maanantai 31. lokakuuta 2011

Se siitä Lokakuusta


Kylläpä on ollut harvinaisen ankea maanantai. Päänsärkypannahinen meinasi romuttaa koko päivän. Muutaman aamupäivän tunnin kuuntelin kipua ja särkyä ja toivoin jymyburanan tehoavan. Uni tuli ja vei kivun pois.

Iltapäivällä olikin sitten ihan rivakka työkondis. Ja tuli muuten rivakasti pimeäkin. Miten se nyt noin äkkiä muuttui sysipimeäksi, jo iltapäivällä??

Auringosta näkyi tänään satunnaisia hajasäteitä, kävi vain vilauttelemassa ja luikki taas pilvimassan taakse piiloon. Luuseri!!!! Toisaalta sääliksi jo käy aurinkoakin. Onhan se koko kesän helottanut joten kyllä keltä tahansa on tähän aikaan vuodesta ns. paukut loppu. Joku d-vitamiinikapseli on vain surkea korvike aidolle aurinkoenergialle.


Sain lukijapostia Kanadasta, kiva ja kiitos! Ihan minä tarkoituksella kytistin Orvokki the Sweetfacea kamerani kanssa, toivoin oikein muikeaa lambi-ilmettä ja semmoinenhan irtosi vallan helposti. Orvokki on kiva!

Tuossa lisää kuvaterveisiä Kanadaan, korkea taivas Karjalan kunnailla. Kuvattu lauantaina.
Joskus on taivas on aivan viiruinen, yläpuolellamme kulkee ruuhkainen lentoreitti keski-Euroopasta kaukoitään. Flightradar.comin kautta on näppärä tsekkailla mikä kone milloinkin halkoo taivasta:

http://www.flightradar24.com/ On niitä muitakin lennonseurantapalveluita, minä olen jumittanut tuohon.

Onneksi isot jetit lentävät niin korkealla, ettei niiden jyminä kanna maahan saakka.

Hassua muuten se, että tänä aamuna tullut skypepuhelu Espanjasta koski hevosten karkureissua. Tieto Espanjaan oli kiirinyt Kanadan kautta! Taivaalla kulkee muutakin kuin pilviä, tietohan se sielläkin sinkoilee sateliitista toiseen.


Kesäaika meni jo, nyt taitaa käydä Lokakuukin vähiin. Huomenna pitäisi masennella Marraskuuta. Onneksi tänä vuonna Marraskuussa on normaalit 4 maanantaita. Viime vuonnahan niitä oli viisi ja minusta se oli perin epäreilua.

Ankee, tympee ja pimee. Ja märkä. Semmoinen on kurja Marraskuu. Onneksi silloin on usein satanut vähän lunta, mudanruskeaa maata värittämään. Täytyykin yrittää hyödyntää lumisateiden anti ja napata jokunen Joululavastus.

Tänä vuonnahan me näköjään saadaan myös Tallin Joulu -aiheisia kuvia. Tuskin me mitään seimihommaa rakennetaan, mutta laitetaan hevosille hassut pukinparrat ja tonttulakit... maltan tuskin odottaa *hihitystä*


Soppa-poni päätti sitten poseerata välillä näinkin. On se huima. Ja näyttää ylisöpöltä pukinparrassa. Pitää olla salamannopea kuvaamisessa, Soppa vetelee parran ääntä kohti salamaakin nopeammin.

Metsänpoika sai todellakin uuden nimen, Soppa sopii tälle kakaralle kuin nenä päähän. Jätkä nyt vain näyttää aina hankkiutuvan noloihin tilanteisiin ja kaikenlaisiin sekaviin tilanteisiin. Niinkuin nyt se "ai tekin käytte täällä" -ilme kun kohtasimme sunnuntaiaamuna siellä hautausmaan käytävällä...

Vaikka näiden hönttiäisten kanssa köyhtyy ja harmaantuukin nopeasti, saa niiltä kyllä myös paljon hevosvoimia. On se niin erilaista jakaa arki hevostensa kanssa, hyvässä ja pahassa.

Tähän loppuun vielä kuva, jonka olen jakanut facebookissa. Otin jakeluun surutta ja jatkan jakelua täällä. Tähän on hyvä lopettaa Lokakuu ja joo... öh.. asennoitua Marraskuuhun!







6 kommenttia:

  1. Olipas Halloween kuva!

    Minusta marraskuu on ihan turha. Vois myydä ruotsalaisille. Vaikka halvallakin.

    Loma on nyt ohi. Huomenna arki alkaa ja homma alkaa pelittää omaa tahtiaan. Ens viikonloppu ollaan töissä taas. Tästä se vain lähtee...

    VastaaPoista
  2. Ompas sopalla hauska ilme!!
    OOn samaa mieltä halloweenkuvasta. Paras idea VUOSIIN!!

    VastaaPoista
  3. Ihana kuva Soppa-ponista. Juu, en valitettavasti ole naapurin Minna, tyttö varsinkin olisi onnessaan jos olisi
    noin ihania naapureita, haaveilee niin kovasti hevosista, onneksi sentään saa käydä ratsastamassa.Nurmijärven Klaukkalassa asustellaan paritalossa.
    Toivottavasti päänsärky helpotti!
    T:Minna

    VastaaPoista
  4. Haikeilla mielin valmistaudun huomiseen koitokseen.

    Rakas ystäväni, labbis Jedi siirtyy ilmavoimien jäseneksi puoli kuudelta illalla.

    Pistetään poika kotipihalla matkaan gourmet-aterian äärellä, lentoemäntänä toimii tuttu Heidi (vuokrapollen äitee).

    Päätös oli vaikea ja raskas, mutta kuitenkin niin oikea. Kun on aika, niin on aika.

    Ajattelin kertoa näin etukäteen etenkin Hirnakalle, että osaat huomisiltana etsiä taivaalta uuden, kirkkahan tähden : )

    VastaaPoista
  5. Voi Jedi, hassunhölmö jodlaava jäätelöpummi!
    Nyt tuli päivät täyteen ja lähdön hetki. Onnekas koira saa lempeän lähdön.
    Paljon terveisiä, olen hengessä mukana. Taputan olalle ja taputan luppakorvaa vielä kerran.

    Tulee kaunis ja kirkas tähti. Hyväntuulisena tuikkiva.

    Terveisiä teille Jedin laumalaisille. Iso, koiranmentävä aukko jää sydämiin. Onneksi jää myös hyviä muistoja.

    *snif*

    VastaaPoista
  6. Voi Nitalan uutisia :(

    Voimia kohdata väistämätön... ei nyt sanat riitä, luopuminen on aina yhtä tuskallista. Mutta se on myös viimeinen palvelus.

    Been there, seen that and done it.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com