keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Ihmekissa


Elli Ällistys. Tympääntynein kissa ikinä.
Elli on ollut kotiarestissa löyhäksi tunnetun ja tiedetyn moraalinsa takia.

Se, että olemme vaalineet ns. kyytä povellamme on vielä kokonaan seikka. Veli Winston, niin kastraatti kuin ikinä osaakaan olla, kuivaharjoittelee Ellin suosiollisella avustuksella viettiliikkeitä. Jopa niin toimeliaasti, että on syytä epäillä Winstonilla olevan ns. piileviä kykyjä. Ettei peräti piileviä palleja.

Joka tapauksessa eilen tiistaina Elli istui taas kerran äärimmäisen tympääntyneen näköisenä portaikossa. Hetken päästä yläkerrasta kuului jumalatonta ikkunan kolinaa. Tein aitajuoksun sisäratojen tupaennätyksen (Peetun takia meillä on tuvan ovella lapsiportti) kirmatessani katsomaan kolinan syytä. Ja seurauksia.

Elli marssi äärimmäisen tyytyväisen näköisenä yläkerran käytävällä, tintti suussa. Jostain se tinttiparka oli harhautunut kapeaan tuuletusikkunan välikköön ja jostain Elli osui tappajan vaistoineen paikalle. Vielä ihmeellisempää on se, että minun järjelläni Ellin megakokoiset tassut eivät voi mahtua siihen ikkunanvälikköön, kokonaisesta Ellistä puhumattakaan.

Vaan niin päättyi tinttipoloisen elämä hyvinsyöneen tupakissan toimesta.
En jäänyt iloitsemaan Ellin tekosista, nappasin tintin sen kidasta (luopui suosiolla) ja vein tintin ulos. Puskan juureen odottamaan jatkotoimenpiteitä. Se parkapoloinen oli vielä ihan lämmin.
Elli palasi tutulle päivystyspaikalleen synkistelemään.

Olin kerran hyvällä tuulella. Se oli kamalaa.
Tarpeetonta mainita, tintti katosi puskanjuurelta. Tarina ei kerro, huolehtiko tintin viimeisestä matkasta Veli Winston, Veli Milton vai kenties joku räyhäävistä harakkarikollisista. Niidenkin roistojen kanssa on vielä puntit tasaamatta. En sano, että kana kynimättä... turha rassata kohtaloa.

Elli on outo. Se on niin outo että kukaan ei ymmärrä. Se karkaa talosta kuin pahimmasta kidutuskammiosta, kuin henkensä hädässä. Ja tulee aikanaan parkumaan takaovelle niin, että naapuritkin heräävät. Elli tulee ja menee.

Olen melko varma, että hällä on ns. kakkoskoti metsän takana olevassa talossa. Siihen suuntaan se marssii ja sieltä se useimmiten palaa. Harmillista vain, että metsässä asuu sekä kettuja, ilveksiä että muita veijareita jotka eivät pistä pahakseen jos hyvinsyönyt kotikissa tepastelee vastaan. Ne pistävät sen poskeensa.

Elli on.


Kesän viimeisten ruusujen myötä vielä jokunen piikki muuta marinaa. Eilisen postaukseni lantakommentit herättivät taas kerran jokusen kitkerän aatoksen. Kas näin kunnallisvaalien aikaan lehdet, tuutit ja töötit ovat täynnä ehdokkaiden "ajatuksia".

Se on helkkarin helppoa sieltä kolmosen ratikan penkiltä kertoa, kuinka meidän maalla asuvien pitäisi elämämme junailla. Fillarilla töihin ja hyötyliikunnan nimissä patikoiden kauppaan. Koko matka mennen tullen. Mummot ja ukot, sairaat ja vaivaiset taipaleelle vain. Näin heille ei jää joutoaikaa eikä voimia naukua palveluiden perään.

