perjantai 6. huhtikuuta 2012

Ylevästi ylemmäs


Nasse, Napoleonkompleksinen pikkurekku kipusi torpanmäen korkeimmalle kinokselle. Sieltä näkee lähes koko valtakuntansa.

Itse en lähtenyt tarpomaan kinokselle, sieltä olisi äkkinäinen luiskahtanut suoraan herran kirkkauteen. Liukasta ja jyrkkää rinnettä ei kukaan älyissään oleva lähde kiipeilemään, paitsi ne cliffhangerit joiden sakkiin minulla ei ole mitään halua kuulua.

Tätä Pitkää perjantaita on vietetty sisätiloissa, ulkona sataa törkeän taukoamatta lunta. Hevoset seisovat tarhassaan niin nyppiintyneen näköisinä, että sinne on turha lähteä harrastusaktiviteetit mielessä. Heinäpaalin viejä saa sentään hyväksyvää nyökyttelyä, satula sylissä menijälle päästetään pitkä pieru ja halveksuva tuhahtus. Näin se menee. Pitäkööt pitkää pyhäpäiväänsä hevosetkin. Ehtiihän tässä vielä vaikka mitä.

Torpan pääsiäiseen ei oikeastaan mitään jäykkiä perinteitä ole koskaan kuulunutkaan. Syödään vähän pidemmän kaavan mukaan ja koetetaan ottaa rennommin. Normaalit päivärutiinit kuuluvat niin arkeen kuin pyhäänkin ja rytmittävät päivän aamusta iltaan. Näinä pitkinä pyhinä voi kuitenkin sopivassa välissä vähän velttoillakin.


Kärräsin eilen pikkupaaleja ulkovarastosta talliin eikä siinäkään hommassa tarvinnut raataa yksikseen. Kolme pomoa hääri mukana, yksi istui kyydissä (Milton), yksi tarkasti tavaraa (Nasse) ja kolmas turvasi selustaa (Winston). Oli kyllä hyvä ostos nuo jumbokärryt, kuusi pikkupaalia menee helposti kerralla kyytiin.

Sen verran minä arvelin hoitaa yläkerran suhteita, että kirkossa käyn yhden messun ajan hiljentymässä. Tekee sielulle hyvää antaa papin posmottaa messuloitsujaan ja seurakunnan veisata ja olla itse ihan hiljaa vaan.

En minä sinne mene voimaantumaan enkä eheytymään, menen vain olemaan. Kirkkoliturgiassa on kaikki niin ikiaikaisen pysyvää, ettei sieltä mitään ylläreitä yleensä irtoa. Ja se on hyvä. Tässä alvariinsa muuttuvassa maailmassa pitää olla jotain pysyvää. Olkoon se sitten vaikka Pääsiäismessu.

Ja onhan se hyvä koettaa pitää jonkin sortin välit yläkerrankin suuntaan. Kun yleensä sitä on sieltä osastolta vain tinkimässä ymmärrystä ja jelppiä, harvoin malttaa pysähtyä ajattelemaan sen ylevämmin. Tai muistaa kiitellä osakseen koituneesta hyvästä.


Torpalla on pääsiäisruoho vielä toistaiseksi ihan elossa, Justiina ei ole päässyt sitä möyhentämään. Pääsiäispupu oli aloittanut viime yönä urakkansa, meillä se jemmaa suklaamunia ja karkkiyllätyksiä kukkaruukkuihin ja kukkamaljakoihin.

Minulle pupu tuo vain fasun sinistä levytavarana keittiön kaappiin, kaurahiutalelaatikon ja risottoriisin väliin. Siihen on tyytyminen. Ehkä pupusella on joku roti siitä, minkä ikäisille herkkujaan kantaa, yli-ikäiset munahaukat hoitakoot itse suklaansa ja munansa.

Äitikulta sen sijaan toi pääsiäisyllätyksen. Eilen vadillisen muhevia mokkapaloja, tänään makoisia karjalanpiirakoita. Voe hyvä ihme kuitennii kun olivat hyviä!

