torstai 13. joulukuuta 2012

Hush puppies, hello kitties!


Nonnih. Nyt alkaa olla päivä pulkassa ja pulkka pusikossa. Ei sentäs. Nämä kuvat on pakkopakkopakko neitien, rouvien ja miksei mirreistä tykkäävien herrojenkin iloksi julkistaa.
Syntyperältään epämääräistä maalaisaatelia edustavat pikkuperilliset ovat avanneet silmänsä ja tihrustelevat maailmaa. Paljon tihua, tuhoa ja konnuutta muhii noiden viattomien kissannaamojen takana, uskokaa vaan.

Kuvat jo kertovat luonteista. Eka harmaa on pantteri, tulee repimään elämänsä aikana tuhannet sifongit, silkit ja pellavat tuusan päreiksi. Utelias jokapaikan höylä joka taatusti höylää sitä sun tätä, eniten kuitenkin omistajansa hermoja ja huonekaluja.

Valkoharmaa on niin diiva kuin tuommoinen höllämoraalisen äitikissan koppava pentu suinkin osaa olla. Ihan pokalla esittää viatonta ja pehmoista karvapalleroa mutta siinäkin on rautanyrkki jemmassa silkkihansikkaan sisällä. Pitelemätön pyryharakka.

Mustavalkoinen on suloinen mammanpuppe. Tuosta saa joku hyvin syövän ja huonosti liikkuvan kainaloisen. Tuo kaveri syö ja nukkuu, kääntää kylkeä, syö ja nukkuu vielä vähän lisää. Kuvissakin heräsi vasta kun muut mönkivät päällä ja salama räiskyi riittävän lähellä riittävän kauan.

Kerronko lisää? Ei, taidan laittaa kuvia vielä vähän.


No niin. Nyt sitten sopii ilmoittautua varausjonoon. Ilmeisesti valkoharmaa on tyttö ja kaksi muuta poikia. Enemmän tai vähemmän puolivillaisia pennukoita. Elli on upea siniharmaa valkokirjava otus, outo luonteeltaan. Näiden isä on mitä ilmeisimmin lähistön pitkäkarvageeniä kantava navettakatti, minulla on vahva veikkaus minkä tilan kollista on kyse. Mitäänhän se isäntä ei tunnusta, ei omiksi eikä kissansa tekosiksi joten arveluksi jää.

Päivä oli edellisen päiväkirjamerkinnän mukaan vähän sitä sun tätä. Illaksi nousi navakka tuuli mutta lumituisku jäi jonnekin matkan varrelle. Aika vähän noista ennustetuista sateista on meille päätynyt, ovat arvatenkin pyyhkineet ison veden läntistä rantaa pitkin ja täällä itärannalla jäätiin ilman. Ihan kiva, en tarvitse enempää lunta. Nyt olisi hyvä.

Ja koska sisäinen piru minua riivasi, oli pakko lähteä lenkille. Ihan ilkeyttäni kipitin kaupunkia kohti, kotiinpaluuta vastusti tuima vastatuuli. Mie niinkun tuulitunnelissa pyyhälsin.

Huomenna pitäisi muiden hommien lisäksi kiirehtiä salille ja kohdata uuden treeniohjelman haasteet. Suoraan sanoen, pientä tuskanhikeä pukkaa otsalle pelkkä ajatuskin. Veikkaan että ne 4 sarjaa á 18 toistoa 70 kilolla olivat vasta alkuverryttelyä.

Siinä vaiheessa kun pakassa on kiloja enemmän kuin minulla ikää ollaan ns. nesteessä.
Noh, rohkea rokan syö ja päästää mojovan paukun. Saas nähdä pääseekö huomenna parku!

Nyt joutaa lehtinivaskan kanssa petiin. Veikkaanpa ettei pino juurikaan vaju koska Nukku-Matti heristelee nukutusnuijaansa ilmeisen valmiina.

Huomenna on eräällä torpan asukilla merkkipäivä, siitä lisempää huomenna!
Kaikki hyvin, toivottavasti sinullakin. Missä lienetkin.







13 kommenttia:

  1. Voi noita lapsosia! Että ovat sitten suloisia♥

    VastaaPoista
  2. Ällöttävän söpöjä! :)
    Se mustavalkoinen syö ja nukkuu -keissi olis ihan meikäläisen kissa, mutta ei meille kissaa tule. Yksi kissa tässä huushollissa riittää. ;)
    Ja ei se raukka täällä pääsisi kuljeskelemaan ollenkaan omia polkujaan, sisäkissatuomio olisi rekkujen seassa elellä.

