torstai 17. marraskuuta 2011

Laatikkoleikki


Ellin laatikkoleikki on vielä toistaiseksi näin rentoa ja leppoisaa.
Tyytyväinen hyrritys ja tasainen mässytys kuuluu kun yh-mamma Elli hoivaa pientä perhettään. Ipanoilla on tissibaarissa lokoisat oltavat eikä mammakissakaan näytä vielä yhtään tympääntyneeltä.

Katsotaanhan ilmeitä uudelleen parin viikon päästä. Pikkupaholaisilla on silloin kiivas ryömintä päällä ja hätäisimmät kuikkivat jo banaanilaatikon laitojen yli suureen maailmaan.

Yritin naamakuvia mutta eivät ne onnistu. Enkä tohdi läiskiä salamalla päin näköä kun pikkureppanoilla on vielä silmätkin kiinni. Eivät ne ole vielä valmiita semmoiseen.

Mustista pennuista toisella on salama otsassa ja toisella mustassa  naamassa valkoinen parta. Hmm... tässä on jotain tuttua... meidän konsulttihommiin siirtyneiden kollien naamatauluthan ne ovat prikulleen samanmoiset. Epäilisin jo eläinlääkärin ammattitaitoa jos tohtisin mutta tiedän geenien olevan viekkaampia kuin parin kissanpallin.


Tälle päivälle ei oikein muita merkintöjä olekaan. Kaupungilla tuhraantui turhan pitkään, taas kerran.

Hommasin valkoiset adventtikynttilät, kohta on niiden ja ensimmäisten joulukoristeiden aika. Melko mukavaa.


Kameraa eivät huoli paikalliseen kauppaan tutkittavaksi vaan minun pitää lähettää se jonnekin huoltoon. Toisin sanoen uskollisella kamerallani on ns. paha ennuste. Virheilmoitukset eivät yleensä lupaa hyvää.

Suoraan sanoen sylettää jos nyt menee oikeasti valokuvauskone uusille.

Sain iltapäivällä mieluisan vieraan kun hevosten entinen omistaja piipahti tallikatselmuksella ja teekupposella. Hän viettääkin seuraavat kaksi kuukautta kaukaisessa Kiinan maassa joten seuraavaan teetuokioon on aikaa.



Pakkasmittarin lukema rojahti illan tullen alaspäin ja taitaa tulla ennätyskylmä yö. Miten nämä ekat pakkaset ovatkin niin katalia? Keväällä sitä on aivan fiiliksissä kun pakkasta on vain -4, sehän on jo tennarikeli. Nyt tuntuu että äly lähtee kun pakkasta on sama -4. Kokemuksen puutetta?

No, mulla on kroppa vielä kesäsäädöillä. Ja sehän meinaa sitä, että on oikein hyvä idea jemmata itsensä vällyjen väliin. Siellä on lämmin. Ilmeisesti nämä pakkaskelit väsyttävätkin poikkeuksellisen paljon, en meinaa yöheinien vientiin pysyä valveilla. 

Huomenna onkin taas perjantai ja taas yksi marraskuinen viikko kääntynyt parhaimmalle osuudelleen.
Tälleensä tänään, mitähän sitä huomenna? 



4 kommenttia:

  1. Kropan kestää kolme tai neljä viikkoa karaistua talvimoodiin - siksi nyt värisyttää ja kylmä kappasee.

    Toivotan elpymistä Canonille - jos se ei pelitä, niin silmät kiinni ja ojennat pankkikorttia kädet täristen SeiskaDeen ostotilanteessa.

    Pakkaset tulivat pohjanmaalle... tunnin jonotuksen jälkeen pääsin pesettämään autoa. Punainen väri tuli taas näkyviin! Kaikki raahelaiset olivat tänään jonossa pirssin pesuun. Päivällä jo tsekkasin pesujonoja luovuttaen sovinnolla. Illalla tein uudishyökkäyksen samoihin jonoihin. Yhtä pitkiin. Vielä talvirenkaiden ja öljyn vaihto.

    VastaaPoista
  2. Ellin silmistä kuvastuu äitiyden onni, voi miten ihanaa!
    Täällä Klaukkalassa +4 ja ankean harmaata.
    Mukavaa perjantaita!
    T:Minna

    VastaaPoista
  3. Meilpäi pikkukisut vetää jo mieletönt rallii. Ny tosin nukkuvat kaikki samas koris.

    VastaaPoista
  4. Voi Elliä : ) Ihania pienokaisia on väsännyt. Jotenkin kuvittelin, että kissanpoijjaat olisivat syntyneet jo syyskuussa (eikös se ollut heinäkuu kun siellä torpalla kurvattiin ?)

    Jo tuolloin tuleva yh-äitee lumpusteli yökaudet, ties missä ; )

    Noo, harjoottelu tekee mestarin vai miten se nyt menikään.

    Pakkasia en kaipaile yhtään. Aivan I-ha-naa kun kesävesi toimii ja hiekkatarha/kenttä pysyy ratsastettavassa kunnossa.

    Niitä käppyräkelejä en kaipaa yhtään. Sitten kun maassa on tarpeeksi lunta, niin tilanne on toinen. Silloin voi ratsastella vaikka pellolla.

    Täditkin : )))

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com