sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Hidastuksia


Elähän hättäile, istu mättäille... kärsivällisyys on taas noussut uuteen arvoonsa.
Välillä kuitukaapelit ovat millälie umpijumilla, seuraavaksi sisäinen verkko etsii itseään. Ja jos ihminen ei ole netissä, ihminen on hukassa.

Ja sitten on niin paljon hommaa, ettei jouda nettiin. Ja kun joutaisi, tulee migreeni.
Perjantaina nostettiin porkkanat ja sitä oranssia pötkylää nousi paljon. Mikäli sato saadaan taltioitua hyvin, meillä on porkkanoita sekä lumiukkojen neniksi, että hevosten herkuiksi. Veikkaan, että ihmisiltäkin pursuvat porkkanasoseet korvistakin ennen ensi kevättä.

Siinä porkkanannostossa ounastelin vinon auringonvalon ja hiljalleen puutuvan niskani yhteisvaikutusta ja kyllä vain, lauantaiaamuyönä heräsin wanhan kehnon jomotukseen. Mieliharmi migreenihän se oli tullut visiitille.

Vahvaa tuhdimmat särkylääkkeet eivät auta, parasta pötköttää hissun kissun pimeässä.


Kakarasoppaa ihmiskattilassa, semmoisessa ne meidän perilliset lystäilivät samaan aikaan kuin äitipolo voi huonosti kotona. Harmitti, kun en päässyt visiitille tuttavaperheen luo. Iso-J ja perilliset pääsivät herkkupöytään ja paljuun. Tulivat tosi myöhään kotiin, kello taisi olla 23 kun taksi pörähti pihatielle.

Mukavaa vaihtelua meidänkin porukalle, yleensähän me jäkitämme täällä torpalla ja ystävät tulevat tänne. Joskus näinkin päin.

Eilinen meni omalta osaltani kohtuullista kehnommin. Tänään heräsin intoa ähkyen ja roiman kahviannoksen jälkeen olikin pakko päästä pihalle. Raikas tuuli ja mukavan viileä ilma tekivät terää.

Hevoset ovat viettäneet jo kaksi yötä sisällä, väliaikaisratkaisu on ilmeisen mukava. Omia yksiöitä odotellessa näyttää siskonpetikin kelpaavan. Onhan sitä lattiapinta-alaa siinäkin liki 20 neliötä. Hyvin mahtuu pulskempikin perhehevonen köllöttelemään.

Kummallakin on aamuisin purua otsatukassakin joten pötkönpötkön siellä yö vietetään.

Tänään tein tarhaan suursiivouksen ja Iso-J mellasti riihessä. Joka toimii meillä puuvarastona. Tämmöinen hieno torso sieltä löytyi...
Kuvakulma ei ole kaikkein paras mutta ne joiden mielikuvitus näyttää tuossa alatorson niin kivat teille. Semmoinen se on.

Alatorso!

Ja kyllä taas kelpaa kylän isännille esitellä kaupunkilaisten puuvajaa. Ensi viikolla on jonniinsortin puutalkot ja haravoidulle lattialle passaa asetella pölkyt halki, poikki ja pinoon.


Perjantaina olimme naapuri-Minnan kanssa hevoslenkillä. Metsänpoika näytti taas kerran yliluonnollisia taitojaan. Se poni pystyy siirtymään silmänräpäyksen sadasosassa ihmisen vierestä 50 metrin päähän. Kyllä, niin se poni vaan teki. Yhdessä hetkessä se kelmi käppäili silmät puoliummessa vieressäni ja seuraavassa hetkessä näimme kuinka iloisesti pukitteleva keltainen poninpersaus katosi vattupuskien taakse.

Tammasielu toljotti perään alahuuli vapisten, mutta päätti pysyä ihmisten kanssa eikä poistunut sukkana perään, olisi voinut sen tehdä halutessaan. Metsänpoika oli esitellyt sivuluisujaan pihalla ja herättänyt suurta pahennusta lennättäessään pihanurmituppaita Iso-J:n ällistyneiden silmien edessä.

Kun me taapersimme pellon takaa pihaan, keltainen salamaponi seisoi tyynenä porkkanalaatikkopinon vieressä ja söi porkkanan naatteja ja kuunteli Iso-J:n saarnaa siitä, kuinka kurittomat ponit tekevät tuttavuutta lihamyllyn kanssa.

Voi kun mulla olisi ollut kamera mukana, ilmeet sekä tamman, että Metsänpojan naamalla olisivat olleet taattua vuoden luontokuva-aineistoa.




Nyt alkaa olla aika ottaa kopsukat sisään ja pistää iltaeväät jakeluun. Yöheinät saavat myöhemmin. Minä käyn sitä ennen saunassa, jotenkin tuntuu, että nyt jos koskaan lempeät löylyt tulevat tarpeeseen. Ja ovat ansaitut.

Ensi viikko on perillisillä syyslomaa, toivottavasti ehditään edes jotain pikku aktiviteettia järkkäämään. Jotain muutakin kuin tallitöitä ja lantojen kärräystä.

Tupaterrieri näyttää lepuuttamisen mallia, leppoisaa pyhäiltaa sinullekin!