Ja hirmuiset verot vielä päälle, onhan toki öykkärimäistä asuttaa haja-asutusalueella taloa ja yrittää raapia edes osa ravinnostaan omasta pihastaan, lähimetsästä ja lähiseudulta. Jos joku hurja yrittää kaikenlisäksi työllistää itsensä ihan omin nokkineen, siitäkin rokotetaan niin raskaasti, että vain sinnikkäimmät jaksavat jatkaa.

Kuorossa nämä puun-, pallon ja ties minkä halaajat vaativat monimuotoista ja monikulttuurista maailmaa. Mikseivät he sallisi monimuotoisuutta myös asuin- ja elinympäristöihin? Miksi ikänsä samaa maatilaa asuttaneiden vanhusten pitäisi lähteä laitokseen? Miksei heillä ole oikeutta asua kotonaan ja saada palveuluita sinne missä ovat aina olleet ja eläneet? Ja veronsa maksaneet?

Tämä ja noin satakolme muuta asiaa herättää ärtymystä, kiukkua ja suoranaista vetutusta.

Ei, mulla nousee nyt verenpaine enkä kykene edes alkeelliseen järkevään ajatteluun. Enkä pysty pukemaan sanottavaani ymmärrettävään muotoon. Pelottaa vain, että nuo elämästä vieraantuneet teoreetikot pääsevät kunnantaloihin päättämään isommassa mittakaavassa. Silloin ei hyvä heilu muille kuin muille samanlaisille.

Sitä naatilla naamaan jonka mielestä kiintymysvanhemmuutta on vain sukupuolisensitiivisesti pilttinsä kasvattavilla vegaanivanhemmilla. Mistäköhän kaikista lapsuudentraumoista tuommoiset vaahtopäät kaikki terminsä ja ajatuksensa ammentavat? Mikä hemmetin vanhemmuuden standardi? Ei kyllin hyvä enää riitä? Maaseutu autioksi ja ituhihhuleille virkistysalueeksi?

Ugh. Olen provosoitunut.

Aurinko paistaa ja päivä on säätilan puolesta hieno. Pakkanen oli käynyt yöllä jäädyttämässä pihanurmen, autojen ikkunat ja hevosten vesiastiankin sipaisi hienoon riitteeseen. Soosi sätkähti oikein komeasti kun tunsi jäisen ruohon kavioidensa alla.

Loistava päivä lakanapyykille ja muille kodinhoidollisille hommeleille. Valitettavasti minun on kuitenkin huristeltava kaupunkiin ja hoidettava yksi koululaiskyytikin tänään. Bussi ei kulje sinne missä koululaiseni on oppitunnillaan. Nekin kun on keskitetty niin, että kaikilla on hankala matka. Oi tätä autuutta.

Toimeliasta päivää, missä lienetkin!


PeeÄääs: poimin tuolta kommenteista yhden hyvän linkin:

M.Mäkelän blogikirjoitus  Maaseudusta päättävät maaseutua vihaavat







11 kommenttia:

  1. :D Saamari että nauroin tuolle Ellin kuvatekstille, ilme ja teksti sopi yhteen niin hyvin kuin vain voi. Vieläkin pistää hymähtelemään. Totta oli tuo maaseudun puolesta puhuminen, oikein (ruma sana) kun ajattelee mitä paskaa kunnallisvaaliehdokkaat taas suustaan päästävät. Sitten on valitettavasti niitä äänestäjiä jotka vuodesta toiseen laittavat rastin ruutuun paskanjauhajan kohdalla, ainoana perusteena "että kun minä olen tuntenut sen pienestä asti". Voi yhdenkerran. Minun ei parane puuttua poliittisiin keskusteluihin eikä koko politiikkaan ylipäätään koska hermot menee heti. Päivänjatkoa ja terkut Peetulle ja sille "tappaja Ellille" :)

    VastaaPoista
  2. Ellii selkeesti potuttaa ja rankasti. Näyttää miettivän sitä, kuinka monta haisua pöräyttää suoraan sisälletelkeejänsä nenuun yön aikana. Ootappas vaa...

