lauantai 23. helmikuuta 2013

Illan pikainen

Nuorimmaisen näkemys hirsirakennuksesta

Ihan oli normaali helmikuinen lauantai. Leppoisa sää, ei sateita eikä paisteita. Perillisillä oli koulupäivä ja meillä kotona siivottiin. Teräsvaari toi uuden klapikeikan, minä vältyin purkuhommalta pakenemalla kyökkivuoroon. Eihän sen teräsjäärän (82 v) tahdissa pysy millään. Iso-J viuhtoi helmi otsalla klapit riviin. Huimia nuo nykyajan vanhukset.

Iltapäivällä pienen kiristyksen ja uhkailun jälkeen molemmat Periliset lämpystivät autoon ja lähdettiin kaupungille. Minua sinne piiskasi halu tehdä se hel-ve-til-li-nen mutta palkitseva prässitreeni. Se josta tullaan tietoisiksi kiukkuisten piilolihasten olemassaolosta.

Hieman jouduin nielemään pettymyksen karvasta kalkkia, en jaksanut millään tehdä kaikkia keskivartalorypistyksiä, sarja oli kieltämättä aika tappava, 3 sarjaa á 18 toistoa ja taakkana 45 kiloa. Ja oikea ranne huusi hoosiannaa olkapääprässissä. Ainoa hento kohta minussa ovat ranteet. Liian kauan, liian löysin rantein. Tässä se nyt maksetaan. Pitää kysyä jeesiä tekniikan kanssa. Oikea puoli yläkropasta on tämän rakennelmani heikoin lenkki, mutta en kyllä ihan vähällä anna periksi.

Perilliset tutustuivat samaan aikaan huomattavasti leppoisammassa hengessä Ilosaaren jäämaailmaan (melko vaatimaton esitys vaikka reggae soi ja valot läiskyivät) ja tekivät yllättävän maltillisesti ostoksia, vaikka joululta on vieläkin käyttämättömiä lahjakortteja. Säästävät, sinänsä viisaasti, hiihtolomareissulle sekä rahojaan, että korttejaan.

Kotona odotti iltatalli ja ulkosauna. Molemmat mukavia paikkoja joissa sielu ja mieli lepää. Hevoset ovat tyytyväisiä päästessään iltapuuroille talliin. Soosi on nyt parina iltana halunnut tehdä kunniakierroksen pihalla. Sinne kuitenkin mennään patsastelemaan silloin kun se meille passaa eikä silloin kun ponille asia juolahtaa mieleen. Joten piti käydä pientä neuvottelua.

Poni vetää niska kyrmyssä toiseen suuntaan ja Nuorempi hätistelee uppiniskaista juntturaansa tallia kohti. Hyvin se tilanne päättyi, otan huomenna ponin kanssa asian vielä kerran puheeksi jottei jää mitään a) epäselväksi b) hampaankoloon. Noille mokomille jos antaa kerran periksi, se on kyseenalainen asia seuraavien viikkojen ajan. Pirulle pikkusormi ja poni vie loput.

Nyt on syytä olla kaukaa viisas ja läheltä hyvin järkevä ja siirtyä äkkiä nukkumapuuhiin. Aamulla on lähtö Peetun kanssa koiranäytelmykseen.

Katselin männäviikolla muuten (salilla lämmitellessäni) jotain amerikkalaista maatalousnäytelyä, jestas miten oli hienoksi siat puunattu näyttelyä varten. Händlerit ja kaikki.

Ja voittaja sai näköjään Vuoden Karju -vyönsoljenkin. Meillä nostetaan rekku tunkiolta, ravistellaan enimmät liat pois ja pakataan näyttelyeläin autoon. So simple and so easy.

En tiedä tuleeko tällä meidän tule sellaisena kuin olet -menetelmällä voittoa ja pokaaleja, huomennahan tuo nähdään. Esikoista jännittää jo nyt tosi paljon huomisen koitos ja purkaa sitä parasta aikaa kiukkuamalla vähän kaikesta ja vähän kaikille.

Minulla alkaa jo leukaperät kivistää pidätellystä kasvatuksellisesta puheenvuorosta joten ennenkuin puren poskihampaani hiuteleiksi, häivyn näiltä kulmilta ja linnoittaudun tyynyjeni sekaan ja vedän peiton korvilleni. Mesokoon teini mitä tahtoo, huomenna mennään. Pitäkää meille peukkuja!

Kivaa illan jatkoa, missä lienetkin.







7 kommenttia:

  1. Teippaan peukut tanaan ja selittelen huomenna opiskelijoille syytä :)

    Poskihampaat pystyy paikkauttamaan hammastohtorilla - joskus se on oikeasti parempi vaihtoehto. Jälkineuvottelut voi käydä kun Aiheutanut Tapaus on jälkijäähtymässä...

    Näin meistä koulitaan ymmärtäväisiä isovanhempia...

    Mun raadollinen body on viisainta viedä nyt nukkumaan. Helvetin pitkä työpäivä takana, ja siitä kumpusi paljon pohdittavaa elämän siipirikoista.

    VastaaPoista
  2. Onnea näyttelyyn ja uskon että tienne tulee olemaan voittoisa! Nauratti tosissaan kun kuvasit Peetun valmistavat toimenpiteet ennen näyttelyä :D

    Ps. Luulin sua muuten oikeakätiseksi, en tiedä mistä syystä.

    VastaaPoista
  3. Oo noita ponien tahtotiloja, tuttu juttu.

    VastaaPoista
  4. Onnea !!!

    Peetu on äijä :-D

    VastaaPoista
  5. Noh, tuus ny kertomaan oliks Peetu BISsi vai pissi? :)

    VastaaPoista
  6. ROP Pentu ja Kunniapalkinto :D

    Peppone, olen oikeakätinen kyllä mutta oikea käsi on murtunut muutaman kerran, mm. solisluusta hevosten kanssa kieriessä. Se vaan on niin narukäsi.

    VastaaPoista
  7. Ahaa,se selittää asian. Päättelin vain kun kerroit oikean puolen olevan heikompi. Hyvä että olet oikeakätinen, vasen käsi ei käy edes perseen pyyhkimiseen.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!