sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Hajanaisia huomioita


Reissusta on palattu ja sikäli kaikki on vallan mainiosti ja entisellään. Kävin juuri nakkaamassa hevosvoimat lumisateeseen ja tervehdin lambit. Nyt on hyvää aikaa laiskalle sunnuntaiaamupäivälle.
Pää on kuitenkin pyörällä kuin kukkopojalla.

Hajanaisia huomioita menneiltä päiviltä:

Se oli lomareissu. Yhtään kuvaa en ottanut enkä edellisen hätäisen merkinnän lisäksi avannut läppäriä kertaakaan. Tai jos avasin, vain tarkistaakseni jonkin aukioloajan. Sosiaalinen media jäi offlineen ja ihan tervetullutta vaihteluahan se on.

Parkkihalliajo ei ole enää meitsin vahvin laji. Upeasti töräytin Stockan hallissa väärään ajosuuntaan. Mutta toisaalta, sen mokan saaliina oli parkkiruutu loistopaikalta joten pisteet ropisivat omaan laariin.
Entisinä aikoina olisin huomannut, että ulosajon puomi oli ylhäällä eikä maksulipuketta olisi tarvittu ollenkaan. Arvatkaa kuka kävi ensin maksamassa... no eurohan se vain oli. Mutta eipä olisi entisinä aikoina tuommoistakaan ärhettä tapahtunut.

Tapiolasta oli kadonnut yksi kokonainen tavaratalo. Minä en millään meinannut käsittää, että Sokoksen halliin ei pääse ja siitä syystä piti kurvata naapurihalliin ja siellä tuo edellämainittu ajosuuntaerhe tapahtui. Mutta oikeasti, niin on iso pala shoppailuhistoriaa kuopattu, Sokos oli kiinni. Tuleeko tilalle metroasema vai jotain muuta, se selvinnee aikanaan. Eikä tuolla nyt loppujen lopuksi kovin kummoista merkitystä elämääni nykyisellään ole. Outoa kuitenkin. Ja osuuskauppa yllättää.

Ostosparatiisejahan siellä on, aivan liikaa. Tai käytettävissä oleva budjetti on liian pieni tarjontaan nähden, miten sen nyt sitten haluaakaan sanoa. Hetkittäin sitä kaipasi säännöllisen palkkatulon tuomaa omavaraisuutta. Mutta asian kanssa oppii elämään. Enkä minä oikeasti taida tarvita yhtään uutta käsveskaa.

Perilliset saivat kipeästi kaipaamiaan tarvikkeita, toinen ratsastushousut ja hanskat, toinen takin -ja siihen sopivan satulahuovan. Ja jotain kummallisia kynsikoristelupiperryksiä, pienenpieniä leimoja joilla voi koristella kyntensä vaikka hamsterinkuvilla.

Puutarhakaupassa minäkin menetin hetkeksi itsehillintäni. Montaa sorttia chiliä ja basilikaa siemeninä. Yhteenkään mukulapussiin en langennut, vaikka lähellä se oli. Onneksi älysin vilkaista hintoja. Ota 5 maksa 4 käy kalliiksi jos kahmii useamman setin, yksikköhinta oli suunnilleen 6,99 per pussukka.

Ikeasta ei tarvittu mitään, mutta kassillinen sieltäkin autoon kannettiin. Outo paikka.


Merkillepantavaa oli myös lumi ja sen paljous. Ja likaisuus. Maalaishiiret ihmettelivät kaupungin lumikekoja, ne olivat valtavia. Mutta eihän siellä oikein ole tilaa lumia säilytellä kun naapurinkaan tontille ei mahdu. 



Tuttavat rouvaystävät olivat kukin taas niin nättinä. Oli mahdottoman mukava nähdä pitkästä aikaa. Jälkeenpäin muistin mitä kaikkea pitikin sanoa, mitä kysyä ja mistä mainita. Kuulumisia ja kokemuksia on kiva vaihtaa ja vertaistuki on mitä arvokkainta, etenkin eläinten kanssa pelatessa.

