maanantai 18. helmikuuta 2013

Kevään merkit

Sunny spot

Veli Winston sen tietää. Musta lämmittää ja kun lämmön heijastaa mustan lumikolan kautta mustaan turkkiin, on kissalla hyvä olla. Tästä meillä on kuvan myötä mustaa valkoisella. Hauskuutta tuohon tilanteeseen toivat sekä taustalla mekastaneiden tinttien ja sirkkujen laulelot, myös mustasta kissasta kuulunut pärinä. Eli kehräys. Veli Winston ei kuulu vaatimattomien heimoon volyyminsä suhteen.

Kyllä kissa tietää. Kevättä on ilmassa. Sen tietää myös Elli joka mouruaa kevään merkkejä sisätiloissa. Se kuitenkin poistuu tästä arestistaan vain ja ainoastaan kantokopassa, eläinlääkäriä tapaamaan.

Viikonloppu kuitataan olleeksi ja menneeksi. Univelkaa jäi yllättävän vähän vaikka sinnittelin jalkeilla liki puoleen yöhön kaikkina iltoina. Eilen katsoimme pitkästä aikaa leffan, Hypnotisoija -oli nimi. Ja olipa kaikesta ahdistavuudesta huolimatta yksi parhaista elokuvista pitkään aikaan. Taattua ruotsalaista leffaosaamista, pääosissa tosin tällä kertaa Tobias Zilliacus ja aina särmä Mikael Persbrandt aivan erilaisessa roolissa. Leffan jälkeen tarkistin torpan ovien lukituksen tavallista huolellisemmin...

Vaikka pidänkin ruotsalaisia maailman omanatuntona joka terapoi itseään lesekekseillä ja kimppahalailutuokioilla, myönnän mielelläni, että he osaavat leffahommat. Komisariot Beck ja Wallander ovat omaa luokkaansa. Ja on niitä muitakin, nimiä en nyt just muista, ainakaan tähän hätään. Meillä on leffa-arkistossa ne kaikki.

Lumien lähtölaskenta

Perjantain hyvät uutiset ja auringon lämmittävä vaikutus piristivät niin paljon, ettei tämä maanantai tunnu oikeastaan miltään. Ei siinä ainakaan vielä ole tympeää tunnelmaa.

Päivän ohjelmassa olisi yksi kaupunkireissu, pitää käydä kietaisemassa puumerkit autokauppaan. Saadaan nyt ainakin toinen autoista vaihtoon. Eikä se ole minun kiesini. Olisin varmasti tuhannen täpinöissäni jos pääsisinkin valkkaamaan omaan autooni varusteita ja vertailemaan värisävyjä. Mutta ei, ei vielä. Kärsivällisyys kyllä palkitaan aikanaan.

Salille en tänään jouda, eikä se olisi ehkä viisastakaan. Eilen veivasin uudistetun ohjelmani kakkososan ja suorastaan hämmästyin. Se oli lyhyt, se oli helppo ja se oli kevyt. Taatusti tähän on nyt vähintään keskikokoinen koira haudattuna. Aavistelen, että iltaa kohden sekä gluteus maximus, että pari muuta pienempää lihasta ilmoittaa hyvin äkäisenä työkomennuksestaan.

Se mikä tuntuu helpolta ei sitä ole. Oikeasti.

Dead end.

Perjantain(kin) kuvasaalis oli vähäinen. Eikä tässä osuumaa ottaneessa urpiaisen kalmossakaan ole hurraamista. Nyt olisi hyvä aika käyttää kamera huollossa (putsauksessa) ja katsoa pärjäisikö sillä vielä jonkin aikaa. Uuteen runkoon ei ole varaa joten täytyy sitä vanhaa vielä elvytellä. Kuvausinspiraatiota odotellessa on aikaa siihenkin.

Talvella tuntuu ote lipsuvan vähintään yhtä paljon kuin minulla valokuvaamisen suhteen.
Pakkaskausi (-20° tai kylmempää) oli viimeksi joskus joulun alla. Nyt on ties monettako viikkoa alle kymmenen asteen lukemat, eilen käväisi plussalla. Lunta on tullut noin kaksi senttiä lisää. Helpolla tässä on toistaiseksi päästy lämmityksen ja lumitöiden suhteen. Syksyllä varattiin polttopuuta ankaraa pakkastalvea ajatellen. Se jää pesämunaksi ensi talvelle jos tästä ei tämän ihmeellisempää säätilan muutosta tapahdu. Eikä olisi tarviskaan enää.

