keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Tilannekatsaus


Veli Miltonin perspektiiviä en ole vielä kokeillut mutta ilman sitäkin voin kertoa, että pikkuisen meinaa tulla kiirettä mikäli meinaan saada x määrän asioita tehdyksi ennen joulua.

Ostoslista ruokakauppaa varten on kirjoitettu ja kaikki kortit ovat postissa. Jotain pientä pakkaamista löytyy varmasti vielä moneksi päiväksi ja ruokien kanssa voi pelata monena iltana. Nyt kun kelit jäähtyivät reilusti, pakastintilavuus vaihtui litroista hehtaareiksi. Ulkona on nyt -16° ja kylmempää on luvassa.

Lunta meillä on todella vähän. Aamun lehti tiesi kertoa, että nämä karjalan kunnahat ja peräpohojammaan aakeet laakeet ovat vähälumisimpia seutuja. Helsingin suunnalla lunta on samaisen tiedonannon mukaan 55 cm. Eilen juuri ihastelin sänkipeltoja joissa on vain muutaman sentin lumihuntu.

Lisempää lunta en oikeastaan kaipaisikaan. Paitsi yhdelle peltoläntille saisi tulla, pääsisi kahluuttamaan hevosia ja umpihangessa olisi hyvä pistää Soosipossu laukkatreeneihin. Siinä on ainakin kaksi hyvää puolta: a) ponin vauhti ei karkaa hillittömiin sfääreihin hankivastuksen ansiosta b) putoan pehmeälle mikäli ponin etenemiseen tulee turbulenssiä tai peräti suihkuvirtauksia, ylösalas liikkuvat ovat pahimpia. Ja kierteiset pyörrehypyt.

Possulla on selvästi taas tuhmuriviikko, kyseenalaistaa kaiken. Ei kannattaisi joulun alla temppuilla, tallitonttu saattaa tuoda jouluherkkujen asemasta pakasteporkkanoita kuumottavaa mieltä jäähdyttämään.

Possusta puheenollen. Tänään täytyy osallistua kamppailulajiin nimeltä Kaupungin Viimeinen Kinkku. Kauppiaat lietsovat kinkkupulaa ja paikallisen väen tavat tietäen pakastealtailla on jumalaton ryysis. Kauppahallista kinkkua on turha enää kyselläkään, ne kotipossujen persaukset menivät jo.

Olisi toivottavaa saada jo ensi kesäksi oma nimikkopossu jonnekin kasvamaan ja lihomaan. Kinkkukimppa tuttavaperheen kanssa voisi olla hyväkin idea. Minähän en sianlihaa syö muuten kuin jouluna pari siivua, ei ole koskaan kuulunut ruokalistani kärkipäähän. Sen siitä saa kun pienestä pitäen on saanut riistalla herkutella. Tuommoinen "korvamerkitty" takapotka kelpaisi enemmän kuin hyvin.

Toiveissa on, että pääsen vielä muutaman kerran treenisalille ennen joulun suursyöminkejä. Sitten voikin hyvällä omallatunnolla ahkeroida ruokapöydässä. Juoksulenkeistä en ole ollenkaan varma, lähinnä niiden järkevyydestä. Kurkkuputki saattaa hyvinkin äkämystyä jos ns. urku auki pyyhällän pakkaskelillä. Enkä malta kuitenkaan kävellä.

Nyt tuli lähtö, kinkkukisa odottaa!

Reipasta viikkoa, missä lienetkin.




8 kommenttia:

  1. Kimppapossu on mielessä, edelleen. Kunhan (toivottavasti) saadaan meidän karavaani raahattua vähän lähemmäs, niin saatte kinkkulaisen lisäksi kasvamaan vaikka kalkkunan ja lampaankin. ;)

    Meillä lunta on vähintään tarpeeksi. Polviin saakka, siis. Kun pyristelevät ja kupla otsassa sisällä loisivat kissat kippaa rappusilta hankeen, niin sinne ne uppoavat, mutta yhtä äkkiä ovat taas oven takana pyytämässä sisään. Koirakin kuorsaa helposti kellon ympäri ja paljon ylikin omassa nojatuolissaan, ulos ei ole kiirettä. ;)

    VastaaPoista
  2. Kimppapossu on mielessä ja varsinkin sitten jos te hilaatte ranchinne lähemmäs. Voidaan pitää vaikka kananvaihtopäiviä ja keitellä vaikka veripalttua jos oikein hurjiksi heretään :D

    Meillä pakastui, nyt jo kolkkaa -20° eikä taatusti tuohon jää. Yöllä hönkii sitä siperialaista korkeapainetta päälle.

    Kinkku on. Kuuset on. Kauralyhteet on. Massoittain ruokatarpeita on. Kellari täynnä juotavaa on.

    Vaikuttaa siltä, että ollaan melko pitkällä valmisteluiden suhteen. Ja kuin muistutuksena kaiken katoavaisuudesta, tänään paloi sama sulake kahteen kertaan. Eipä haitannut muuta kuin jääkaappia, se pimeni. Leivinuuni oli lämpiämässä ja kynttilänvalossa on aina oma tunnelmansa.

    Huomenna vihdoin, oi vihdoin kampaaja-aika! Ja illalla koulun joulujuhla. Nuorempi laulaa esilaulajana ja vanhempi esittää enkeliä kuvaelmassa. Pitää varata nessuja mukaan.

    Kissat ja koirat viihtyvät muuten erinomaisen hyvin tuvan lämmössä. Sen suorastaan haistaa.

    VastaaPoista
  3. Meillä oli kuopuksen joulujuhla tänään. En ottanut nessuja, joten piti hihaan pyyhkiä. Onneksi vain silmäkulmista, eikä nenän alta.

    Minä olen pari viimeisintä vuorokautta vetänyt sata lasissa niin töiden kuin aktivistipuuhienkin kanssa. Nyt voin huokaista - tämän vuoden hoitotyöt on tehty. Vain muita töitä on jäljellä, kohtuudella niitäkin. Mä olen ansainnut loman. Naamatakin näkee, että sitä ainakin tarvitaan.

    VastaaPoista
  4. Kävin jo päiväkirjassasi hätäilemässä kun ei pihaustakaan siltä suunnalta sitten toissapäivän. Tuli hätä.

    Ja muistathan vielä miten se loma oikeaoppisesti avataan? Kyllä, juuri niin. Nitkuta konjakkipullon korkki auki ja kaada aimo loraus, olet sen ansainnut!

    VastaaPoista
  5. Veli Milton on ottanut uuden näkökulman asioihin. Hah, minä olen jo "jouluni" tälle vuodelle viettänyt. OP

    VastaaPoista
  6. Mä voisin heittäytyä tolleen Miltoniksi ja teeskennellä, että olen unohtanut koko joulun, mutta muistan kyllä olevani lomalla. ;)
    Toivottavasti voitit kinkkutaistelun!
    Meillä on tilattuna nimikoitu kappale Wotkinin lihatiskille omaan vihreään hypermarkettiin. Noudetaan sunnuntaina ja paistetaan kans, toivottavasti.
    Ahistaa vähän, mutta onneksi vaan vähän, koko joulu. Enemmän ahistaa tekemättömät työt, jotka pitäisi olla perjantaihin mennessä paketissa... aaauuuuuuu!!!!

    VastaaPoista
  7. Ja nyt on torpan armo perkule kiukkuinen. Tämä on jo KOLMAS yritys saada kommenttia sekä OP:lle että S:lle.

    VastaaPoista
  8. aha, ei se sitten toimi jos yhtään jää pidemmäksi aikaa miettimään. Perhana.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com