    VastaaPoista
  3. Allekirjoitan kaikki kitinäsi jos joskus vaikka jonkin adressin pykäisimme! Kenelle ja minne??? Täällä meillä alkaisi jo olla jonkinmoinen kiirekin. Erämiehellä on kellosta katsottuna tasan kuusi tuntia työuraa jäljellä se alkaa tuntua epävarmalta täällä susirajan ketturajalla.
    Teillä on hurja Elli! Luulen että suet ja ketut se harhauttaa keposesti:) Mutta tuo Peetu ja sen perä sai minut itseksein ihan naureskelemaan, vaikka olenkin vakavampaa sorttia luonnoltani.

    VastaaPoista
  4. Että osaakin kissa olla elämäänsä kyllästyneen näköinen! :D
    Peetun pylly on soma. <3

    Ymmärrän oikein hyvin, että sylettää kehä ykkösen sisäpuolelta huutelevat kirkasotsaiset viherpiipertäjät. Ne sylettävät ja provosoivat tälläista nippa nappa kehä kolmosen ulkopuolella asuvaakin. Oikeasti.
    Jälleen kerran pitää sanoa, että fanaattisuus, missä tahansa asiassa on todella pahasta. Ja mitä se koko ikänsä ratikkareitin varella asunut sellerinpurija oikeasti tietää elämästä haja-asutusalueella? Kysyn vaan, vaikka asia ei varmaan minulle kuulu. Kele.

    VastaaPoista
  5. Ei ole kissat samasta puusta. Meillä Ellin lähisukulaiset ovat suuria persoonia, valloittavia kehrääjiä ja viksuja hoksottimiltaan. Tää Hattara-penikka osaa olla tooosi ihastuttava. Söpöilee täpöllä.

    Perjantaina lähetään kohti Mustilan Arboretumia kolmen akan voimin. Eka yöpyminen on Savonlinnassa. Niin lähellä Torppaa! Epistä... Vilkutan illalla sieltä tähtien välityksellä Torpalle.

    VastaaPoista
  6. Kiitos kaikille puumerkin jättäneille. Niinkin avaramielinen ihminen kuin minä (kiristää nutturaa), saattaa joskus hieman tuohtua. Niin käy valitettavasti aina kun joku jossain muualla tietää minua paremmin mitä minun pitää elämälläni tehdä. Tai ihan kenen vaan. Ohjeita on helppo antaa, elämänohjeita etenkin. Minä olen sitä mieltä, että nuo kaikesta kaiken tietäjät ovat teoriassa eläviä. Sääli heitä.

    Tottahan toki elämä ja yhteiskunta on jatkuvassa muutoksessa mutta pitäisi sitä kyllä joskus pysähtyä kuulemaan ihmistäkin joka siellä muutoksen tulvassa rimpuilee pinnalla pysyäkseen.

    ..

    Elli poistui tänään. Se odotti kärsivällisesti toisella kyttäyspaikallaan, takaoven viereisellä kaapistolla. Ja kun kuuli minun olevan ulkopuolella portailla järjestämässä koirapoikia sisääntuloriviin se valmistautui pakoloikkaansa. Ja kas, harmaa häntä vain heilahti, kun kattia vietiin kohti uusia huimia seikkailuja.

    Peetu pyllykuvasta puuttuu kuvateksti. Siinä on lähtöasento kuperkeikkaan. Komean voltin veti, Nasse antoi ihan pikkuisen vauhtia.

    Päivä pulkassa ja pulkannaru solmussa. Huomiseen!

    VastaaPoista
  7. http://www.hs.fi/kulttuuri/Maaseudusta+p%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4v%C3%A4t+maaseutua+vihaavat/a1305600060872?ref=fb-share

    Ei näämmä onnistu linkin teko multa. Hesarin blogeissa oli hiuksia nostattava juttu nykyisestä kaavoituspolitiikasta. Ehkä luitkin.

