lauantai 28. huhtikuuta 2012

Mukitolkulla


Huomenta,
aamukahvi maistuu mukavalle kun sen ryystää upouudesta Primadonnan hevonen -mukista. Se on niitä sesonkimuumimukeja joista harvemmin innostun. Mutta hevosaihe on aina hevosaihe. Noita pitää hommata pari varastoon. Myyn sitten joskus isolla rahalla jollekin äveriäälle japanialaiselle keräilijälle ja kuittaan eläkeasiat kerralla kuntoon.

Torpan hevoset seisovat jo aamuauringossa ja tekevät selvää heinäkasastaan.
Lumppu-Elli teki oharit ja karkasi aamulla. Päästin jätkäkissat ulos ja keplottelin samalla kumppareita jalkaani. Se on semmoinen kymmensenttinen, hädintuskin pulskan kissan mentävä rakonen ovessa josta Pupunaamat sujahtavat. Tänään se oli väylä vapauteen myös Ellille, teleportti uuteen ulottuvuuteen. Perhana.

Kun avasin ovea, Elli istui kaikessa rauhassa syömässä aamuevästään. Ja seuraavassa hetkessä näin, kuinka siniharmaa häntä ja pikkuinen kissa sen myötä sätkivät nurmella kohti pihasaunaa. Sinne män. Onneksi Iso-J antoi viikolla jarrupillerin, muutaman päivän se katti ehkä malttaa pitää villin luontonsa aisoissa.

Lunta ei enää ole. Hyvä niin. Myyränkoloja sen sijaan on. Jos ne riesat ovat syöneet minun arvokkaat Miely -pionini, minä julistan Lopullisen Sodan eikä se pääty hyvin, myyrien kannalta. Henkilökohtaisesti ja omin käsin etsin sen maanalaisen armeijan ja luen viimeisen tuomion jokaikiselle. Siinä on turha kerjätä sääliä viiksikarvoja vipottamalla. Neville Noutaja tulee ja kostaa! Pionit ovat pyhiä.

Päivän työlista on hengästyttävän pitkä mutta mitään en aloita. Yksin.
Sen sijaan tankkaan kaikessa rauhassa vielä vähän lisää kahvia. Onhan tässä pitkä päivä aikaa väsätä vaikka mitä. Ja mitä Iso-J:n suunnitelmiin tulee, eihän juuri mikään homma valmiiksi tule tänään. Ensin pitää suunnitella. Ja puhua lukemattomia suunnittelupuheluita.

Illalla on kuulema aika koeponnistaa talven jäljiltä vanha kunnon weberi. Se on sitten grillauskausi käsillä. Kunhan kaasu ei loppuisi kesken saganakin paiston. Mutta koska Iso-J on kova poika suunnittelemaan, tämän asian hän on varmasti tuplatsekannut neljästi.

Hauskaa ja kivaa ja puuhakasta ja mitä se nyt sitten ikinä onkaan, lauantaita kummiskin. Missä ikinä sitä vietätkään!

Justiinamummon aamupala





5 kommenttia:

  1. PeeÄääs, ylimmässä kuvassa kukkia reuhottaa Mårbacka. En pystynyt katkaisemaan kukkavanaa kun semmoinen näkyi. Liian söpö. Kukkikoon nyt sitten.

    VastaaPoista
  2. Kevään parhaus on täälläkin käsillä! Aurinkoa ja suhteessa ottaen lämmintä! Kasvun kohina kuuluu ulkona. Joen kohinan lisäksi.

    VastaaPoista
  3. Vaikutat pelottavalta Hirnakka!

    VastaaPoista
  4. Tervehdys täältä pentulasta : )

    Ruskea ihanuus laskeutui meidän perheemme sulostuttajaksi perjantaina ja nyt opetellaan tätä "hauvavauva" arkea.

    On se. Aikas ihana.

    Vähemmän ihania uutisia kuului lähitallilta, jossa varsa oli eilen illalla menehtynyt synnytyksessä : (

    Suuri suru kun ne kaviokas-vauvatkin ovat aina niin toivottuja ja odotettuja. Nimim. kokemusta on.

    Nyt pitää aloittaa tankkaus tässäkin torpassa, notta jaksaa käydä läpi päivän epistolan.

    Ja anonyymille tiedoksi; Hirnakka on. Pelottava, mutta samalla sydämellisin ja empaattisin ihminen, jonka tunnen. Myyristä hää ei vaan taija tykätä ; )

    VastaaPoista
  5. Oi elämä, se pikkuinen ruskea labbiksenpentu on syötävän suloinen. Kuikuilin kaikki kuvat naamakirjasta. Onneksi välimatkaa on reiluhkosti, ei tule lähtettyä ex tempore -reissulle saamaan pentukuumetartuntaa.

    Onnittelut koko Aurinkovuoren väelle tassuttajan paluusta!

    Hevosenlapsi ei sitten nähnyt kevättä :-(

    Anonyymi on aivan oikeassa, minä o-l-e-n pelottava. Pöö!
    Aamuisin peilistä katsoo mörkö eikä illemmallakaan mikään varsinainen ruusu, ehkä vähän väsyneempi mörkö.

    Nitalle kiitos kauniista sanoista: ite oot :D (rakas ystävä)

    Nyt siirrymme iltäpäiväkahvin jälkeen pellonlaitaan. Siellä on rovio valmiina. Palokunnalle on ilmoitettu ja kohta tuikataan tulet. Mahtaa tulla myyrille kiire... ilolla vilkutan kun kipaisevat karkuun.

    Pöö!

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!