maanantai 2. heinäkuuta 2012

Kilvanajoa


Tänään on ollut hauska päivä, ei yhtään hullumpi ollakseen maanantai.
Aamulla toki sataa losotti vettä, sitä tuli sitten isosta rännistä, kaatamalla. Maahan saakka.

Hitsin hieno juttu, vallan fiksu veto oli ottaa hammashuolto viikon aluksi, sitten se on ohi eikä tarvitse koko viikkoa kärvistellä odottelussa.
Voin kertoa, että hammaskiven poisto ultraäänellä on ärsyttävää ininän takia,  mutta ah, niin tehokasta.
Leegot on nyt huollettu ja olisin saanut oravatarran, mutten kehdannut ottaa.

Sitä mukaa kun sadepilvet päivän edetessä kaikkosivat, sita varmemmalta näytti lähtömme raveihin. Ihan raviradalle asti ihmettelemään kilvanajoa.

Voi veljet, että oltiinkin jännän äärellä. Jostain syystä liikutuin lähes kyyneliin kun pikkuiset shettisponit kipsuttelivat esittelyyn. Topakat kuskit ja varusteet viimeisen päälle. Lähtö onnistui ja ponit pyyhälsivät taipaleelle. Yhden kokonaisen ratakierroksen ne tikkasivat ja meno oli kyllä melkoista. Voittaja oli selvä, kolmen ponin mitalla se päihitti toiseksi tulleen tuttavani ponin ja loput olivat sankareita kaikki.


Ponistartin jälkeen yleisö sai jännittää keppihevoslähtöä. Starttereita oli äkkiä laskien kolmisenkymmentä. Ja koska raveissa oltiin, tasoituslähtöhän se oli. Isommat lähtivät takamatkalta, pikkuiset edestä.

Kaikki pääsivät maaliin, osa hevosella, osa ilman. Ja kaikki saivat pillimehua ja karkkipussin palkinnoksi. Meidän tiimin ainoa edustaja oli aivan kärkikahinoissa ja mitalisijoilla, käytiin nähkääs näyttäytymässä ns. markkinointikierroksella. Sanoin Perilliselle, että myy kilpurinsa jos joku siitä tarpeeksi tarjoaa. Moni ihastelikin kotimaisen käsityötaidon mestariteosta muttei rohjennut hintaa kysellä. Noh, pidetään omassa tallissa.

Tähän väliin on syytä mainita Nemille, Poliisihevonen on valmiina ja kuopii jo maata, malttamattomana odottaa pääsyä tositoimiin.

Aurinko paistoi ihan tuhottoman kuumana ja koko kroppa kiljui kylmän valkoviinin perään. Hain plussakortilla ilmaiset kahvit.


Tällä kaverilla oli jo esittelyssä niin letkeä askel ja rento ilme, että veikkasin sen kovaksi menijäksi. Ja toisena tuli paalulle. Harmi, etten osaa yhtään totopelihommia, olisin voinut vaikka netota muutaman roposen. Osa oli niin kireinä ja piukeina, ettei selkä liikkunut ollenkaan ja sitten nämä muutamat kauhoivat helpon näköisesti. Kyllä niistä päälle päin vähän suuntia näkee kellä on palikat kohdillaan ja päivän säädöt hyvällä mallilla.

Mutta älkää nyt mitään pitkävetovihjeitä minulta kyselkö, kysykää ennemmin vaikka niiltä mustekaloilta vai mitä niitä ennustajaeläimiä nyt olikaaan. Niillä on enemmän asiantuntemusta -ja älyä.

Kyllä hevonen on kauneimmillaan liikkuessaan. Tässä ne menee...


... ja tässä ne tulee. Monté -lähdön hevoset maaliin. Jestas, mulla kramppasi reisiä ihan myötätunnosta kun katsoin noiden likkojen menoa. Seisoivat polvet linkussa siellä jumalattoman isojen hevosenrohjojensa selän yllä, nenä niskassa kiinni. Tuommoinen ohjus kun lähtee menemään, siinä lentäisi tädiltä kukkahattu päästä. Hei hulinaa ja hienolta näytti.

Sitä minä vaan ihmettelen, että ovatko ne kaikki remmit, lärpäkkeet, härpäkkeet ja jutut todella suorituksen kannalta olennaisen tärkeitä? Ihan käsittämätön varustus remmiä ja piuhaa kieputettuna juoksijan ympärille. Ilmeisesti tuommoista viritettyä vehjettä ei voi hallita ilman kaikkia niitä piuhoja?