Kyllä se vaan niin on, että tästä on siirryttävä hellan ääreen. Ruokalistalla lukee pestokuorrutettu lohi tykötarpeineen, kuskusia ja kaikenlaisia kasviksia. Kuudelta syödään ja siihen mennessä torpalle pitäisi saapua Iso-J:n esikoisenkin. Mukana tulee mukava vävy ja se pikkuinen basenjin pentu.

Nasse-sedälle pukkaa puuhaa ja askaretta pikkupennun vahtimisen merkeissä ja Iso-J juoksee ipanan perässä rätti kourassa. Se mokoma pentu kun falskaa vielä.

Leppoisaa Pitkäperjantaita, missä lienetkin. Erikoisterveiset Suppurin suomalaisille Kanadaan, Suville sinne jenkkilään, Nempalle ja kaikille muille tutuille Epsanjaan ja ja ja... missä te nyt ikinä tätä pyhää vietättekään, voikaa hyvin ja eläkää viisaasti. Muistakaa huilata, nyt on siihen oivallinen tilaisuus!










13 kommenttia:

  1. Vinkki vanhalta kirkkokonkarilta: juo iso kuppi tiukkaa mokkaa ennen messua. Meikäläinen oli nukahtaa tänään kesken saarnan, kun kirkkoherran saarnatempo on niin perkuleen hidaspoljentoinen. Olisi toivonut hieman tulikiveä ja helvetillä pelottelua, jotta olisi pysynyt ajatus kirkkaampana. Onneksi ei kirkoissa enää unilukkareita ole. Muuten olisi meikäläisellä nyt mustelma käsivarressa. Hauskaa pääsiäisenjatkoa !

    VastaaPoista
  2. Mukavat pääsiäisen jatkot yhtä lumisesta etelä-karjalasta! Kokemuksesta voin sanoa että teillä syödään tänään hyvin, bon appetit!

    VastaaPoista
  3. Kiitan ja kumarran. Rentouttavia pyhia sinne myos. Pilvisesta Seattlesta, missa ruoho on kuitenkin vihreaa ja viikonlouksi on luvattu aurinkoa ja olikohan perati 18C...

    VastaaPoista
  4. Nollis, meillä on seurakuntalaisten (kirkkoaktiivien) ikärakenne jo sen verran kunnioitettava, että pappi puhuu kuin selkokielisissä uutisissa. Hitaasti ja selkeästi artikuloiden. Taidanpa tosiaan tempaista rohkaisuryypyksi äsäkkää mokkaa.

    Herkuttelen joskus ajatuksesta, että meilläkin tuotaisiin kirkkoihin vähän sitä negro spritual -henkistä meininkiä, seurakunta vetäisi yläpystyä ja ylistäisi niin maan perusteellisen tunteella. Veisaaminen on vähän... öh... no suomalaista.

    Savu, juuri sitä samaa evästä syötiin :D Kiitos kuomaseni, onnea ja menestystä koiranäyttelyyn!

    Suvi, kerro joskus vähän laajemmin siitä animal rescue -hommelistasi. Kihisen uteliaisuudesta. Onko työpaikallasi nettisivustoa?

    Ja kaikille muillekin, leppoisaa iltaa.
    Näin tallihommien päälle maistuu rapean raikas valkoviini oikein hyvältä!

    VastaaPoista
  5. Tassapa linkki mun elamaan ja taman jutun lopussa on linkki myos tuonne rescueseen, jossa sita vapaaehtoistyota teen.

    http://www.suviseattlessa.blogspot.com/2012/04/hevoshullu-kotiaiti.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Suvi, mielenkiintoista. Täyttä töhinää se on sinunkin elämäsi.

