torstai 15. joulukuuta 2011

Tarvikkeemme ovat...

... tänään askarrellaan, paskarrellaan pientä kivaa talliin.
Tarvitaan yksi kappale peräkärryn tavaraverkkoja. Mitä vihreämpi sitä rumempi. Kotimainen Piipon verkko on oivallisen tukevaa, riittävän tiuhasilmäistä ja järkyttävän rumaa. Oikein silmiä särkee.

Lisäksi varataan saataville pussillinen isoja palomiehen hakoja, pikakiinnikkeitä ynnä nippusiteitä. Minä tosin korvasin nippusiteet Äitikullan virkkaustaidoilla. Siitä tuonnempana.

Verkko taitetaan pituussuunnassa ja leikataan keskeltä halki.
Sitten riekale ripustetaan palomiehen hakoja käyttäen kaltereihin. Lisäkiinnikkeiksi käytetään sopivia pikalukkoja tai mitä ne nyt ikinä ovatkaan nimeltään.

Sitten laitetaan Äitikulta pujottelemaan virkkaussilmukoilla ylimääräinen naru äsken leikatun lyhyen sivun saumaksi. Ehjästä lyhyestä sivusta tungetaan heinää koko makkara täyteen. Mahtuu paali ja vähän toista.

Ja kas, näin meillä on ihan omatekemä jytkykokoinen heinäverkko hevoselle.



Askartelutarve syntyi tallia siivotessani. Lukuisina kertoina talikoin hevosen yöheiniä sontakuormaan. Poninretkulla on tapana vetää heinät keskelle karsinaa ja siihen ne sitten sotketutuvat. Yleensä iso kasa heinää on toiminut vessana. Mietin, että saisiko heinähävikkiä vähän pienennettyä ja pysyisikö karsina siistimpänä.

En ole tuota vielä käytännössä kokeillut eli ilta näyttää miten pitkäksi hevosten naama venähtää kun tajuavat, että pitää kiskoa heinät korsi kerrallaan verkkotuubista.

En myöskään uskaltanut laskea verkkoa aivan maan tasalle, kuopiminen kun voi saada aikaan myös kavion takertumista.

Enkä tosiaan ole varma, uskallanko kuitenkaan jättää verkkoa yöksi.
Netistä löytyy kaikenlaisia verkkosysteemejä ja lähestulkon tuon tekemäni kaltainen kaupallinen versio on myynnissä, hintaa reilut kuusi kymppiä.

Mikäli tämä toimii, hintaa sille tulee helyineen alle 20 €.
Nyt peukut pystyyn, että on toimiva muutenkin kuin teoriassa.


Tulin vielä kertomaan käyttäjäkokemuksia. Soppa hiiltyi salamana siihen, että korsi kerrallaan piti eväänsä nyhtää. Ei käy, sitä pitää protestoida ja poni renkutti omaa verkkoaan niin, että tammapoloinen kiipesi seinälle, kuvaannollisesti.

Ensiapuna tein muutaman suuremman reiän josta saavat isompia tuppoja heinää kerralla. Helpotti heti, etenkin Sopan tuskaa.

Huomenna kokeilen pehmeällä kuormasidontaliinanauhalla onnistuuko kiinnitys niiden avulla, kolisematon versio. Palomiehen haka kieltämättä hakkaa kaltereita vasten kun niitä ponin voimilla koitellaan.

Yöksi näyttää homma rauhoittuvan, laitoin yöheinkiksi vähän tavaraa lattiallekin. Ei tarvitse hevosten askarrella aamulla tyhjän verkon kanssa.

Vesisadetta, jäätä ja loskaa. Jees, tosi jouluista!


7 kommenttia:

  1. Tjaah, tuostapa ei näykään kuinka samoja hakoja käyttäen myös toisen karsinan verkko pysyy tukevasti kiinni. Täyttöaukko jää karsinan oven kiinni ollessa niin jemmaan, ettei edes Soppa älyä tunkea kärsäänsä siitä kautta verkon sisään. Ehkä... ei pidä aliarvioida Sopan nokkeluutta.

