lauantai 24. marraskuuta 2012

Pääsisäispupun munat


Kylläpäs munapohdintani sai aikaan vilkasta kommentointia. Tämän päivän otsikko jatkaa löyhästi samalla linjalla, pääsiäispupuhan pölli jossain historian hämärissä hetkissä pääsiäisKUKON munat ja se onkin totisen pohdinnan paikka. Keskitytään siihen vaikka pääsiäisen aikoihin, mämmihöyryissä irtoaa varmasti hienoja teorioita aiheesta kuin aiheesta.

Sydänparka on ollut sätkyllään siitä eilisillan hetkestä asti, jolloin Iso-J rynnisti talliin karmit kaulassa ja tuhisi laatikoita penkoessaan: nyt se Ellinhoro vääntää pentuja! Vastasin jotain niin älykästä kuin: Ai meidän Ellikö? Olin kaukana ulapalla tajutakseni juuri kuulemani viiltävän faktan.

Ei niin kovin ilahtunut -mies etsi sopivan kokoisen pahvilootan ja nappasi näyteläjästä jonkun vetoketjuvikaisen fleecenutun ja harppoi saappaat lotisten takaisin torppaan.

Kiireesti minäkin toimitin hommani loppuun ja kas, siellähän se Elli nuorimman perillisen sängylle sijatussa laatikossa puuskutti sen näköisenä, että kohta rännissä ropisee. Yksi maukaisu ja plop, harmaa pentu oli ulkona. Nämä pennut tulivat kyllä niin yllättäen ja pyytämättä, että Annelin faksitkin jäävät rapisemaan tyhjyyttään. Ellihän ei ole varsinainen sylikissa joten silittelytuokiot ovat jääneet varsin vähiin. Eikä mokoma hapannaama itseään tyrkytä muille kuin kylän kolleille.

Elli osaa näköjään hoitaa nuo hommat ihan opastamatta, sen verran oli tietäväiset otteet, että katsoimme parhaimmaksi vain tarkkailla tilannetta. Onneksi pentu vinkaisi melko heti joten siitä tiesi, että elävä kattikansalainen oli saapunut.

Illan aikana syntyi vielä yksi valkoharmaa ja viimeisenä valkomusta. Puolilta öin kissaperhe hiljentyi kehräävän emokissan suojiin, kaikki tississä kiinni.


Siinä ne ovat. Kurkkasin tänään hännänaluset ja melko samanlaiset värkit niillä näyttäisi olevan. En lähde vielä veikkaamaan sitä enkä tätä. Jompiakumpia ne ovat, terveitä ja pirteitä kattikansalaisia kaikki.

On se toi Elli vaan melkoinen vosu. Niin on liikuttavan ylpeä tekeleistään ja riettauden tuotoksista, että eihän sitä voi kuin ihmetellä. Se oli se tietty elokuinen päivä jolloin Elli loikkasi benjiloikan yläkerran ikkunasta kuullessaan pillerilevyn rapsahduksen alakerrassa. Pakeni viikottaista ehkäisypilleriään ja tässä sen pakoreissun tulos nyt sitten on. Kolme pontevaa kissanpentua.

Tänä aamuna sitten väsytti ihan tolkuttomasti. Hevoset ulkoistin tihkusateeseen, ei siis mitään uutta säärintamalla. Heti kun kello napsahti kymmeneen, pihaan kaarsi lampaiden noutoauto. Päkättimet marssivat traileriin kuin vanhat tekijät ja kurvasivat samantien reissuun. Siellä ne nyt ovat, estraditaiteilijat. Harjoituskausi alkaa heti huomenna ja näytännöt sitten myöhemmin. Yritän hankkiutua paikalle ja ottaa kuvia, ettehän te muuten usko.

Torpan pihalla vallitsee nyt ihana hiljaisuus ja rauha. Ei sitä vähä-älyistä mölinää jossa heinämälli poskessa märehtivä, puoliunessa torkkuva lammas kurlaa mää-blä-räähinsä. Sen kunniaksi Esikois-Perillinen värkkäsi tämmöisiä pinkkejä muffinsseja tai cupcakehan taitaa olla nykynimi. Hyviä ovat. Söin kolme.