Pidempään emme ravitunnelmasta tänään ehtineet nauttia, omien pitkänaamojen iltapuurostahan ei livetä, se annetaan puoli kasin pintaan joka ilta. Mutta kyllä, ravikärpänen puraisi sen verran, että mennään toistekin. Jos vielä saisi jonkun pelimannin mukaan joka vähän opastaisi vedonlyönnin saloihin niin sehän olisi aivan ekstrajännää se. Uhkapeli ja vedonlyönti. Hui hirmuista.

Illan kaikkein hellyttävin eteneminen oli kuitenkin kaviouran ulkopuolella. Sydämeeni osuman sain... ja  Projekti Edgar sai taas uutta nostetta, kas näin:


Iso-J kotiutui reissultaan rajan pinnasta. Kyllä se vaan on tuo itärajan takaa hyökyvä asiakasvirta joka pitää monta yrittäjää leivässä, näillä selkosilla ja etelämmässäkin. Onneksi enää ei (ihan aina) ajatella, että uhka se on joka idästä tulee. Kyllä sieltä nousee aurinkokin. Ja muutama miljoona mahdollisuutta.

Lännestä tuli kuitenkin tuuli joka selvitteli taivaan ihanan siniseksi ja aurinko lämmitti ilman sateen jäljiltä raskaan lämpimäksi. Huomiseksi on luvassa hyvää säätä ja mukavia lämpötiloja.

Niitä odotellessa toivotan kaikille hyvää yötä, missä lienetkin!








5 kommenttia:

  1. Raveissa on usein sellasia neuvojatyttösiä juurikin tälläisiä kukkahattutätejä varten ja totoluukulla viimeistään osataan auttaa kun vaan rohkeasti kysyy. Valitset vaan haluatko pelata voittajaa vai kolmen parhaan joukkoon tulevaa= sijoitus vai kahta ensimmäistä=kaksari.
    Näillä minä olen pärjännyt :-)

    Meillähän on nyt kisakausi avattu kahdellakin rintamalla. Heppa suoriutui omastaan loistavasti ja sen kohdalla jäädään tyytyväisenä odottelemaan syksyä ja koelähtöä. Koiruli-parka joutuu ahertamaan vielä tulevaisuudessakin ja entistä enemmän. Onhan se nyt perhana alokasluokasta selvittävä, periksi ei anneta ja eteenpäin mennään terrierin sitkeydellä, tosin aina enemmän tai vähemmän kieli poskessa. Ei myö oikeesti moisista stressata, omaks iloks tehdään!
    Mukavia kesäpäiviä torpan väelle!!!
    T. Team-Lappeenranta

    VastaaPoista
  2. Voi ihanaa kesää! Mukavat työkelitkin on, ei helteet haittaa ahertamista. Niin - oharit joudutaan tekemään ainakin tämän kesälomareissun osalta Joensuun seudulle. Lentäen Hesaan, sieltä Tallinnaan ja lentämällä takasi. Ei pääse mutkittelemaan.

    Mutta joku toinen reissu...?

    VastaaPoista
  3. Savu, hieno homma. Seuraavissa kilvanajoissa pitääkin kuikuilla viekkaasti ympärilleen, ehkä joku avulias hevosmies heltyy avittamaan :D Iso-J voi lirkutella niille avustajatyttösille.
    Ja hienolta kuulostavat muutkin ansionne kisarintamalta, jään jännityksellä odottamaan!
    Et sitten yhtään haastavampaa rotua löytänyt tokotouhuun? Sisua ja sinniä, hyvin se menee.

    Tita, toinen reissu sitten, paremmalla ajalla. Anytime!

    VastaaPoista
  4. Ohhoh, taas katosi yksi päivä... no ei mulla mitään uutta kerrottavaa ole tähän hätään. Terkkuja vaan kaikille, nautitaan kesästä kun se nyt hyökyy helteellä päälle, ihanaa!

    VastaaPoista
  5. Kesä on lyhyt ja intensiivinen. Päivä meni ns. heilahtamalla täälläkin. Kaksi vanhinta kissaa näyttää eläköityneen purkkiruoan äärelle, joten pitänee panostaa uuteen sukupolveen. Huomenna painellaan pentulaatikon äärelle. Meillä perinteisesti on pitkävillaisia katteja - käydään tsekkaamassa lyhytkarvamallia. Erottuishan se sakista...

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com