torstai 3. tammikuuta 2013

Päivittelyä


Kuoro on kotona!
Bääbät saapuivat reteästi hevostrailerilla pihaan just minuutilleen mitä oli sovittu. Jämpti mies se meidän kaupungin vossikkamies. Lampaat kipittivät sievästi kolmen daamin rintamana pihatietä pitkin ja kaarsivat hallitussa muodossa tallinmäkeen, sieltä kipikipi omaan karsinaan ja släm, portti kiinni. Päivää ja tervetuloa, rouva kiittää.

Vuokraksi ja vaivanpalkaksi sovittiin yhteisellä neuvonpidolla iso paketti kanalantuotoksia. Niillä on kuulema kuitattu kuskaukset ja kuukauden heinät. Ei olisi niitä muniakaan huolinut mutta vihjasin, jotta leipova rouvansa saattaisi hyvinkin ilahtua munalähetyksestä.

Lampaiden marssimista katsellessani mieleeni pälähti täysin järjetön idea lammaskatrillista. Uusi släm, tällä kertaa omille korville. Ei enää yhtään mitään hullutuksia tai uusia koreografioita tähän elämään. Näissä nykyisissä sävellyksissäkin on hetkittäinen runttaaminen että kaikki palaset liikkuvat suunnilleen sovittuun suuntaan suunnilleen sovitussa tahdissa. Ja aina on joku nariseva soraääni jossain.


Kuvia en muistanut ottaa, sen verran haipakkaa on pitänyt. Mennään näillä vanhoilla, osin jo kertaallen nähdyillä lammaskuvilla.

Aika menee aatellessa, päivät päätä käännellessä... my ass! Kun sain Perilliset kotiin ja ohjeistettua, karautin kaupunkiin. Siellä pari täsmäiskua ja kas, yllättäen järjestyi juuri sopiva lokonen päivän katumusharjoituksille. Rypistin ja rutistin ja punnersin ja hyväksi lopuksi pötköttelin lankkuna yhteensä 12 minuuttia.

Euforiassani menin buukkaamaan ensimmäisen kuntokvartaalini tarkistusajan. Mitataan kehonkoostumus ja katsotaan onko laardista tullut lihasta ja mihin. Selän mobilisaatio on parantunut huimasti, tästä erityisterveiset Titalan suuntaan.

Iltatallista olikin näppärä siirtyä suoraan saunaan ja hetken melkein rakastin koko maailmaa. Sauna tosiaan tekee ihmiselle ihmeitä. Pääkoppa rentoutuu tulen huminaa (tai sähkökiukaan tikitystä) kuunnellessa, löyly pistää kuonat liikkeelle ja jonkinasteinen absoluuttinen rentous valtaa jäykimmänkin seipäännielleen tiukkanutturan mielen ja kropan.

Semmoinen se sauna on, että jos nyt keksittäisiin, patentinhaltija olisi rikas kuin Kulta Into-Pii, Kroisos Pennonen ja Roope Ankka yhteensä. Pientä nujakkaa saattaisi syntyä kun hopi-intiaanit (tai jotain), suomalaiset ja varmaan pari muutakin oman hikimajansa kehitellyttä kansaa kinaisi patentinhaltijan oikeuksista.


Edelliseen postaukseen oli tullut rutosti kommentteja ja minulla se vaan tökkii tuo vastaamaan pääseminen. Lomake katoaa silmänräpäyksessä enkä ehdi edes tekstiä taltioida. Johtuukohan se tästä käyttämästäni selaimesta, Safarista?

Tita siellä runoili niin kauniisti latinaksi, sen minäkin tajusin, että nyt oli lihasten runoudesta kyse.
Ja osansa sai Peetukin, tuo tilaisuuden tullen kuriton nulikka. Eipä sillä, illalla kun Peetu oli turvallisesti tallissa kyttäämässä hevosten iltapuurojen jämille pääsyä, Nassepoika hoipparoi hönöyksissään pihatietä  minnelie, varmaan kävi isomman tien takanakin eli täysin kielletyllä alueella.  Ainakin se puuskutti kun juoksi talliin, meinasi kantata itsensä nurin.

Sää oli ihan shittiä tänäänkin. Nollassa. Pilvistä. Mutta onneksi viime yönä satoi pari senttiä uutta röppöä jään päälle ja kämähti siihen. Ei lipsunut niin hirveästi tämä meidän Öljymäkemme.

