perjantai 31. toukokuuta 2013

Ja kaikki elivät elämänsä onnellisina loppuun asti...


... tai ainakin seuraavaan rokotuskertaan saakka.
Perutaan samalla hevosten myynti-ilmoitukset (sori Polga) ja haudataan muutkin taikakalut visusti talteen. Ei tarvinnut heristellä pukinsorkkaa, ei kananjalkaa, ei tarvittu norsupyssyä, ei sähkölamautinta. Ei poppamiehen loitsuja eikä kotkankynsiä. Kas kun meillä raspataan ja rokotetaan hevoset (huom. monikko), ne talutetaan käytävälle, laitetaan kiinni ja tehdään tarvittavat toimenpiteet. Nih!

Sörsselssonin oli pakko kokeilla kiinnitysten pitävyyttä (kesti) mutta seisoi lopun aikaa nätisti kuin vanhakin tekijä. Fiksu nelivuotias meillä.

Piikkikään ei tuntunut missään.

Töttikselle sattui hyvä päivä eikä sovi unohtaa, että tungin sen suuhun pienen kourallisen aconitumia (homeopaattinen uskomuspilleri). En tiedä mikä sille tuli, mutta raspaus ei ollut minkäänlainen ongelma. Rokotuksen se aavisti ja pisti vähän painetta naruihin mutta pysyi paikallaan ja sai rokotteen.

Herra Eläinlääkäri oli kyllä varustautunut runsain lääkevarastoin mutta onneksi niitä ei tarvittu. Minulle olisi kyllä pieni pirtuhömpsy maistunut rentouttamiseen.

Kyllä, tästä on hyvä jatkaa.

Hyvää perjantain jatkoa, missä lienetkin. Minulla on nyt jo tulenpalava kiire, sillä tänään treenataan kuntovalmentajan kanssa uuden ohjelman kakkososaa. Siinä on niin ihmeellistä liikehdintää erinäisten punttien ja vempeleiden kanssa, että en lähde yrittämään itsenäisesti.

Yritän ehtiä tipauttamaan unotuneen munalähetyksen ja illalla Laulurinteellä kajahtaa komeasti Suomen Suven avaus.

Be brave, where ever you are.


15 kommenttia:

  1. Huokaa raskaasti *ei ehkä kerro syytä...* :D

    VastaaPoista
  2. Voi näitä ihania kuvia! Aivan kuin postikorteista. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  3. Hyvä hepat! Äläkä TIPUTA sitä muunalähetystä, mennee särki.
    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei passaa liikaa kehua, ylpistyvät vielä.
      En tiputtanutvmunalastia sillä muistin ne juuttaan munat vasta kun pistin vilkun pykälään keskustan rampissa... :((

      Poista
    2. Toisellakaan kaupunkireissulla en saanut munia perille... Voi tätä mun muistiani... :(

      Poista
  4. Hipi, hei :)

    Onnistunut lekurikäynti on aina ilon aihe.

    Meillä tasan viikko sitten äityden onnen lopullisesti menettänyt tötteröpää (labbis) alkaa jo omasta mielestään olla jo "ihan okei". Sen verran vireästi ruskuainen liikehti narun päässä aamusella...

    Tiistaina poistetaan tikit ja emännän sisustuselementti (kävelevä valaisin)on historiaa.

    Naapurikylässä eräässä asunnossa on muuten sellainen liki normin hevosen kokoinen lamppu. Siis hevosen runko, jossa joku varjostin päässä.

    Ei voi olla leikkauksesta toipuva hobunen kun nököttää samassa paikassa aamuin illoin.

    Kaikenlaista sitä ihmisille myydään ja ilmeisen kalliilla vielä ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menit sitten Jallutädin leikkomaan? Mistäs meinaat taikoa mulle hänen jälkeläisensä? Oli tilaus!!

      Kyllä sun pitää ämyripäähevosesta kuva paparazzata, mysteeritapaus :-)

      Ja kyllä olen kiitellyt molemmat hepat tänään moneen kertaan. Käytöskukkaset <3

      Poista
  5. Thänx Gaad! Uskomuspillerit on kovaa kamaa :D

    Meillä viimeinkin Hattara synnyttää. Saldo on tällä hetkellä kolme pentua. Kaksi pennuista on täysin emänsä näköisiä, yksi tumma (jolla on nisä aina hukassa)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskomuspillereitä rohkenen kiitellä koska Poni S ei saanut niitä ja oli tänään se hankalampi (vähän vain).

      Poista
  6. Lopputulos on 3n+2u. Kuvia suljetulla osastolla. Karvan laadusta ei ole tietoa ja varpaita näyttäis olevan normimäärä.

    VastaaPoista
  7. Tamma ylitti itsensä. Hieno hetki, teille kaikille !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Yli meni niin komeasti etten vieläkään usko. On se epeli...

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com