lauantai 9. kesäkuuta 2012

Saunan päälle

Angry Flowers

Siitähän lähdetään, ettei saunan päälle ihmisestä irtoa älyllistä sanaa. Se on aah, huoh ja voih ja hohhoijjaa.

En siis todellakaan tiedä, miksi edes yritän kirjoittaa päiväkirjamerkintää. Parempi olisi läpsäyttää läppärin kannet kiinni ja hinautua kaiteesta itseään raahaten portaat ylös vällyjen väliin.
Mutta silti yritän, päivä oli pitkä. Ja työsummaltaan hyvä.

Ponille hommattiin (vipattiin lainaan) pidempi vyö ja palautettiin se alamittainen satula. Nyt yritetään pidemmällä vyöllä ankkuroida yksi melkein sopiva istuin ponin rasvakyttyrään kiinni. Mutta siihen hommaan ryhdytään huomenna.

Kaupunkireissulla stopattiin parilla puutarhalla, saatiin kyytiin parit laventelit. Ilman Provencen tuoksua karjalan kunnailla on orpo olo. Nyt on sekin puute korjattu tämän kesän osalta.

Jo aikaa sitten luovuin tuhoon tuomituista yrityksistäni olla omavarainen laventelin suhteen. Siemenkylvös saattaa selvitä homehtumatta sirkkataimelle ja nääntyä sen jälkeen honteloina ruippanoina pystyyn, päätyä kissan kitaan tai viimeistään istutusvaiheessa ne nyyskähtävät omaan huonouteensa. Ja loppujen lopuksi minä kipaisen taimikauppaan laventeliostoksille.

Tänä vuonna jätin sovulla väliin tuon multien ja elämän ja kuoleman rajoilla hoippuvien omatuotantotaimien kanssa tuhraamisen. Istutin valmiit.


Taimikaupoilla inspiroiduin niin, että käskytin Äitikullan kiesiin ja sitten karautettiin naapurikylän puutarhalle. Herranjestas että oli texasin meininkiä. Järjettömän isoja amppeleita, koreita ja räikeitä ja niin julmetun hyvää laatua. Viisi kasvihuoneellista jaksettiin löntystää läpi kunnes Äitikulta teki valintansa.

Hienot amppelit valikoituivatkin kyytiin. Miljoonakelloa ja poutapilveä ja kohtalonkukkaa. Ja pari suurensuurta lobeliaa, semmoista jymykokoista.

Tänä vuonna jää kyllä ostetut kukkaset vähiin, perennapenkeistä on luvassa ensimmäinen parempi kattaus. Jopa pionit, nuo mieliharmeista kalleimmat, tyrkkäävät ihan ärsyttääkseen nuppua esiin. Varmaan niille vielä joku näivetystauti iskee, eivät ne voi jo nyt kukeltaa, eivät mun tuurillani.

Ihan ahneuttani en aio nyppiä nuppuja pois niinkuin tosiharrastaja tekisi turvatakseen juurakon vahvuuden ja varmemman talvehtimisen. Minä haluan jukoliste ne kukat nyt. Heti. Myyrien ahnaat leuat jo louskuttavat eikä ensi keväänä välttämättä ole pionin pionia missään penkissä.


Iso-J värkkäsi muiden hommiensa ohessa yhden kasvilavan lisää pihasaunan taakse. Ja Äitikulta huitaisi uuden mansikkamaan. Nyt sitä mansikkaakin on tuplamäärä entiseen nähden. Lehdestä lukaisin, että mansikoille on luvassa ihan jymysato jytky-kokoluokan marjoin. Pitääkö tässä vielä isompi pakastin hommata että mansikat mahtuu?

No toisaalta olisi ihme, jos täällä mikään ei kasvaisi. Hevonkiäkkyrää on kiidätetty kaikkiin mahdollisiin kasvunpaikkoihin useampi kärryllinen. Ja kunhan saadaan lampaiden talvipeti vattupusikolle niin a-vot.  Ne vatut käyvät kaupungin korisjengille harjoitusmaaleiksi.

Syötiinkin ihan laittoman hyvin. Minä veivaan ja väännän keittiössä tunnin, Iso-J seisoo grillin edessä vartin ja kerää kaikki aplodit. Tässä se nähtiin, hullu paljon töitä tekee :D Joka tapauksessa, kanamarinadi alkaa hipoa täydellistä, enää sitä ei oikeastaan voi parantaa. Mutta paistaja voi pilata paljon. Onneksi Iso-J oppii vuosi vuodelta tarkemmaksi grillaajaksi niin, että kanan ja makkaran erottaa toisistaan jopa maun perusteella.


Nyt on omatunto ja työmoraali tältä päivältä balanssissa. Muutamaa laiskempaa huilaushetkeä lukuunottamatta päivä on ollut työteliäs. Huomiselle jäi toki pyhäpäivän askareiksi pari isompaa hommaa ja jokunen pienempi, vasemmalla kädellä huitaistava.

Äitikullan velipoika, ainoa enoni, on tulossa ensikäynnille. Varasin jo pari settiä munukoita valmiiksi. En aio enoa kivittää munilla vaan yritän muistaa kiittää. Oli meinaan joskus takavuosina puhetta kanoista, munista ja omavaraisuudesta. Silloin nauroin pitkät naurut moiselle kotkotukselle. Ja nyt maksan neuvot munina.

Ai joo, ruoho on leikattu ja näyttä nyt pahuksen hienolta. Ensi viikon lopulla se jo tursottaa leikkuutarvettaan. Ruohonleikkureihin menee bensaa ihan älyttömästi, yritin vähän vinkua, ettei näillä litrahinnoilla ole varaa hoitaa noin isoa nurmialuetta. Kuuroille korville kaikui vinkumiseni. Joudun jatkossakin nauttimaan golfkentän griinistä omalla pihalla. Kiitti Iso-J!













3 kommenttia:

  1. Ahhh.. kuulostaa niin ihanalta kesältä Karjalan kuulumiset! Tiedän kyllä - aitoa työleiriä se on, mutta siitäkin voi nauttia satasella!

    Vielä huominen duunia ja sitten päivä vapaata. Viikonloppu on venytetty kahden puolen viikonloppua...

    VastaaPoista
  2. Ei muuten ole älyllistä elämää sunnuntai-iltanakaan puolilta öin. Kuukausittaiset kuittipenkojaiset on huhtikuun osalta tehty... toukokuu tiliotteen tulostamista vaille valmis ja kesäkuun osalta tositteet omassa muovitaskussaan odottamassa muita kulunkeja.
    Huoh, miksi sitä pitää aina jättää nämä pakolliset hommat näin viimetippaan? Kun eivät ne kuitenkaan yllätyksenä tule.

    Olen näköjään tulostanut huhtikuun tiliotteenkin ihan heti vappuna. Ei vaan ole saanut hoidettua hommaa loppuun saakka :-(

    Huoh.
    Nyt sitten unta nuburaan ja kohti maanantaiaamun riemuja <--- sarkasmia!!

    VastaaPoista
  3. The bonus here is that all of the the meals which are usually highly
    muscles when you join the order p90x europe system. So just
    how can you get over the hump of the workout takes approximately 45
    min.

    Feel free to visit my web-site %anchor_text%

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!