Kissat ja koirat ja pari hevostakin tuli tervehdityksi. Nythän on niin, että noutajat ovat mainioita ja pentuina äärimmäisen houkuttelevia... onneksi lähistöllä ei liikuskele noutajan pentuja, lankeaminen olisi lähellä... Torpalle tulee sitten joskus toinen terrieri. Ja Edgar -mopsi mulle eläkepäivien kaveriksi. Näin on.


Espoota ei enää meinaa entiseksi kotikaupungiksi tuntea. On se vaan niin suuri. Kirkkonummelle vievä entinen tallireitti on muuttunut -ja muttuu yhä- moottoritien myötä entistä isommaksi. Ei siellä mahda enää se kettu pesiä Jorvaksen risteyksen tienoilla. Monet kerrat huomasin ketun istuvan kalliolla liikennelaskentaa suorittamassa. Enää sitä kalliota ei ole.

Liikennekulttuuri on muuttunut. Itänaapurin toverit tulkitsevat omalla tavallaan ryhmittymisiä ja pari kuumottavaa tilannetta tuli turhan lähelle. Onneksi jollain vaistolla älysin väistää oikeaan suuntaan. Olisi ollut pahuksen ikävä erotella Pesolitoa ja Lexusta toisistaan. Yksikin tilanne meni niin, että edellä ajanut polkaisi jarrut pohjaan, vilkutti oikeaan ja kääntyi vasempaan.

Kotitielle oli kiva kurvata. Laitoin vilkun ajoissa ja hiljensin nätisti...
Ruskea, räjähtäneen näköinen huohottava terrieri ponkaisi jostain tunkiosta syliin, Veljekset hulluudessa norkoilivat lintulautojen alla ja Iso-J:kin ilmestyi pipoineen pihalle.

Lauantai-illan kruunasi pihasauna ja sen jälkeinen hevosten tervehtiminen. Tamma mökötti. Olin kuulema liian pitkään poissa. Yritti mököttää vielä vähän enemmän mutta tunki sitten lopulta päänsä syliin ja huokaisi syvään.

Iso-J oli pärjännyt hienosti. Talli oli siivottu aivan niinkuin pitääkin, hevoset oikeissa karsinoisssa, harjattuina ja puhtaina. Iso kiitos siitä. Nyt voin toisenkin kerran piipahtaa minilomalla etelän valoissa, täällä osataan hoitaa hommat vaikka poistuisinkin pariksi päiväksi.

Se on hyvä huomata, että ei olekaan korvaamaton. Mutta että on kuitenkin olennainen osa Jotain. Että kuuluu Jonnekin. Omaan laumaansa.


6 kommenttia:

  1. Hyvä, että olette päässeet ehjinä kotiin ! Terveisiä sinne.

    Oli aivan ihanaa tavata, kiitos kun jaksoitte kurvata Aurinkovuoren eläintarhaa ihmettelemään.

    Parin kuukauden kuluttua sen muonavahvuus kasvaa yhdellä suklaanassulla ja eiku uutta kyläreissua suunnittelemaan kesän korvalla ; )

    Täällä lumikuormat alkavat nyt sulaa oikein kohinalla. Eilen illalla satoi vettä ns. maahan asti ja nyt tarhassa on paljaana isoja hiekkaplänttejä !

    Tyrkkää kevättä : ) Ja orhipojan hormonitoiminta sen kun vilkastuu, täytyykin soittaa het maanantaina aika operaatioon.

    VastaaPoista
  2. Se teidän orhi on ihan kauhian iso ja komee. Ja hirrrveen hieno liinaharja, meillä olisi täällä maajussille morssein vaan ehtiikö eläinlääkäri ensin viemään ns. pelivälineet valtiolle?

    Päivästä kehkeytyi ihan mukava sunnuntai. Haettiin isompi lasti heinää, niitä kesäntuoksuisia pikkupaaleja. Ponipojalta irtoaa etuylähammas ja aina vaan on enemmän vaahteramäen eemeli -tyyliä. Saas nähdä milloinka Hammaskeiju vierailee tallissa ja mitkä ovat lahjukset. Onhan hevosenhammas aina jytkympi kuin pikkulikkojen pikkuiset maitohampaat.

