maanantai 1. lokakuuta 2012

Sillä chili


Puujalka kopisten (kuv.) tulin kehuskelemaan chiliomavaraisuudella. Tänä talvena on luvassa lämmittäviä ellei peräti kuumottavia hetkiä... ainakin ruokapöydässä. Satoa on piisalle asti.
Kunhan nuo kaikki kippuraiset vihreät ystäväni punastuvat, meillä on jytymiittiä vaikka aamupuuroon sotkettavaksi.

Täytyy muistaa yksi asia chilistä. Se kirvelee. Myös käsien välityksellä.
Lukijani Tuula-Anneli kertoi eräässä aikaisemmassa chilipostauksessa omakohtaisen kokemuksensa. Jaan sen (muistinvaraisesti) kanssanne. Tuula-Anneli voi paikata muistini aukot.

Joskus seurusteluaikanaan Tuula-Anneli ja Neuvoa-antava tekivät yhdessä ruokaa. Neuvoa-Antava leikkasi chiliä. Ja piipahti pikaisesti vessassa. Josta kuului kohtaperään kauhea tuskainen vaikerrus. Chilisin näpein ei passaa roplata minkäänsorttisia killuttimia, se kapsaisiini on totinen myrkky joka kirvelee. Se ilta taisi päätyä vähemmän romanttisiin tunnelmiin, vesihuljuttelussa ei ehkä ole sitä kaikkein kuumottavinta latausta.

Että näin. Olkaahan varovaisia chilienne kanssa chillaillessa.

Se siitä satokatsauksesta. Porkkanoita ja omppuja tulee kiitettävästi. Muilta osin sato on katovuoden tasoa.


Jatkan keittiöteemalla. Sain joskus pyynnön esitellä torpan sisätilainteriööriä.
Aikani pähkäilin asiaa moneltakin kantilta ja totesin, että niin kauan kuin tämä on kolmen muun ihmisenkin koti, pidän yksityisyydelle rajat ja se kulkee kodin kuvaamisessa. Olenhan toki kotini ovet avannut tämän blogin kautta, mutta muu julkistaminen jääköön tähän.

Meidän kotimme on sekalainen soppa sitä sun tätä, ei missään nimessä asuntomessukoti eikä muutenkaan sisustustyön taidonnäyte. Puhdasta pitää olla, satunnainen sekaisuus ei ole katastrofi. Se toki ärsyttää ja antaa ehtymättömän jäkätyksen aiheen. Tykkään, että tavarat ovat paikoillaan.

Kerran tuli puhetta keittiöstä kodin hermokeskuksena. Meillä keittiö on tupa eli kodin käytetyin huone. Kaapistot kaipaavat kipeästi päivitystä tälle vuosituhannelle ja kaakelit... ne on ostettu kyllä, mutta eihän niitä voi vanhojen kalusteiden väliin ängetä. Kodinkoneet on sentäs päivitetty, himoamani hybridiliesi (kaasu-sähkö) on vielä toivelistalla, pitäähän sinnekin jotain jättää. Kyökkiremontti on niin iso ja kallis kuluerä, että sitä mielellään tuumaa tovin ja toisenkin.

Meillä tupa on iso tila ja kaikki näkyy kaikille. Kaappijärjestys on määrätty jo taloa rakennettaessa, vuonna 1902 tai jotain. Yhdellä pitkällä sivulla ne ovat ja sillä hyvä. Kokkaaja saa liikuntaa kirmatesssaan sivuttaisaskelluksella vesipisteen ja jääkaapin väliä.

Saareketta meille ei lattiakellarin takia saa, mutta nyt oivalsimme, että kaapistoon upotettava, liikuteltava (in-out) moduli toimii ehkä vielä paremmin. Asiaa pitää kehitellä, ehdottomasti.

Niin se hermokeskushomma. Kuinka monella jääkaapin ovi toimii ilmoitustauluna? Meillä ainakin. Seinäkalenteri, puhelinten kalenterit ja muut eivät ikinä vedä vertoja jääkaapin ovelle. Eihän tämä esteettistä silmää viehätä, mutta tämä on perheen yhteinen tilataideteos. Alati elävä.

Blogia tai nettipäiväkirjaa pitävät lukijani, ottakaapa kuva omasta jääkaapin ovestanne ja julkaiskaa se. Kyläillään vaikka näin jääkaappien välityksellä toistemme luona!
Rohkeimmat voivat avata kaappiensa ovetkin ja esitellä sisällön. Minä jätän väliin, tällä kertaa. Hevoset odottavat iltapuuroaan...