Päivittelin muiden tuumailujeni ohella myös tuota Lisää luettavaaa -listaani. Sinne olen yrittänyt haravoida Blogistanian valioita, erityisesti lukijoikseni liittyneiden hengentuotteita. Lisäsin siihen muutaman uuden tuttavuuden ja muutaman jo pidempään odotelleen. Ihan varmasti joku unohtui. Kyse ei ole tahallisesta dissaamisesta, laittakaa nyt ihmeessä noottia jos kun oma bloginne puuttuu listaltani.
Lista oli pidempi mutta sitten tuli joku kissanmuotoinen katastrofi ja unohdin painaa tallenna -nappulaa. Ja sinne män. Kuin Markus-sedän terveiset. Huittulan kuusen taa.

Niin menen minäkin. Lasken vaikka lampaita tai kahlaan viikottaista lehtipinoani. Veikkaan, etten pääse kansitekstejä pidemmälle kun Nukku-Matti jo viekoittelee mukaansa.

Nätisti siellä. Missä lienetkin.






21 kommenttia:

  1. Neuvo Torpan Armolle:
    Tämä on vaikea toteuttaa nopean temperamentin ihmiselle (kuten minulle) mutta se toimii. Luulisin kommenttiviestin lähettämisen vaikeuden olevan peräisin blogisi tyylistä, mutta koska itsellä ei ole blogia niin en osaa analysoida tuon kummemmin. Vanha, päivittämätön ex-nörtti vain pohdiskelee.

    Toisin kuin Torpan Armo - blogisi käy ns. hitaalla. Sillä kestää ladata asioita hämäläiseen tahtiin. Kuvat voivat olla yksi latautumista hidastava asia. Kuvat ovat suureksi iloksi, joten älä hemmetissä niistä luovu!

    Kun klikkaat "Lähetä kommentti", odota sen verran (30-45 sek) että järjestelmä nakkaa sut kommenttikenttään. Nykyisellään tietenkin vierität kiivaasti reunasta alaspäin näkemään itse kommenttiruudun. Sitten kun alat kirjoittaa ne maagiset 30-45 sekkaa, niin järjestelmä pääsee vihdoin samaan pisteeseen. Ja hävittää tekstin jos olet sitä juuri takomassa. Jos olet ehtinyt kirjoittaa jotain, mutta kätesi sattuu olemaan painamatta mitään namiskaa, teksti jää ruutuun. Mutta koska naputat herkeämättä sielusi lennokasta tuotosta, niin järjestelmä suorittaa erittäin turhauttavan deletoinnin.

    Tää on mun diagnoosi. Mutta olen parempi nykyään ihmisten vaivojen syiden hakemisessa kuin tuntemattoman blogistanian.

    Ja olen tavattoman onnellinen puolestasi tuon selkäs kanssa. Monta vuotta sitten vihelsin hiljaa sisäänpäin ja puhalsin ulospäin sitä päällisin puolin kattellessa ja tuskan hiki otalla muokatessa. Paskasta jamasta olet päässyt helevetin paljon parempaan kuosiin. Pitää tulla ite kattomaan ensi kesänä. Olit valmista muottivärkkiä propellitehtaalle.

    VastaaPoista
  2. Aivan ihania kuvia bäbättimistä, etenkin tuo viimeinen on puhutteleva. Aivan kuin ne kommentoisivat jotenkin nykymenoa.

    OP

    VastaaPoista
  3. Odottelin tovin ja koetan nyt toimia tismalleen niinkuin nörttitoveri Tita opasti. Kuvasit muuten juuri osuvasti tyylin jolla pyrin hengentuotokseni saamaan esille :D Mistä arvasit??

    Selkäruotoa sopii tulla ihastelemaan, tällä menolla se käy kesään mennessä esimerkkivärkiksi kovalla työllä saavutetusta kuntoutuksesta.

    Bääbät olivat ihmeen hiljaisia kun hiippailin aamulla talliin. Latasin niille illalla juuttaan hirmuisen heinäverkon ja vieläkin siinä oli jämät jäljellä. Armoton mekkala alkaa kuitenkin silloin, kun Äitikulta lähestyy niitä. Ihan samoin koirat villiintyvät hulluun mekkalaan mummolan ovesta rynnätessään. Herkkuja kun on luvassa, mummolassa saa!

    Huomaan Arttoriuksen liittyneen lukijakuntaan, tervetuloa. Käyn koputtelemassa oviasi, ehkä ne aukeavat linkin verran minullekin.

    Saisikohan reinoihin joitain piikkinaruja? Vetäisin eilen ahteripläjäyksen pihalla ja nyt on gluteus maximus maksimaalisen kipeä.