Saunapuut sen sijaan käyvät vähiin. Voipi olla, että joudutaan ottamaan soittokierros tutuille klapimiehille.

Sekä polttopuusta että hyvästä heinästä on tänä keväänä kova kysyntä. Heinäähän toki on mutta laatuheinää ei joka jamppa myy, huttua ja suttua löytyy sitäkin enemmän. Onneksi meillä on ainakin toistaiseksi heinähommat hanskassa ja varasuunnitelmakin tiedossa.

Nyt on korkea aika ottaa tuima tuijotus tositteisiin ja kuittehin ja setvitellä ne kuntoon. Tilitoimiston kanssa on lähiaikoina istunto ja ilmeisesti vaihdamme toimistoa. On nimittäin ensiarvoisen tärkeää, että ne ihmiset jotka tilejä laittelevat, puhuvat asiakkaan ymmärtämällä tavalla ja ymmärtävät asiakkaan toiveet vaikkei asiakas niitä osaa juuri oikein termein ilmaistakaan. Neuvova kirjanpitäjä on hintansa väärti. Nyt tuntuu, että tyhjästä maksan. Viimeinen niitti oli lasku joka tuli kun vastasin myöntävästi kahvittelukutsuun. Tuli kahvikupilliselle hintaa, 90 euroa. Se oli tulkittu laskussa konsultaatioksi. Just.

Kuriiri toi aamulla lisää piristystä. Näin riemukkaissa untuvissa Torpan Armo keikailee tänä keväänä. On se jännää miten pieneen tilaan untuvatakki nykyisin menee. Tuommoiset puolikkaan ranskanleivän kokoiset pötikät.

Mukavaa maanantain jatkoa, missä lienetkin!






12 kommenttia:

  1. Jopa on härski kirjanpitäjä! Vaihtoon tuollainen vampyros. (Mä olen käynyt läpi 3 eri toimistoa ja kpitäjää, neljäs kerta todensanoi...)

    Olet oikeassa ruotsalaisista leffoista. Jostain syystä siellä osataan homma oli kyse minkälaisesta elokuvasta/tv-sarjasta tahansa. En edes muista koska viimeksi olisin nähnyt suomalaisen elokuvan, niistä tietää että ovat poikkeuksetta surkeita. Ruotsalaisiin sen sijaan harvoin pettynyt. Harmittaa, kun uusi Wallander (trailerin perusteella taattua laatukamaa)ei tänne tule kuin ehkä dvd:nä joskus, mutta Ruotsissa se menee elokuvateattereissa, tietysti.

    VastaaPoista
  2. En viitsi edes vilkaista kirjanpidon kulut -saraketta. Siellä on nelinumeroinen summa joka ei ala ykkösellä. Melko paljon pienyritykselle. Ja minä toimitan kuukausittain tositteet tiliotteen perään valmiiksi aikajärjestettyinä, selvityksineen kaikkineen.

    Vietin juuri tovin leffakaapissamme. En löytänyt yhtä erityisen hyvää sarjaa, olisko ollut Johan Falk? Hemmetin hyvä.

    Saapa nähdä mitä pidän uusimmasta Wallanerista. Sehän on päätös koko sarjalle. Kirjan luettuani pyyhkäisin kyyneleen, tulee ikävä sitä köntystä.

    VastaaPoista
  3. Johan Falkkeja löytyi yhteen aikaan juutuubista(löytyy vieläkin, tarkistin). Niitä ei kai ole esitetty Suomessa, mutta hyviä nekin, olen kai pari nähnyt. Wallanderien yms. lisäksi tykkään myös Maria Wernistä ja sitten se toinen daami, jolla oli kokki miehenä siinä sarjassa. Irene Huss! Joo, se.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, on meillä kaikki Johan Falkitkin mutten muistanut oliko se just SE tarkoittamani sarja. Totesin hyllyrivejä tutkiessani, että siellähän on pahuksen monta muutakin kokoelmaa, unohtuneena ja katsomista vailla. Enää puuttuu sitä aikaa ;-)

      Poista
  4. Jopa oli härski hinta kaffekupposelle. Mulla on kans kirjanpitäjän vaihto edessä. Siis voishan sitä sanoa, jos ennakot ei piisaa. Tämä tietää taas ensivuonna messeviä mätkyjä (just maksoin nelisen tonnia edellisestä vuodesta). Niin ja mun piti selittää kirjanpitäjälle arvonlisäverossa nollaverokannan vaikutukset ostojen alvin kirjaamiseen. Ehkä niuhotan, mutta kun heidän laskunsa on tehtyyn työmäärään nähden turhan arvokkaita.