    Noh, periaatteessa se siis on toimiva. Käytäntö voi olla jotain muuta ja vähin äänin palaan takaisin heinällä kuivittamiseen... :-/

    VastaaPoista
  2. Vaik en asiasta enkä alasta mitää ymmärräkkää, veikkaan et toi vois toimia.

    VastaaPoista
  3. Ja aamulla katsotaan sovittelenko päähäni propellihattua vai aasinmyssyä.

    VastaaPoista
  4. Vähemmän heinää voisi olla myös hävikin estoa. Jos sitä on vain liikaa, niin on varaa potkiskella sitä alle. Mene ja tiedä hevosten suuren pään aatokset...

    Pohjanmaalla lotisee selvää vettä taivaasta. Aamulla on taas maa musta... sinne häippäsi lumet - uusia pitää tilata Jouluksi kolaamisen uhallakin.

    Taidan vetäytyä nyt jo nukkumaan. Tekis hyvää koisata kunnolla yksikin yö.

    VastaaPoista
  5. Huomenta! Vähän huolestutti talliin meno aamulla, ei tienny mitä löytää eikä osannut oikein odottaa mitään. Siellä oli kuitenkin kaksi vielä vähän unisenpöppöröistä hevosta, molemmat nyppivät korsia verkoistaan. Verkot olivatkin laihtuneet yön aikana huomattavasti ja lattialla oli paljon vähemmän heinää.

    Veikkaanpa, että tänään karsinoiden siivous on joutuisa keikka.

    Nämä meidän pitkänaamat ovat semmoisia, että levittävät heinäkasan lattialle ja tonkivat sitten ajatuksen kanssa korret oikeassa järjestyksessä suuhunsa. Ihan sama onko heinää kilo vai kymmenen.

    Jatkan verkkokokeilua, verkostoituminenhan on nykyisin hyvin suositeltavaa.

    Aamut senkus pimenee ja kelit lämpenee. Ei tästä taida nyt mitään talvea tulla. Kanatkin ovat vielä ulkona. Mitäpäs heitä plussakeleillä sisällä pitämään. Käyvät tuulettamassa nokkaansa kulkusillalla ja rohkeimmat tonkivat sattumia sohjon seasta.

    Nyt päivän hommiin. Taas on luvassa hoppuinen päivä. Onneksi sen nimi on perjantai!

    VastaaPoista
  6. Vaikkei mun kannatakaan mitään innovaatiopalkintoa odotella, voin kyllä ihan tyytyväisenä kehua itseäni näin julkisestikin. On se verkkohomma ihan jeppiskamaa.

    Tästä sitä on hyvä lähteä jalostamaan, prototyyppi on lähtökohtaisesti toimiva. Ja turvallinen, niissä rajoissa kuin hevosten käytössä oleva tavara nyt voi olla turvallinen. Voiko se olla? Anna niille pätkä ratakiskoa ja ne särkevät senkin, pahimmillaan.

    Pikkuiset mivvit leikkivät jo painia, yksin, kaverin tai mammakissan hännän kanssa. Harmi, että canuuna on vielä huoltoreissullaan. Puhelimella on vähän kehno kuvata nopealiikkeisiä killikakaroita. Yritetään nyt kuitenkin.
    Kenties mulla on joku räpsy illalla näytettäväksi.

    Ja sitten taas mennään, moido!

    VastaaPoista
  7. Tais mun kommentti havita vuorostaan taivaan tuuliin. Hyvaltahan tuo verkko nayttaa. "Meilla" kaytossa pahimmilla sotkijoilla/syopoilla sellainen heinapaalin kokoinen puulaatikko, korkeutta vahan enemman ja paalin paalle laitetaan rautaristikko/-verkko.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!