Itse asiassa, nuo cupcaket piti valmistaa jo perjantaina, Esikois-Perillisen kummisetä vaimoineen tuli pitkästä aikaa käymään. Nyt mukana oli puolitoistavuotias borderipoika Jörö ja Peetuhan oli aivan onnesta sekaisin, uusi setäkoira! Nasse lähti mummolaan huilimaan, meno äityi niin päättömäksi, että Nasse näytti kompastuvan omiin koipiinsa. Ihana kun kävitte, olisimme pitäneet teitä pidempäänkin. Ehkä ensi reissulla sitten? Olette lämpimästi tervetulleita, aina!


Me kaarsimme Iso-J:n kanssa heti lampaitten perään, suunta kohti sumuista savontietä ja Ikean ihmetaloa. Minä ajoin menomatkan, Iso-J kuorsasi tyynesti ja tasaisesti. Että osaa olla ärsyttävät unenlahjat.

Siellä savonperällä onkin sen verran hulppea Ikanokeskus, että on ehdottomasti toisenkin reissun arvoinen. Kesällähän me siellä käväisimme jolloin vasta Ikea oli auki. Nyt erikoisliikkeet ja ravintolatkin olivat n. 98 %:sti auki.

Olihan siellä väkeä. Liikenteenohjaajatkin hommissa.
Jotakuta muuta olisi ehkä väenpaljous ahistanut, mutta minä, Stockan hullujen päivien veteraani, monissa avajaisryysiksissä ja kanta-asiakashäppeningeissä karaistunut ihminen en kulmaani kohottanut. Vuodet Espoossa näköjään karaisevat ihmistä ainakin tungoksensietokyvyn osalta.

Itseasiassa, Ikean puolella ei tarvinnut jonoissa notkua, lupsakka savolaispoika selvitteli ostokseni sukkelasti. Hups hei ja kortti heilahti muutamalla satasella keveämmäksi.

Pesolito osoittautui tilaihmeeksi, taas kerran. Litteitä paketteja, patjarullia ja paljon muuta mahtui kyytiin hyvin. Minä tosin jouduin istumaan pahantekijöiden osastolle, takapenkille kuskin taakse. Tuli mieleen eräs lomapäivä jossain päin Kreikkaa kun Nemi-kuomasen kanssa ryystimme lämmintä valkoviiniä takapenkin sikaosastona ja Iso-J kruisaili pitkin vuoristoteitä. Oi niitä aikoja.

Nyt me kruisailimme kotia kohti sumussa ja tihkusateessa. Valkoviinitarjoilusta ei ollut pienintäkään käryä.

Eikähän se ole kuulkaa lätkäjengi bändiä huonompi. Kyllä Kalpalla pitää oma viini olla! Kirjoitin kyllä Joulupukille siitä pelaajien poikakalenterista mutta saas nähdä onko semmoisille kalentereille ikäraja. Ehkä mulle tulee vanha kunnon Vuotuinen Ajantieto.

Nyt tuvan lattia on täynnä litteästä paketista kuorittuja levynpalasia, minä lajittelin muttereita, nippeleitä ja viipottimia noin kymmeneen eri kippoon. Ehkä meillä on aamulla tuvassa uusi levitettävä sohvasänky. Tai sitten tyhjänä pyörivä Kilpisydän -pullo ja kaksi syvästi pottuuntunutta ihmistä.

Ikea tuo jännitystä elämään. Näihin kuviin ja tunnelmiin, leppoisaa lauantai-iltaa. Tihkusateessa kohti pyhää, missä lienetkin!

Pohditaan niitä Pääsiäispupun munia sitten myöhemmin. Ja Ellin pennukoista piisaa kuvia varmasti vielä moneen kertaan.

Nightwish: Hilma ja Onni feat. Pekka Kuusisto

19 kommenttia:

  1. Kiitos Torpan kuulumisista! Elli se yllättää... tuo keskimmäinen teos vaikuttaa aika samalta kuin meidän (saman sukukunnan) Hattara. Sen täytyy olla siis ihan helmi!

