tiistai 2. huhtikuuta 2013

Otetaas osumaa

Landelook classics
Töttiksen talvimaha alkaa olla jo huolestuttavissa mitoissa joten usutin hevosen hankeen. Hiki hänelle puuhastelussa tuli, mutta oli kovasti paljon innoissaan kun pääsi taas leikkimään ratsuhevosta.
Itse keskityin pitämään itseni suorassa ja käyttämään huolella piinattuja keskivartalon tukilihaksia. Ei mikään helppo nakki äkkinäiselle. Lihasmuisti on buutattu tyhjäksi ja nyt pitäisi rakentaa koko systeemi uudelle, pitävämmälle perustalle. Sanokaa mun sanoneen, ei tule olemaan helppo kevät.

Eihän tuo lumitemmellys viisas veto ollut, monta päivää kytenyt ja kärynnyt flunssanpoikanen iski täydellä höökillä päälle. Ääni ei ole kulkenut moneen päivään ja nyt se on jalostunut räkäiseksi raakkumiseksi. Kaupan kassa säikähti kun kauppaan astuessani aivastin sarjatulella. Hyvä, ettei hedelmäpeliä transsissa takonut eläkeläinen unohtanut kotiuttaa voittojaan kun kavahti sekin ressukka niin kovin.

Vaan pakkohan se oli kaupassa piipahtaa. Valitsin tarkoituksella illan viimeisen, kitutunnin, ostoksiani varten. Silloin siellä ei ole kuin Hönö-Lyydia ja pari muuta vakiovaivaista. Kylän jonnetkin ovat jo päristelleet mopoillaan koteihinsa.

Ainoa mitä olen saanut kurkustani alas on vihreä tee ja kaikki sen variaatiot. Inkivääriä menee jo niin pelottavat määrät, että taidan olla siedättynyt sille kokonaan.


Ratsastustuokin päätteeksi tamma heittäytyi piehtaroimaan. Ei tietenkään puhtaaseen lumeen vaan heinän ja lantahitusten sekaan. Varmisti, että illan harjaustuokio on työläs ja pitkä.

Puhettakaan ei ole ollut liikunnasta saati punttien kolistelusta, ei sitten sunnuntain jolloin Siskolikan kanssa käytiin äheltämässä salilla. Tuota eilistä ulkoilutuokiota hevosten kanssa ei lasketa. Se meni pääkopan kuntouttamisen piikkiin. Pakkomykän ilot ovat vähissä.

Ja tokihan minä osumaa otin tuostakin vähästä. Näin sitä nähdään, että kuuluisa kuuma kivi voi osua ihmispoloon ennennäkemättömälläkin tavalla.

Ratsastushanskat riisuessani tuntui vasemmassa kämmenessä vähän hassulta mutten kiinnittänyt asiaan sen kummempaa huomiota. Vasta kun pääsin kotiin, tuvan lämpöön, tunsin miten käpälä suorastaan tulvahti lämpimäksi ja kas, komeaakin komeampi mustelma, varsinainen luumu mollotti kämmenselässä. Tämä kuva tältä aamulta kun pahin pöhö oli jo asettumaan päin.


En todellakaan tiedä, mikä tuon aiheutti. Etusormen ja keskarin välissä, siinä rystysten nyt kadonneen kuopan välissä on pieni vekki. Joko minä kalautin sen tallissa satulaa kantaessani tai sitten tarhan veräjän lukko teki minulle sen mistä aina saarnaan lapsille: pistäkää se lukon salpa kunnolla, ettei kolhi hevosten kylkiin...

Se mikä ei tapa, se v-tuttaa. Kyllä. Tismalleen.

Tämä päivä on mennyt lämpimien juomien kanssa läträtessä ja samaa ohjelmaa vaikuttaisi olevan vielä huomisellekin. Torstaita en voi enää sluibailla kotona millään verukkeella. Niin ja Iso-J haki hänkin tänään lääkäristä reseptin eikä ole paljoa paremmassa kunnossa kuin minäkään. Naislukijat tietävät, että miesflunssa on paljon rankempi kuin naisten versio joten kyllä tässä on ihan tosi kyseessä kun Iso-J sairastaa.

Hän douppaa chilimaustetuilla nuudeliliemillä. Minä tyydyn vihreän teen (kalanpesuvettä jos suoraan sanon) maustamiseen erinäisillä yrteillä.

Tämmöisissä merkeissä huhtikuu on alkanut täällä torpalla. Toivottavasti se kovan onnen komeetta häipyy jo sinne mistä tulikin.

Parempaa viikonjatkoa sinulle, missä lienetkin!







11 kommenttia:

  1. Herkkä primadonna piehtaroi paskassa. Joku ei nyt natsaa tähän kuvaan... :) No hiki yhdistettynä kuorrutukseen sekä paksuun, irtoilevaan talvikarvaan on ELÄMYS harjaajalle. Been there...

    Tuo MiesFlunssa on todella paljon pahempi, merkillisiä nämä virukset...

    Voimia Torpan Armolle! Chili, valkosipuli, inkivääri, timjami ja kaikki muutkin vahvat rohdot (esim. piparjuuri) tepsivät helpottavina yrtteinä. Pysyköön pahaNoro pois Torpalta!

    Ja käsi näyttää todella tällin saaneelta. Onneksi on vasen käsi - ja kynnet sievässä lakassa :) Viikon päätä tuo on jo sievempi. Jos sormet toimivat ilman suurta tuskaaa (tuo turvotus aiheuttaa kyllä kipua) niin luut on ehjät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samalle herkän primadonnan valinnalle minäkin pyörittelin silmiäni, hevosen logiikkaa!?!