    Alkavalla viikolla olisi syytä tavata monen alan erikoisasiantuntijoita ja miettiä hakisiko sitä yhteishaussa opiskelemaan ja minne :D

    VastaaPoista
  3. Hirnakka on siis elämän suurien kysymysten äärellä: miksi alkais isona. Älä sure, mullekin on vielä vähän epäselvää :D

    Onnea Nitalle tulevasta perheenlisäyksestä! Laitat sitten sähköpostiin kuvia. Mulla on vielä pentuhankinnat ihan auki. Vois taas kopasta Maestron vankkaa mielipidettä. Kai se nakertamalla horjuu - tukevakin perustus?

    Loma on ohi. Tai siis huominen vielä, mutta se sujuu Oulun reissussa nauttimassa terävät akupunktioneulat. Ehkä horjahdan Bauhausiin katsomaan puutarhaosaston tarjontaa. Taitaa olla ihan välttämätöntä horjahtaa siihen suuntaan. Soon kevättä! Ei parempia aurinkopäiviä olis voinut tilata lomapäivikseen.

    VastaaPoista
  4. Sunnuntaiaamusta maanantai-iltaan, elämä polkee omaa rataansa ja minä sätkyttelen mukana. Tämä tuulinen maanantai vei jotenkin niin mehut, ettei irtoa päivitystä. Päällimmäisenä mielessä pyörii rivakka siirtyminen höyhensaarille, Nukku-Matti Airwaysin ekalla vuorolla.

    Hieman kauhuissani, vähän ylpeänä ja erittäin yllättyneenä seurasin tänään tuvan ikkunasta kun vanhempi perillinen, se turvallisuushakuisempi, marssi hevosten luo, otti omansa, varusti ratsuksi, kiipesi aidalta kyytiin ja lähti kävelylle. Ihan itse. Ja kohosi kierros kierrokselta isommaksi, rohkeammaksi, ratsastajaksi.

    Innostui niin, että ranskantuntien jälkeen komensi pikkusiskon mukaan ja lähtivät uudelle reissulle. Illalla valitteli, että persaus on kipeä ja jalkalihaksetkin ovat ihan oudot.

    Kevät etenee ja jos tämmöisiä päiviä tulee lisää, ovat lumet kohta muisto vain. Kevään ensimmäinen lakanapyykki paukkui kevättuulessa kuivaksi. Ja se tuoksu, mmmmmh.
    Illan navakoitunut tuuli toi pilvet taivaalle, tänä iltana ei planeettoja tiirailla. Toivottavasti puut pysyvät pystyssä, kevät ravistaa nyt talvea irroittamaan otteensa.

    Minä ravilla hoputan itseni sänkyyn. Huomenna lisää.

    VastaaPoista
  5. Eipä ole mahdollisuutta edes kunnon yöunille. Paperityöt valvottavat ja aamulla pitäis ponkaista Kempeleeseen kurssille. Pitelee aika aktiivista elämää. Itse asiassa liian aktiivista - missä on mun downshiftaus? Ja mä olen vielä tämän päivää ns. lomalla... äkkiäpä lomasta loppui tehot!?!

    Ja kevättä ON ilmassa. Paljon. Odottelen ekoja muuttolintuja. Niidenkin pitäisi olla ns. aikaisessa, kun kerran kevätkin polttelee jo aikaisessa.

    VastaaPoista
  6. Kevät on kyllä tosiaan aikaisessa. Taitaa meidän ruunalla olla ennustajan vikaa. Ne talvikarvathan pöllähtelivät irtonaisina heti tammikuun alkuviikoilla.

    Viime torstaina kun ajeltiin etelään, takapenkiltä joku tarkkasilmä mukabongasi joutsenia. Minä nauroin kolkkoa naurua ja sanoin, etteivät ne tule vielä viikkoihin. Mutta olivatpa jo tulleet. Nolominä puolustautuu sanomalla etteivät ne vielä täällä meillä ole töötänneet ylilentoaan.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!