    Sitten kritiikkiosasto. Jaakko Tepon versiointi on yhtä haasteellista kuin Juicen tai Hectorin. Ei onnistu. Niin paljon kuin rakastankin NightWishiä, niin ei toimi. Jaakko Teppo on niin uniikki savolainen, että tulkinnan yrityskin on ontuvaa. Mutta voihan sitä kokeilla. Ei siinä mitään. Kiitos linkistä, löysin itsestäni tiukan kriitikon :D

    VastaaPoista
  2. Tsottsot, nyt meillon mielipide-ero. Minusta tuo on justiinsa oiva veto, tuo Pörsänmäen Sanomat on tribuutti Jaakko Tepolle ja Hietala on just riittävän kiero savolainen itsekin laulamaan nuo vaativat säkeet. No, nämä on näitä näkemyseroja.

    Täällä asennustyö edistyy, Kilpisydän iskemättä!

    VastaaPoista
  3. Tuli vain mieleeni, että onneksi ihmiset eivät ihan näin yllättän lisäänny, esimerkiksi nyt vaikka Torpan perilliset, tai ketkä tahansa, että onneksi ovat "vaín" kissoja. OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta virka. Olisihan se perin häkellyttävää jos ihmiset lisääntyisivät samaan tahtiin kuin kissat. Tai kanit. No, eihän meitä täällä olisi enää yhtään jäljellä, maapallo ei ole tarkoitettu ihan niin villiin kansoittumiseen.

      Poista
  4. Oi vauvoja,oi onnea.
    Kauniit vauvat Ellillä !

    (p.s kun kotiin kannetaan ikean paketteja niin kiltti vaimo toteaa että "mun on ihan pakko käydä nyt tallilla" -ja palaa kotiin vasta kun pakkausroskatkin on korjattu pois ;) )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Salla, välitän terveisesi Ellille.
      Kissanpennuthan ovat söpöjä, ei niitä oikein voi vastustaa.

      Meille on kehittynyt vuosien varrella työnjako Ikean palapelien suhteen. Minä tsekkaan että kaikki tarpeellinen on mukana, lajittelen ruuvit ja palikat paikoilleen ja tulkitsen tarvittaessa ohjeita. Ja pitelen osia pystyssä.

      Ilman ruuvinväännintä, liimaa ja pilkuntarkkaa tekijää tuloksena on vain huojuva läjä lastulevyä.

      Poista
  5. Alimmainen musta-valkoinen on samaa blaatua, kuin meidän kissa ♥

    VastaaPoista
  6. Onnittelut Ellille! Voi sitä pientä porttoa minkä teki mutta onhan taas Torpan mäellä vilskettä kun lampaatkin läks. Jessus sentään mitä mielikuvia sinä nainen luot; sieluni silmin näin sen Kilpipullon (+pari muuta) kierimässä hiljalleen torpan lattialla, kaksi nuokkuvaa ihmistä ja ympäriinsä levinneitä ruuvi- ja mutterilaatikoita :DD No, onneksi ekan kommentin yhteydessä tuli selville vallitseva tilanne. Hauskaa sunnuntaita ja terkkuja koko orkesterille.
    Ps. Esikoiselle voisi sanoa että saa niitä muffinseja lähettää tännekin päin, oli ne niin hyvän näköisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :D
      Kilpisydän -puteli jemmattiin kellariin ja sohva tuli kootuksi. Otin siinä jo yöunien aamujatkot, hyvä soffa. Mahtuu myös kaksi koiraa mukaan samaan aikaan.

      Muffinssit olivat oikeasti aika hyviä.

      Poista
  7. Katos Elliä! Sen takia se köllötteli sun tietsikan näppäimistölläkin kun valmistautui punkaisemaan omat perillisensä maailmaan. :)
    Tuleekohan noista sellaisia puolipitkäkarvaisia? Jännää! :)
    Itse tykkäsin siitä ylimmäisestä eli ihan tummanharmaasta.