    VastaaPoista
  3. Mä en kestä. Ottaisin ne kaikki, ellei omistakin pitäisi päästä eroon mahdollisimman nopeasti. Mutta jospa en noille kyseisille yksilöille olisikaan allergisoitunut. *syvä huokaus* Joku muu saa taas mun kissat.

    VastaaPoista
  4. No niin, hienoja mivvejä! Kiitos kuvista ja kuvauksista :D

    Mä sitten raahasin pahvilootan sisälle. Hattara penikka sen kun pulskistuu vain. Jos siellä on jotain muuta kuin iso pieru, niin on laatikko mihin päkistää tuotoksia.

    Alaikäinen tuo Hattara kyllä on, vähän reilut puoli vuotta sillä on ikää. Ei sitä maitohampailla varustetun pitäisi panohommiin ryhtyä...

    VastaaPoista
  5. Voi ei... Mie en kestä, nuo pennut on niin supersuloisia!! :D
    Voi kun saisi ottaa tuommoisen pikkukissan, voih.

    VastaaPoista
  6. Hahhaa, löytyihän sitä hyväksyvää hyrinää :D

    Heidi on vaaravyöhykkeellä, taidat olla lähimpänä? Nämä pikkupallukat ovat luovutuksessa sopivasti Ystävänpäivän tienoilla *winkwink*

    Titan kommentti maitohampaisista panohommissa on taas niin mainio, kiitos vaan kun kahvit pärskähti nenän kautta pöydälle.

    VastaaPoista
  7. Vallan ihania kisuja! Meil on nyt 3 kissaa, mut jos asusit lähempänä....

    VastaaPoista
  8. Mielettömän hyviä kuvia. Sattui eukko kävelemään ohi kun olin koneella ja nähdessään kuvat kissanpennuista oli heti kysymässä että missä mahtavat noin suloiset pennut asustaa? Oli pakko vastata että tää on yks muija joka asuu Norjassa ja nää on jo varattuja... Tiedän käristyväni helvetin tulissa mutta toi Lätkäkorva riittää tällä erää tähän mökkiin.

    VastaaPoista
  9. OTJA, viattomuus kaunistaa mutta noiden pikkukelmien kohdalla se on vain suurta hämäystä. Kissat ovat katalia.

    S, eihän leikattu kolli mihinkään lähde, sille riittää että on lämmintä ja tähtimisseä ropisee kuppiin. Go girl go! Vähän jännää sun koiriesi elämään :D

    Neo, allergiat ovat inhottavia. Voi surku :'(

    Tita, geeniruletti on mielenkiintoista. Edelliset yllätyspennut olivat kaikki lyhytkarvaisia. Ja ei, ei maitohampaisten kuuluisi peuhata moisia puuhia. Tuhma Hattara... (samperin irstailija)

    Heidi, sie olet melkein naapurissa, eikös olisi korkea aika piipahtaa? :D

    TL (Pappa), kyllä täältä on ihan sujuva tie sinne etelään. Äkkiäkös myö vaikka Renkomäellä treffataan niin saat V:lle oman miukulaisen.

    Peppone, senkin kelmi. Seuraaviin kuviin vetäisen isolla tekstit: VAPAANA, ETSII OMAA KOTIA, SUOMESSA!!!! Ja asennan jonkun pop-up -koodin että varpisti pilkahtelevat esiin milloin mistäkin sivustosta :D Lätkäkorva arvostaisi varmasti kissaseuraa.

    VastaaPoista
  10. Et kai yritä mulle vaan kissanpentua tuupata mukaan?!?!? Itseni tuntien on parempi, jos vierailen teitin luona vasta sitten kun ne pennut ovat joskus tulevaisuudessa lähteneet. Koska muuten voi käydä niin, että se Diiva lähtee meille ;-D

    VastaaPoista
  11. Voi miten ihanoita lutusia :) Mielelläni ottaisin sen kokoharmaan, mutta vanharouva tekisi siitä rukkasnahan alta aikayksikön kun on niin kovin tarkka reviiristään.

    VastaaPoista
  12. Heidi, miten sä nyt tuolleensa ajattelet?? En toki vastusta jos koet hillitöntä halua käydä pentukoppaa hämmentämässä enkä vastusta Diivan lähisijoitustakaan. Ja saa meille poiketa kahvillekin, voi olla että kissulinpennusia säntäilee vähän kaikkialla, Ne ovat ehtiväisiä.

    Puskissa, eivätkös olekin? Jotenkin minusta tuntuu, että se sun vanharouvasi olisi pentua harmaampi nanosekunnissa, tuo pentu on melkoinen riiviö, sen näkee jo naamasta.

    VastaaPoista
  13. Pistin tuossa sähköpostia :-I. Vähän tommonen kissili, jolla on yhteinen synttäri kaivaa mieltä, helmikuussa jo tilaakin ois...

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com