      Olo on paljon parempi tänään. Yritän lepuuttaa vielä yhden päivän, huomenna täydellä höyryllä eteenpäin.

      Kädessä ei ole murtumia, on vain vähän arka.

      Poista
  2. AUTCH !

    Ikävän näköinen käsi, mutta kivan näköinen RATSUhevonen :)


    VastaaPoista
  3. Salla, olisitpa nähnyt ilmeeni kun itse näin käteni. Alaleuka kopsahti lattiaan :-)

    Ratsuhevonen tykkää tekemisestä ja on kovin yritteliäs. Taitaa vihdoin tajuta, että nyt ei ole edistymisellä kiire eikä suorituspaineita. Eikä siitä syystä hätäänny tai yritä hankkiutua kuskista eroon. Asiaa ehkä auttaa se, että nykyisellä kuskilla on lehmän hermot. Jos Herra Harmaa jotain opetti niin itsehillintää ja kärsivällisyyttä.... <3

    VastaaPoista
  4. Mielenkiintoinen postaus ja jälleen lähetän kiitokset niile, jotka ovat mahdollistaneet kuvan hallinan moninaiset toiminnot!
    Että nuo kuvat aina piristää <3

    En voinut olla huomaamatta taas miehiseen sukupuoleen kohdistuvaa rasisimia, varsinkin kun tiedämme että jos mies sairastaa niin se on totisinta totta sillä mies ei turhasta valita!

    Ihme juttu tuo kätesi ja aikas rajun näköinen, mikä lie sitten osunut niin se on osunut oikeaan kohtaan saadakseen tuollaista jälkeä. Nuo ovat niitä asioita jolloin hermotuksen täytyy olla hetkeksi pois pelistä sillä töissä työkaverikin on joutunut kysymään mistä moinen veren tulo vaikka sitä ei itse huomaa. Puhdistaessa huomaa käteen ilmestyneen kunnon vekin aivan kuin itsekseen. Hämäriä asioita joskin teikäläisen osuma on pahassa paikassa ja varmasti rajoittaa töiden tekoa tai ainakin muistuttaa jokaisesta liikkeestä.

    Mitä tautiin tulee niin pyydä lääkäriltä Motifene Dual:ia, itse sain selätettyä kuumeen ja osin paskan lentämisenkin noilla 75mg napeilla.

    Viimeiselle kuvalle nauroin niin että hekotusta oli pakko mennä jatkamaan pytylle ja se oli omituinen äänimaailma: käheä räkätys yhdistettynä pörinään ei ole kovin terveellistä kuunnetavaa. Paranemista toivotan ja lähden tästä kuuntelemaan minkälaisia voihkaisuja epäjumalankuva on tällä kertaa saanut aikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tiesin, että viimeiselle kuvalle on yleisönsä ;-)

      Töttiksen piehtarointikuvissa olisi tarjolla ihan sitä ihtiään mutta säästän teidät siltä. Toistaiseksi.

      Poista
  5. Jännä juttu että käsi EI ole oikeastaan kipeä. Se on kipeä vain silloin kun osumakohta kolahtaa johonkin. Ja taatusti kolisee, mitä enemmän varoo sitä varmemmin ottaa hittiä.

    Pikaista parenemista vaan sinnekin.

    VastaaPoista
  6. Minusta sinä näytät olevan hevosen selässä hyvin rennosti ja hyvässä tasapainossa. Ihan tuo näyttää olevan lihasmuistissa, vaikka muuta väität. Molemmat näyttävät tyytyväisiltä.

    Muutoin paranemisia tasapuolisesti koko väelle. Mistähän se johtuu, että pahimmat mustelmat tuntuvat tulevan mitään huomaamatta?

    Selvisin itse putkiremonttitalouteni pakkaamisesta ja osittaisesta muutosta pikkumustelmin, mutta koko vartalo tuntui piestyltä ja selkälihaksia on selvästi käytetty.

    Anu

    VastaaPoista
  7. Anu, kuvat on otettu ilmeisesti juuri sillä hetkellä kun huojahdan sopivasti ;-)

    Putkiremppa, nytkö se piina alkoi? Onko pitkä evakkoaika? Ehdit varmasti palautua ennen paluumuuttoa. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  8. Höpsistä, koko ajan sopivassa horjahduksessa?

    Evakossa menee kaksi ja puoli kuukautta, jos aikataulu pitää. Aika hyvin muut näyttävät onneksi päässeen takaisin kotehinsa luvatussa ajassa.

    Elän toivossa, että kevät koittaa ennen kesäkuun puoliväliä, enkä ole turhaan raahannut evakkomajoitukseen lapioita ja muita palstaviljelyvarusteita. Maata kuokkiessa saa varmasti taas selän uudelleen nautinnollisesti jumiin.

    A.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä huojuu koivut ja minä :-)

      Ovat viheliäisiä nuo putkirempat, kalliitakin kehnolaiset. Onneksi niitä ei yleensä kovin montaa yhden ihmisen osalle koidu.

      Ajatukset ovat keväässä, hanki vajuu kohisten ja rapatassuja riittää pyyhittäväksi. Tuntuu hölmöltä ottaa hevoset talliin kun on vielä ihan valoisaa. Toivottavasti laidunkausi alkaa varhain ja kestää pitkään. Eikä tule sääskiä eikä paarmoja :-)

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com