    Ja että Kalpallakin pitää olla oma viini! Jo on. En ole muuten päässyt sitä Nightwish-tuotetta vielä maistamaan kun meidän rupuhandelissa sitä ei ole. Pitää lähteä isommille apajille katsomaan.
    Mutta mähän menen kaupungille ensi viikolla, joten jospa silloin löytyisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, access denied tietokoneelle, oli varsinainen palomuuri Ellin muodossa ja salaiset aseet helman alla.

      Tämä syksy käy kyllä maksan päälle jos kaikki uutuudet maistaa, beaujolaisit ja joulun glögiviinit päälle. Maksa viheltää kuin vappupilli viimeistään loppiaisena.
      Katri-Helena ja Eini -skumpat jätän sovulla handelin hyllyyn, kuin myös Popedaviinit ja muut roudarin spesiaalisekoitukset.

      :D

      Poista
    2. Joo, roudarin spesiaalit saavat jäädä. Einillä tais olla joku roseeviini? Oliks se niin? Vai Kutri-Helunalla? En muista, enkä välitä. :D

      Säälin maksaparkaani ja taidan jättää kokeilun vaan siihen Nightwish-punkeroon, sinun suosituksestasi. ;)

      Poista
    3. En mä muuta tiedä Eini-skumpasta kuin että ilmeisesti se viinaksien kuljetusrekka oli keikattu heti viinitehtaalta lähdön jälkeen tai jotain. Oletan, että lasti löytyy mutta autoa ei, joku rotihan se on maantierosvoillakin :D

      Katri-Helenalla on roséskumppa, minä näin semmoisen Kiteen alkossa! Otin kuvankin ja julkaisin joskus aiemmin.

      Nightwish-punkero on maistamisen arvoinen.

      Poista
  8. Heti tuli hiukan samanlainen fiilis kuin anonyymillä tuossa ylempänä... eikös torpassa ole kaksi tytärtäkin, melkein teinejä. Mutta kisunpennut on kyllä ihania, niistä tulee varmaankin pitkäkarvaisia kuten emokin on.

    VastaaPoista
  9. Anonyymi, torpan tyttäret ovat niin valvovan silmän alla, ettei moisia ylläreitä ole sieltä suunnalta lähivuosina luvassa. Ja jos äitiinsä tulevat, eivät ihan ensimmäiseksi aikuistuttuaan moiseen puuhaan ryhdy.

    Meillä on tuo eläinten lisääntymishomma tullut lapsillekin tutuksi, ovat nähneet kotipanimon käynnissä kun kollikissaa tuotiin milloin mistäkin maasta astumaan meidän championeja, ovat nähneet kuoleman ja syntymän ihan vierestä. Ja kyllä he muistavat jo nyt muistuttaa, että nyt olisi Ellin pilleripäivä. Paitsi sen yhden kerran jolloin Elli karkasi ja seuraukset piipittävät nyt yläkerrassa.

    VastaaPoista
  10. Tiiätkö, nyt on kyllä vaikeeta :-) Täällä on ihan hirmuinen kissanpentukuume ja noilla miukuttimilla on sitten ilmeisesti sama synttäripäivä kuin minulla, "pari" vuotta vaan välissä. Taidan joutua sulkemaan blogisi ja kurkkaamaan tänne seuraavan kerran keväällä, kun katras on turvallisesti uusissa kodeissaan.
    (En malta oikeesti kuitenkaan, mutta pistätkö tuon harmaan piiloon minulta. Yritän vakuutella itselleni, että kaksi kissaa riittää, kaksi kissaa riittää...)

    VastaaPoista
  11. Hanneli, kaksi kissaa ei vielä ole määrä eikä mikään :D
    Yhtään en yllytä mutta kuvia lupaan laittaa paljonpaljon lisää! Nyt ne pennut ovat vielä niin pieniä, ettei niistä saa kuvia irti mutta auta varjele kunhan mönkivät kopasta liikkeelle ja saavat silmät auki, sitten saa taas kamera töitä!

    VastaaPoista
  12. Suloisia pentuja, onnea Ellille ( ja isäntäväellekin) :)

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!