7 kommenttia:

  1. Enhän minä hättäillyt, mutta olisin kyllä huomenna soittanut että misä nää oot?

    Hevosvoimat ovat ihmeellisiä. Ja nuoren ruunan mieli ei suinkaa ole lepokierroksilla, vaikka siltä näyttäisi. Noin meidänkin ruuna teki ekana kesänään täällä muutaman kerran. Opeteltiin vähän marssimista ihmisen jalkojen tahdissa ja pidettiin naamaa silmällä. Se raukka ei osannut valehdella. Naamasta näki heti kun se edes yritti suunnitella jotain metkaa. Ei tarvinnut kuin ääneen ärähtää, että elä helkatissa edes kuvittele!

    Olo on ihan dööd. Koulutusviikonloppu on takana ja takki ihan tyhjä. Valkosipulit on istuttamatta, joten ihan pakko priorisoida noin 800 kynnen maahan tuuppaaminen. Joutsenet laulaa siihen malliin, että hyvät säät ovat ohimeneviä.

    VastaaPoista
  2. Hehheh vaan hevosvoimille, jätkä jallitti mua ekan ja toivottavasti lähestulkoon viimeisen kerran, tuolla tempulla. Uusia ässiä on hihassa, ei vuonohevoselta kikkakakkoset lopu. Suomenhevosen sielunelämästä minä en pääse jyvälle sen vertaa. Ovat niin outoja otuksia ettei mitään rotia.

    Molemmat jöpöttivät tallissa pienet mustat pilvet päidensä päällä. Aperitiiviheinät olivat loppu ja yöheinäpaali oli harmillisen lähellä, mutta liian kaukana. Edes tapiirin ylähuuli ei yltänyt roplraamaan paalia lähemmäs. Menin ns. viimeisellä minuutilla, kohta olisi ahnas poni tehnyt taas jonkin uuden konnantyön ja hakenut sen paalin.

    Sauna oli hyvä. Ja se oli ansaittu. Tuli tarpeeseen. Melkein vuorokauden kestänyt invalidisoituminen migreenin uhriksi käy työstä. Ja tämänpäiväinen paskakuskin homma.

    Nyt vielä pikavilkaisu viikonlopun lehtiantiin, sitten se onkin buona notte. Tähtikirkas taivas lupaa kylmää yötä, meillä eivät joutsenet virka mitään. Missä lienevät.

    VastaaPoista
  3. Jep, Tupaterrieri on pro lepuuttamisessa, voisin liittää tuon kuvan kuvagalleriaan. Tupiksen toinen kuva pääsee komeilemaan kehyksiin työpöytäni äärelle. Pitäisikö hankkia tuplakehys tai käännettävä ja liittää tuo *slowdown* toiselle puolelle. Anyway, rauhallinen ja kaunis viikonloppu kääntyy uuteen viikkoon, joka toivottavasti tuo mukanaan ainakin Horse Shown lisäksi mukavia arkisia asioita. Perillisille kivaa syyslomaa:)!!

    VastaaPoista
  4. Huomenta!
    Pilvinen ja lämmin aamu. Sateita ei ole täsmäsään mukaan näille selkosille luvassa ja sehän sopii. Aamu on aina vain hämärämpi, tästä se kääntyy kaamosta kohti. Mutta onneksi JO kolmen kuukauden kuluttua ollaan matkakka kohti kevään valoisuutta. Tämä kolmen kuukauden kaamosaika onkin mitä kiivainta kynttilöiden poltteluaikaa. Tunnelmaa kerrakseen.

    Kelpo vaimon lailla olen värkännyt Iso-J:lle eväsleivät, reissumiehestä kutsuu tie, tällä kertaa Savon synkille taipaleille. Perilliset tankkaavat vielä unta, maanantaiaamuisin nukuttaa kaikkein makeimmin, nukkukoot nyt kun ovat lomalla.

    Hevoset hätistelin ulos normaalia aikaisemmin, Timpuri-Paavo tuli työmaalleen ja tarvitsee päätyovet käyttöönsä.

    Tästä se viikko lähtee, elähän hättäile, istu mättäille... ;-)

    VastaaPoista
  5. No just, maanantaiaamuna ei oikeinkirjoitus eikä oikoluku ole aivan terässään. Matkakka on matkalla, ettäs tiedätte.

    VastaaPoista
  6. Mulla oli hieno päivä tänään - sain peräti kaksi uutta puuvartisaluetta pellon laidalle! Ihan istutettuja. Reunukset ja katteet puuttuu, mutta puut on maassa!

    Lämmin henkäys käy edelleen Pohjanmaan yllä, +10 mentiin tämäkin päivä. Tuulee jonkin verran ja nyt on pilvessä. Eli yökin on lämmin. Voi kun tätä jatkuis kuukaudenkaan verran...

    VastaaPoista
  7. Ohhoh, Titahan on ollunna uutterana. Sitä ne vapaapäivät teettää.
    Meillä näyttää kylmenevän yöksi, en usko, että pakkaselle menee mutta selkeästi jäähtyy päivän lukemista. Välillä oli viileämpää mutta sitten taas löyhähti lämmin tuuli. Ja lämmin löyhähdys tuulahti naapurin karjatilan lietelaarista, voi pyhä yrjö!!

    Päivä meni niin nopeasti, ettei oikein ole mitään mielikuvaa päivän ns. ansioista. Tallityömaalla on nyt boksien rungotkin, huomenna haemme puuttuvat rautatavarat ja liukuoven levyn.

    Sähköiset viestimet jumittavat, siirryn petiin. Silmäluomet saisivat mieluusti lupsahtaa lepoasentoon, melko tavalla väsyttää.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com