      Poista
  6. Joskus muinoin vielä Helsingissä asuessani ja seurakunnan leivissä ollessani tuli kyllä saatua sellainen annos pyhää sanaa, että nyt ei ole kiirettä kirkkoon, oli pääsiäinen tahi joulu. Suntion tehtävä on kuunnella suurella mielenkiinnolla ;) saarnat, nököttää siellä oven pielessä ja hätistellä ruttopuiston puliukot pois kirkon rappusilta. Oli siinä hommassa etunsa, oppi tuntemaan virsikirjan läpikotaisin. Aina kun joku vihkiharjoituksessa raapi päätään ja mietti ääneen että mikähän mahtoikaan olla sen tai sen virren numero, tuli vastaus tämän tädin taholta kuin apteekin hyllyltä. Tai kuin suntion suusta. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wohhou, nyt tuli lisää respectiä Kanaemon suuntaan. Kunniakas suntion virka ei ole ihan jokatytön puuhaa. Työsuhde-etuina laaja-alainen kirkkoliturgian oppimäärä.

      Huomenna kello kymmenen torpan armo läväyttää ahterinsa kirkon penkkiin. Äitikullalle lupasin. Ei passaa nukkua rokuliin eikä varsinkaan pakkautua takaisin vällyihin hevosten ulkoistamisen jälkeen.

      Poista
  7. Holaa ja Mukavaa Pääsiäistä Marbellasta! Aurinko paistaa mutta viileä tuulenhenki pitää bikinit visusti kaapissa ainakin huomiseen asti. Monenlaista puuhaa ja retkeä on mahtunut lomailuun aina laukkakisoista lähtien. Iltapäivä sujuu Mr. Happyhorsen ja kumppaneiden treenejä seuraillen ja mikä parasta ko. ratsastukeskuksessa on aivan erinomainen baari, jonka terdellä ns. Nelsonin kaltaiset mentorit voivat paistattaa päivää kun heposet ja Emäntä rehkivät treenikentällä. Terkut kaikille niin neli- kuin kaksijalkaisille ja JT:lle ahkeraa vakionopeudensäätimen treeniä, allekirjoittaneella kun kokemusta jo kahdeksan kuukauden ajan ja vajaat neljä kuukautta kun pitäisi vielä selvitä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahhaa, kyllä Nelson löytää virvoittavien nesteitten lähteille :D
      Semmoisia ratsastuskeskuksia pitäisi saada Suomeenkin joissa tarjoilu pelaa ja edeskäypä on ilo hevosharrastaja(tädin) esteettisesti krantulle silmällekin. Ilmankos täältä sinne lehahtanut ratsastustuomari viihtyy niin erinomaisen hyvin kyseisellä kisabaanalla :D

      Me rämmimme tänään hangessa, yksi hevosella ja yksi jalan. Arvatkaa kuka veti lyhimmän tikun. Yep!

      Poista
  8. Ennen vanhaan oli virsikirjan välissä kuivattu iisopin tai aaprottimarunan oksa. Sitä nuuhkaisemalla virkistyi, eikä unilukkari tuuppinut.

    Elävää kansanperinnettä. Toimivaa vieläpä. Kiinalainen kansanperinne virkistää itseään vetelemällä korvalehdistä. Silloin kirkosta poistuu korvat punoittaen...

    Nautinnollista pyhien jatkoa kaikille! Meille tulee huomenna ruokavieraita. Marjapiirakka on uunissa ja mä alan paistelemaan kolmen sortin lihoja mukaeltuun karjalanpaistiin. Kerettiläisesti myös kilon kalkkunafile pääsee pilkottuna samaan pataan possun ja naudan kanssa. Muusilla ja lisukkeilla viimeistellään koomatila ruoan jälkeen :D

    Nyt tujaus rommia ja kahden valurautapannun kanssa kärvennyspuuhiin. Hullu öisin töitä tekee - ja nukkuu aamusta :D

    VastaaPoista
  9. hyviä kuvia, koiruus komea, heinäpaalikuva näytti ensin nojatuolilta:) mun silmät;) ne on kai kapunkilaistuneet;)
    Leppoista Pääsiäistä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tita, kiitos Aikatherine puumerkeistänne! Heinäpaalit ovat muuten todella selkäystävällisiä, ei suotta suomifilmeissä kuumotella heinälatoromantiikan merkeissä.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com