Joulukuun ensimmäisen päivän kalpea valo. Eteläisempää maata riepotellut talvimyrsky kohteli meitä silkkihansikkain, ei vetänyt rouherukkasella päin pläsiä niinkuin yleensä tuppaa käymään näillä nälkämailla.
Karattiin Iso-J:n kanssa eteläisiin naapuripitäjiin asioita toimittamaan. Juttelin hetkisen ajan vanhan ajan hevosmiehen kanssa, kertoi Jehu-orinsa tarinan ja se oli ilo kuulla.
Muutama kysymys on jäänyt vastausta vaille. Luettelen tässä aluksi torpan karjan.
Hevosia kaksi. Suomenpienhevostamma vm-2005, liinaharja läsipää. Tösse on kotinimi ja loimeen pitäisi kirjailla neonhehkuisin kirjaimin sanat Ärsyttävä/Irriterande.
Vuonohevosruuna vm-2009. Helppoheikki helpponakki, raparipa törkyturpa ja mahdottoman suoranuottinen kaveri. Soosi -nimi tulee aivan ansiosta.
Lampaita kolme. Orvokki ja tyttärensä Wappu Kakkonen. Ottotyttärenä Veera, kainuunharmas. Kuuluvat kiertelevään teatteriseurueeseen jossa hoitavat lampaan roolit. Palaavat kotiin jouluksi.
Kanoja kahdessa osastossa.
Osasto 1: Kiuruveteläinen kukko ja kolmetoista ruskeaa tehomunijakanaa. Kukolla ei nimeä vieläkään. Kaunis ja komea. Rouvat munivat 3-7 munaa päivässä, joku pitää rokulia, osa on jo munintaikänsä ohittaneita ja osa sulkasatoilee. Muut munivat kun muistavat.
Osasto 2: Silkkikukko Gaddafi ja silkkikana. Kaksi sekarotuista kanaa ja kukkopoika, nämä naapurinmummolta haettuja. Viisi kiuruveteläistä kananuorikkoa. Yksi chabokukko, nimeltään Vappupilli. Varsinainen sekametelisoppa. Yksikään ei muni juuri nyt. Kiuruveteläiset pääsevät oman kukkonsa haaremiin, mutta talven ajan mennään tällä kokoonpanolla.
Koiria kaksi.
Borderterrieri Nasse, täyttää 7 vuotta joulukuussa.
Jack Russelterrieri Peetu, syntynyt 2012.
Kissoja.... huoh. Vaihteleva määrä, enimmäkseen neljä torpan katon alla.
Veljekset Winston ja Milton, kiteeläistä jaloa kissojen maalaisaatelia.
Justiina, devon rex. Vanha kuin taivas, Eurooppa Champion -titteli.
Lumppu-Elli + kolme pentua. Elli on raahelaista maalaisaatelia, suokissojen sukuhaaraa. Sininen ja pörröinen. Tyhmä tai muuten vaan simppeli kissa. Epäsosiaalinen ja löyhämoraalinen. Muuten kiva.
Lisäksi Patsymummo, devon rex. Asuu Äitikullan luona. Ikää enemmän kuin hampaita.
Mitäs muuta te olitte kysyneet? Minä jo unohdin.
Unohdin marsut. Niitä on kolme. American crest -rotuiset tähtiotsat Nipa ja Kalle ja pitkäkarvainen tricolor-värinen Sheltiemarsu Sulo. Joku marsuista innostunut saisi näistä hienot siitosurokset tai näyttelykaverit. Meillä elelevät paksusti ja rauhallisesti jättihäkissään. Kesällä leikkaavat ruohoa ulkosalla.
Ota ihmeessä toisellekin jalalle, täällähän on postausta toisensa perään! Tuota kakkua kokeilen asap. Kiitti reseptistä.
VastaaPoistaEläinkunta hipoo huikeuden rajoja. On tuossa luettelemista! Ja hoitamista.
Meille vaatimattomasti hiutaille koittaa sataa vähän lunta. Pelkään sen jäävän todellakin vähäiseksi. Pakkasta sen sijaan luvataan kyllä. Epämieluisa yhdistelmä...
Juu samaa ihmettelin kuin Tita, tuota eläinkunnan määrää. Itse asiassa, en saanut unta viimeyönä, enkä laskenut lampaita vaan Torpam eläimiiä, ja sain joka kerta eri tuloksen. OP
VastaaPoistaEläimiä kunnioitettava määrä ja varmasti niissä on hoitaminen mutta jälleen kerran kiinnittyi huomioni tuohon sun tapaasi kertoa asioita. Jumalauta se on kuin puro joka pomppii kivien välistä, näitä on aina ilo lukea (mikäli ehtii nykyisellä Torpan julkaisutahdilla :D ).
VastaaPoistaMarsut ovat ihania. Itselläni on aikoinaan ollut monta marsua ja niillä on kyllä aina paikka sydämessäni. Hauskaa porukkaa. :)
VastaaPoistaTaisit turhaan epäillä ruonosuonesi ehtymistä, kolme postausta samaan syssyyn. ;D
Kuten olen monesti ennenkin maininnut, en suinkaan ole yksin hoitamassa tätä karjaa. Hevoset hoituvat settinä, kanalan vedet ja ruuat hoituu nopsaan. Yleensä kanalareissut venähtävät kun jään seurailemaan niiden helttapäiden hölinöitä. Eilen saivat kaalinpäät ja niistähän riitti pulinaa.
VastaaPoistaKissat hoituvat samalla kuin koiratkin ja lampaat samalla tallireissulla. En minä oikeastaan koe, että olisi raskas urakka. Toki noin listattuna tuo lauma kuulostaa kamalalta.
Ja se, että eilen postasin useamman lähetyksen, johtui varmaan siitä, että jaoin sanottavat kolmeen osaan. Jos olisin värkännyt yhden pitkän, se olisi ollut niin pitkä, ettei loppuisi vieläkään. Siksi näin :D
Aamulla ulkoistettuani hevoset (Iso-J avusti vesien kanssa) kipaisin takaisin petiin ja kuittasin kerralla viikon univelat. On se jännä, että parin tunnin päiväunista huolimatta vetelin unta vielä reilut kymmenen tuntia. Tuli tarpeeseen.
Jep jep. Pakkanen kiristää otettaan. Mennään jo -16,2 eikä lunta ole suojaamassa oikeastaan ollenkaan. Sen verran satoi, että vajaa puoli senttiä yrittää valaista maailmaa. Äkikseltään pakkanen tuntuu ikävän kylmältä.
VastaaPoistaLeivinuunissa taas tulet. Joka toinen päivä se lämpiää. Samalla tulee ns. kaupantekijäisinä tehtyä erilaisia uuniruokia. Heleppoa ruanlaittoa! Viime yönä palapaisti muhi kera juuresten. Ei tarvinnut ruoanlaiton eteen kuin keittää potut ja lämmittää lanttulaatikkoa.