    Kaalilaatikko muhii uunissa, mulla on tänään melkeinvapaapäivä. Ehti hääräämään hellan äärellä, nyt uuni hauduttaa loput. Päivän terävät kävin jo Oulussa nauttimassa. Eli akupunktiossa.

    Aurinko paistaa Pohjanmaallakin!

    VastaaPoista
  5. Meni tosiaan maku kirjanpitotoimistoon, kaffia ja pullaa oli toki tarjolla mutta olisin vetänyt ne väärään rööriin jos olisin kuullut hinnan.

    Kävin tilaamassa uuden auton... ja huokailin silitellessäni Subarun sileää pintaa. Järkiauto otettiin, unelma jäi kauppaan. Huok.

    Nyt alkaakin paskanmättö, tallityöt odottavat. Taidanpa sonnustautua tuliterään oranssiin toppikseen :-)

    VastaaPoista
  6. Mikael Persbrandt on ehkä uusi poikaystäväni♥. Hän ei vielä tiedä sitä ja epäröin vähän itsekin. On kuitenkin mielen päällä.

    Luin Hypnotisoijan melko tuoreeltaan. Se imaisi niin totaalisti, että kirjaa ei voinut laskea käsistään. Muistaakseni siinä oli yli 500 sivua, mutta parissa päivässä hurahti. Odotan leffaa.

    VastaaPoista
  7. Leffankin kesto on 1,57 eli ei mikään lyhytfilmi. Melko hyytävä kokemus *brrrrh*
    Herra Persbrandtille olisi ottajia :D

    VastaaPoista
  8. Tilitoimistoja on monenlaisia ja monenlaisia ovat niiden käytännötkin. Entisellä työantajallani oli sellainen kirjanpitäjä, että vaikka hän toimitti sinne kaikki liput jalaput aikajärjestyksessä selvityksineen - siis aivan kuten sinäkin - ne tulivat takaisin bumerangina jos jollain kohtaa oli pilkku tms. virhe. tietysti vielä laskuttivatkin tästäkin. Toinen esimerkki oli se, että pyytäessäni osaa palakstani ulos "kottina", pomo sanoi että hän mieluummin lainaa sen minulle omistaan kuin vaivaa kirjanpitäjää. Kysyin että miksi näin, työnantaja kertoi maksavansa jokaisesta kerrasta 58,- euroa (vaikka kirjanpitäjän ei tarvinnut kuin näpätä valmiille pohjalle tunnit ja painaa enteriä).
    Että semmoista, pääasia kuitenkin on edessä oleva kesä! Ai saamari että olen odottanut sitä ja tänä kesänä aion nauttia siitä vaikka tekisi taloudellisesti tiukkaakin vastaanottamattomien urakoiden muodossa.

    Ps. Tuolla Mikael Persbrandt:illa oli yhteen aikaan sama tauti mikä vaivasi meikäläsitäkin eli kuppia kaatui liian kanssa. Toivottavasti kaveri on päässyt ongelman yli. Sen mitä olen asiasta lukenut, ongelma oli sen verran suuri että se haittasi mm. (komisario) Beck:in kuvauksia.

    VastaaPoista
  9. Jep, maksoin itsekin aikanaan työntekijöille kottia omasta lompsasta ja ilmoitin vain vähemmän tunteja palkanlaskentaan. Tuli halvemmaksi vaikkei ehkä ihan pilkkusääntöjen mukaan mennytkään.

    Olihan tuolla MP:llä joku huippausainekeissikin pari vuotta sitten. Ainakin uusista leffarooleista (Hamilton) päätellen ukko on piinkovassa kondiksessa. Ruottalainen terapia toimii ;-)

    VastaaPoista
  10. Heh, piti tuota Mikael P:n sukunimeä tavata useampaan kertaan. Ja piti katsoa kummasta osapuolesta siitä kaksikosta on kyse. Hyvä näyttelijä...

    Selviä kevään merkkejä ilmassa ja Veli Winstonilla on hyvä kuntoinen turkki. Näkyy tänne asti.
    OP

    VastaaPoista
  11. Veli Winston kiiltelee ja säihkyy kuin seitsemän euron kolikko. Hyvin syönyt eläjä. Perspirantti Mikke on Kungen!

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!