    Pistää vihaksi ja toisaalta nostattaa hyvin voimakkaan tunteen siitä, että minuahan ette elävänä täältä mettäperältä pois saa, prle.

    Nih. Mullistelen täällä kuin tuo sun Ellis. :)

    -Pöö-

    VastaaPoista
  8. "Pistää vihaksi ja toisaalta nostattaa hyvin voimakkaan tunteen siitä, että minuahan ette elävänä täältä mettäperältä pois saa, prle."

    ei voi kuin olla samaa mieltä!

    Elli taitaa olla aikamoinen persoona, jopa kissaksi :)

    VastaaPoista
  9. Pöö, nostin kommenttisi päiväkirjatekstin yhteyteen. Tekstin aiheeseen törmää säännöllisesti, ihan tässä omalla kylänypykällä. Vastapäiseen metsälämpäreeseen ei saanut rakennuslupaa, hehtaarin omakotitontti kyseessä.

    Olisihan se kaupungin kannalta hankalaa, jos vielä yksi lapsiperhe rakentaisi talon tälle kylälle. Juuri kun on sopivasti saatu kuntaliitoksen jälkeen toiminnot keskitettyä kaupunkiin. Jos väkeä kertyy liikaa yhdelle kylälle, ne kehnot tinkaavat kylälle palveluita.

    Jossu, Elli on ylikissa. Jo pentuna sillä oli tapana ilmiintyä milloin missäkin. Olin jopa varma, että se on löytänyt vanhan talon uumenista omia muinaisia kissareittejä koska tuntui, että se pystyy kulkemaan seinien läpi. Järkvää selitystä Ellin ilmestymisille ei ole vieläkään keksitty. Ehkä se on kissanhenki.

    VastaaPoista
  10. Terveiset Marbellasta, jossa sataa. Pilotti rimpautti ja kertoi että suomalaiskoulun ala-aste on evakuoitu myrskyvaroituksen vuoksi mutta lukio osallistuu kokeisiin tänään normaalisti. Tänne päästiin eilen lopultakin monien vaiheiden kautta. mm Mr Dellin virtajohto matkusti taksilla kentälle Oulussa eilen aivan issekseen. Ehkä sen vuoksi iltalento Malagaan koetteli aika lailla. Kunnioitan ikäihmisiä ja yritän käyttäytyä aina hyvin mutta eilen lennolla jouduin miettimään antaako ikä oikeutuksen käyttäytyä ikävästi ja röyhkeästi. Eräs Rouva Tammisaaresta (paino n 120 kg) sai hiukan palautetta...ehkä jossakin kohti kannattaisi miettiä onko oma henkinen fyysinen ja/tai terveys sillä tasolla että kannattaa lähteä lentäen yhtään minnekään ja lentokoneissa on ruumat matkatavaraa varten, vain ruumisarkku puuttui rouvan ja hänen puolisonsa käsimatkatavaroista. tiedän , nyt olen todella ikävä, vähän Ellin tapaan:( Anyway, terkkuja kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakas kuomaseni, tasan jaan tuskasi :D
      Onneksi olet nyt siellä virvoittavien viinien ja ehtymättömien tapaspöytien äärellä. Siellä on hyvä tasoitella verenpainetta ja puhaltaa pois pahimpia painehia.

      Osuiko Pilotin kisakalenteriin yhtään starttia tälle viikonlopulle?
      Kuulin itsekin aurinkorannikolta uutisia, että vinha tuuli viheltää ja kaikenlaista keliä on luvassa.

      Toivottavasti tuulet tyyntyvät ja sateet kuivuvat. Se seutukunta ei kesän tulipalojen jälkeen kaipaisi enää lisää luonnon ääri-ilmiöitä. Vain puhdistavat sateet.
      Kerro terveiset ja rentoudu!

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com