Mitä miellyttävintä lokakuista maanantaita (sarkasmia), missä lienetkin!





7 kommenttia:

  1. Olihan komean kokoisia nuo chilit, maustettu ruoka on erittäin hyvää joskin sitä ei päivästä toiseen viitsi syödä mutta aina silloin tällöin ihan jees. Sama juttu meillä jääkaapin oven kanssa, siinä on kaikki tarpeellinen ja tarpeetonkin. Kuvaa en viitsinyt ottaa koska käytössä on prepaid - nettitikku jonka latausnopeus on sitä luokkaa että ehditään kuolla molemmat ennenkuin kuva tänne asti latautuu. Hyvää maanantai - iltaa teidänkin pesueelle.

    VastaaPoista
  2. Pitääpä ottaakin joku mittatikku tuohon chilin viereen, että se kokoluokka selviää. Isoja ja pulskia ne ovat. Ainakin kahta sortimenttia, Äitikulta on tainnut autuaasti sekoittaa taimivaiheessa ensin ja poimintavaiheessa loput vaan haitanneeko tuo? Ei.

    Chili on mulla pippurisekoituksessa vakiomauste. Eihän sitä paljoa tarvita joten noilla pärjätään pitkään.

    Mietin näkemiäni jääkaapin ovia, meidän on nyt harvinaisen kesy versio. Joulun lähetessä tunnelma ovessakin tiivistyy.

    VastaaPoista
  3. :D))) Vieläkin hihittelen chili päivälliselle.
    Ruokakin voi muistuttaa, mitä maagisille killuttimille voi tapahtua jos ei ole tarkkana ...

    Päikkärit tuvan sohvalla, mahtava kuva Nassesta ja Peetusta.

    VastaaPoista
  4. Tuula, en oikeasti tiedä miten pokkani pitäisin jos tapaisimme joskus Neuvoa-Antavan kanssa. Siinä on mies jonka tapaamista oikeasti pelkään. Eihän se olisi hänellekään kivaa, että ventovieras ihminen sanoo käspäivää ja sen jälkeen räjähtää ruokottomaan nauruun.

    Nasse ottaa nykyisin Peetulaisen huomioon, paremmin kuin hyvin. Kärsivällinen viisas vanhempi terrierini, good as gold sanoisi engelsmanni.

    Peetu ei vielä pääse tappijalkaisena sohvalle, mutta aina joku sen sinne tuuppaa. Sänkyyn se rimpuilee yön pimeydessä tyynykasan tai päiväpeitteen suoman hyppyrin avulla.

    VastaaPoista
  5. Keveä on matkustavaisen olla kun lentoyhtiö onnistuu kadottamaan 23,5 kg tavaraa tunnin lennolla. Kun joskus pääsen täältä kotiin, perjantaina late jos TAP ja Finnair suo aloitan todella feng shui -henkisen puhdistuksen niin vaatekaapissa kuin kaikessa muussakin. Koti on maailman paras paikka ja sinne kyllä nyt mieli halajaa:((( Voisin melkein siteerata Tohmajärven lahjaa keihäänheitolle ja todeta että P...gali on ... (tulta ja tulikiveä täällä syöksen).Kalenteri jäi edelliseen hotelliin onneksi Rakas Pilotti-ystävä rientää sen pelastamaan, joten mitähän vielä??? Nurisen harvoin mutta aiheesta:(((

    VastaaPoista
  6. Hirnakan Torppa pääsee jo googlen kuvahakuunkin. Googletin "kirjosaarnivaahtera" verkkohakuna ja siellähän kuvaesimerkeissä oli Hirnakan ottama kuva.

    Maine kiirii...

    Mun edellinen postaus on kadonnut kuin pieru saharaan...?


    VastaaPoista
  7. Voi kuomapoloinen siellä kaukana fadolaulun maassa. Toivottavasti kapsäkki löytyy säädyllisessä ajassa eikä lähde seikkailemaan esimerkiksi Italian puolelle.
    Koeta kestää, happy landings ja soitellaan!

    Tita, testasin ja kyllä näin on :D
    Sun edellinen postaus löytyy edellisen päiväkirjamerkinnän kommenteista, se kotiinpaluukuittaus. Muita ei ole, ainakaan julkaisemattomien osastolla eikä roskiksessakaan. Tarkistin molemmat.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!