2, toinen parin korttelin päässä poliisilaitoksesta ja toinen hornan kuusessa kaupungin toisella laidalla.

      Saas nähdä mistä meidän passit joutuu hakemaan.

      Poista
  5. Minkän laiset karsinat teidän lampailla on? Voisitko vaikka esitellä lampaan laitumen, pihaton(jos on) ja karsinan? Meille olis tulossa kaks lammasta ja ideoita olis kiva saada.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän lambien talvikarsina on tallin heinävarastossa, koetan joskus etsiä kuvaa. Siinä on tilaa viitisen neliötä ja eläinlääkärin mukaan se passaa mainiosti kolmelle lampaalle. Jos klikkaat auki Hirnakan talli -nimisen sivun, saattaa siitä löytyä jokunen kuva lampaitten karsinasta. Koetan joskus selata kuva-arkistoa ja etsiä parempia kuvia.

      Kesälaidun on jaettu kahtia. Keskellä näitä kahta aitausta on katos jossa pötköttelevät sateella. Kun ovat syöneet tämän ekan lohkon kertaalleen, avataan toinen puoli. Kun se on syöty, siirtyvät takaisin ykköslohkolle ja loppukesästä niille tarjotaankin jo usein kuivaheinääkin. Tulevat sisään joskus syyskuun tienoilla, riippuu kesästä.

      En tosin ole varma, tulevatko nämä enää talveksi sisätiloihin vai pannaanko pakkaseen.

      Olen ilmoittautunut lampaanpitäjäksi kunnan maataloustoimistossa (tai jotain semmoista) ja saanut sieltä tilatunnuksen. Lampaiden korvamerkkitiedot pitää ilmoittaa Eviraan vuohi-ja lammasrekisteriin. Ilmoituspakko koskee myös kesälampaita.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com