    Päivä sarastaa, hommiin mars! Palataan jos ehditään illemmalla.

    Peeäss: tämä hitaasti etenemisen tyyli taitaa toimia, kertaakan en ole vielä viskautunut mäjelle kommenttiruudusta ja tämähän alkaa olla jo ennätyspitkä rykäelmä.

    VastaaPoista
  4. Jos oikein haluat ison lammaskatrillin, niin meillä on olisi muutama päkättäjä täällä myynnissä. Jos haluat kaksi yhden hinnalla, niin saa myös astutettuna meidän ihanalla Matilla :) Väreinä löytyy valkoista, mustaa ja harmasta. Nuoriso-osastolta sitten myös ruskeaa. Tervetuloa ostoksille :)

    VastaaPoista
  5. Heidi, taitaa olla säilykelammas joka kohta katrillia pyörii :-)

    VastaaPoista
  6. Sen näkee jo... aavistaa hiljaisen hiipimisen. Sen myös aavistuksenomaisesti haistaa. Se on läsnä voimistuvana jokaisena päivänä. Se laittaa pikku hiljaa keskitalven syväjäädytyksessä olevan sielun liikkeelle yhä kiihtyvin kierroksin. Ensin hitaasti ja jähmeästi, sitten aina notkistuen kunnes kone kirskahtaa liikkeelle.

    Minä puhun keväästä. Se on tulossa, vaikka vasta aavistuksen saan siitä kiinni, kun laitan silmät kiinni.

    VastaaPoista
  7. No niin, jos tämä kommentti tulee kaksi kertaa hieman eri tavalla kirjoitettuna tänne, niin syy on sitten täysin kirjoittajassa ;-D

    No mutta tuosta keväästä piti Titalle kommentoida, että saatoin saada siitä kiinni tänä aamuna. Olimme aamuituimaan naapurin rouvan kanssa rekiajelulla ja kun saavuimme keskellä peltoja, niin aurinko paistoi metsän yli mitä kauneimmin. Voisiko sanoa, että näkymä siinä tiellä oli mitä täydellisin :)

    Että kyllä se kevät sieltä tulla jollottaa. Ja toiseksi, iltapäivä on minusta jo vähän pidempi, ihan niin aikaseen ei tule pimeä kuin vaikkapa kuukausi sitten.

    VastaaPoista
  8. Tita ja Heidi, minä sain myös vähän vainua keväästä, jotain sellaista oli ilmassa tänään. Vaatihan se vähän mielikuvitusta mutta onnistui. Nyt sitä taas jaksaa pari päivää. Heidille olen avoimen kateellinen rekiajelusta mutta silleen iloisesti, parhaita talvikokemuksia, ehdottomasti! Sinä onnekas :-)

    VastaaPoista
  9. Lupsakkaa Loppiaista kaikille lukijoille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lupsakkaa Loppiaista vaan sinne suljetullekin! ;)

      Poista
  10. Kutsun nyt sinut Hirnakka rekiajelulle. Ilmoitat vaan milloin olet tulossa, niin täällä odottaa rekikyyti lumisen metsän siimeksessä :):)

    VastaaPoista
  11. Bäbättimethän näyttävät olevan hyvässä lihassa joten heiluuko kirves pääsiäisen kanttiin? Vai syöttekö yleensä lammasta? Oma mielipiteeni lampaanlihasta on se, ettei sellaista kokkia ole vielä nussittukaan joka siitä lihasta teksi syötävän makuista. No, oikeaoppisesti tehty rosvopaisti menee (olen päässyt kaikkiaan ja kokonaista kolme kertaa syömään) mutta ei muuten.

    Veikkaanpa että sen on Safari joka kiukuttelee kommenttiasiassa sillä ainakin tämä Chrome täällä Torpan mäellä kyselee että joko painetaan Enteriä, joko? Siitä johtuu nämä mun ihem kommentit kun selain tekee omia ratkaisuja (yhdessä näppiksen kanssa) :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kasvatetaan karitsoita teuraaksi ja voin kyllä sanoa, että aikuisen lampaan liha ei ole mitään syömäkelpoista muuta kuin säilykkeenä. Mutta karitsanliha on todella herkullista ja mureaa, ja jopa minä, joka on syntynyt soppakauha väärinpäin kädessä osaan sitä joten kuten valmistaa.
      Toivottavasti Peppone joskus pääset maistamaan hyvin laitettua karitsaa :) Toki eivät kaikki pidä kyseisestä lihasta, ei ole pakkokaan :)

      Poista
    2. Kiitos Heidi vinkistä, olen valmis kokeilemaan aina kaikkea mutta sitä karitsanlihaa ei taida ihan joka paikassa olla tarjolla?

      Poista
    3. Suoraan lammastiloilta saa ja kauppahalleista, jos siis itse aikoo valmistaa. Mutta laadukkaista ravintoloista löytyy usein karitsaa listalta, mikä on erittäin ilahduttavaa (ja jos se on vielä sitä hyvinlaitettua laatua) :)

      Poista
  12. Pikakommentti, latausongelmien takia macläppäri on pois pelistä eikä päiväkirjamerkintää heru :-(
    Puhelimella tämä on pahuksen työlästä. Heidin rekiajelukutsuun hihkuin joojihuu mutta luoja tietää koska moinen onnistuu.
    Lampaat ovat meillä pihankoristeita mutta jos otetaan pässi käymään, pannaan karitsat aikanaan fileiksi. Parasta herkkua.

    VastaaPoista
  13. Hmm pihakoristeilla on aika mielenkiintoinen ahteri, tuota noin, ehkä sellainen, ei ihan koristeellisemmasta päästä. En tajua, miksen pääse eroon tuosta alimmasta kuvasta tässä postauksessa. Ehkä se johtuu siitä, että elämä näytti just tuota ahteripuolta aika rankasti. OP

    VastaaPoista
  14. OP - tuo viimeinen kuva on yksi parhaita lampaista otetuista. Siinä on saamarin vimpan päälle asennettu ruohonleikkauskoneisto, leikkuuleveys reippaasti yli 1,5 metriä! Erittäin ekologinen versio. Ainoa haitta on meluhaitta, mutta tuossa työasennossa se ei kuulu. Päästöjen puolesta tuo ruohonleikkuun malli on mitä tuottavin ja ekologisin.

    Puhuisin pikakompostorista, joka tuottaa muhevaa lannoitetta ennätysajassa. Jos sama ruohomäärä pitäisi kompostoimalla tuottaa mullaksi, niin vuosi menisi. Lammas päästää vuorokaudessa puolivalmisteen, jota sopii muutama kuukausi kompostoida. Bonuksena saa villat. Villasukat on jotain niiiiiin merkityksellistä koko Suomen historian ajalta. Villalla on myös kipuja parantavia vaikutuksia.

    Jollain tavalla tuohon kuvaan liittyy myös sisaruksellinen yhteenkuuluvaisuus, harmoninen rinnakkaiselo, tuttu turva, tyytyväisyys elämään. Se on vain niin mahtiotos! Sitä voisi analysoida pitkään. Analyysin tulos paranisi uusiin sfääreihin, jos kaataisin viskitilkan lasiin :D Mutta arki on vastassa, joten tyydyn tällaiseen pika-analyysiin tajunnanvirran turvin.

    Hirnakkaa toimitan nyt lataukseen uusien postauksien toivossa. Vai Applekö se piti latauttaa... :D No voimaannuttavaa viikkoa Applelle, Hirnakalle ynnä kulkijoille!

    VastaaPoista
  15. Minä vakuutuin lampaanlihan syötävyydestä eräässä turkkilaisessa ravintolassa Espoon Tapiolassa. Siitä jäi kestävä muistijälki, sillä ravintolareissusta on nyt aika monta vuotta.

    Pakko jakaa myös kiitosta Joensuun vossikkakuskille. Muutama vuosi sitten otettiin ystävän kanssa kiekka keskustassa vossikalla ja saatiin kaupanpäällisiksi mukavaa tarinointia, ja jotenkin on se erilaista katsoa tuota entistä kotikaupunkia suomenhevosen keinuvan ahterin takaa rauhallisessa tempossa. Päivystimme lopuksi hevosen kanssa parkissa Sittarin vierustalla kun kuski kävi hakemassa pikaisesti päivän ostokset.

    Hyvää alkanutta vuotta sinne idän kaupunkiin!

    t: Anu

    VastaaPoista
  16. No nysse on kavonnu jonneki heinäpaalien kätköihin. Tai nakannu Omenallaan kokonaan kuikkaa.

    Ja kun täsä samalla ollaan juttusilla, niin vastauksena aamuiseen tekstariisi "Ei ole SielunRauhaa".
    (Sitä oikeasti saa purkistakin... :D)

    VastaaPoista
  17. Anu, välitän terveisesi vossikkakuskille, hän on Hieno Mies. Hevosmies. Oivallinen kerrassaan.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!