torstai 21. heinäkuuta 2011

H niinkuin Helle


K niinkuin Kuuma, I niinkuin Ilmastointi, N niinkuin Nihkeä... joo, kyllä pukkaa ja lykkää taas kesäsäätä.
Eilen odoteltiin kirjaimellisesti kieli pitkällä luvattua ukkossadetta. Eipä saatu sitä. Mutta aamulla mulla oli pahuksen ikävä afta kielenkärjessä.

Olen sitten föfföttänyt tämän päivän :-F

Hevoset olivat suuressa fiksuudessaan pelanneet aamuyön tunteina futista pienemmällä vesisaavilla ja sontineet siihen isompaan ysikymppiseen. Niin että nekin kurjat odottivat kieli pitkällä vettä. Juuttaat pitkänaamat.

Kävi vielä niin ikävästi, että meillä oli sähköyhtiön projektina muuntajan vaihtotyö aamulla. Sehän meinaa että sähkövirta ei tule töpselinreiästä vaikka kuinka anelisi. Ja vesi virtasi vasta lähempänä puoltapäivää... Ämpärillä ensiapua ja letkulla loput, näin se menee. Oltiin sentään varauduttu lataamalla kahvitermarit piripintaan.

En viitsi edes ajatella mikä älämölö olisi syntynyt jos olisin herännyt aamulla ja todennut jääneeni ilman aamukahvia.

Ehe-ehe vähänx oon ihana

Sitten älysin, että meillähän riittää leipää ja lämmintä vaikkei sähkö kulkisikaan. Onhan torpassa kohtuullisen laajapintainen uuni. Ja puuhella. Joten eihän tässä ole minkäänlaista hätää kun seuraavalla kaupunkireissulla hommaan vanhan kunnon kahvipannun. Ja Äitikulta pitää mulle kertauskurssin pannukahvin keittämisestä.

Hevosille saadaan vettä kun avataan porakaivon kansi ja nostetaan ämpäri kerrallaan ylös.
Helppoa ja yksinkertaista. Onni on O niinkuin Omavaraisuus!

Yöeläin Prinssi Gnomeo
Näiden nerokkaiden oivallusten jälkeen olikin hyvä keskittyä muihin puuhiin. Nyt kun hevoset ovat kirjaimellisesti pihassa, on niitä kätevä kiusata monta kertaa päivässä. Tänään otettiin yksi kerrallaan ulos tarhasta harjattavaksi ja myrkytettäväksi. 

Tupaterrieri ei ole yhtään ilahtunut kun isot kaverit ovat ihan tuijotusetäisyydellä. Terve ennakkoluuloisuus on kylläkin molemminpuolista. Metsänpoika kyttää nostaako rekku koipea ja jos nostaa niin onko kohteena vesipalju vai mineraalikivi. Ja Nasse, tallimestari evp, kusee ihan kiusallaan mainittuihin kohteisiin. Mutta varoo nykyisin sähköaitaa. Savuttava tykki takajalkojen välissä ei ole käsittääkseni mikään ylpeyden saati ilon aihe yhdellekään koiralle.


Tämän kuvan myötä terveiset Titalle.  Vasemmassa reunassa tätä "kukkapenkin lisäsiipeä" yrittää juurtua magnolia. Keskellä asuttautuu Mantsurian jalopähkinä (or something so impressive) ja oikealla tönöttää jo yhden talven täällä sinnitellyt kääpiömanteli. Eihän tuo uloke mikään silmänilo ole mutta käsittääkseni tilusten suojaisimpia paikkoja. Kuvajan selän takana on torpan eteläseinusta.

Luulisin, että pystyn nakkaamaan kohtuullisen vähäisin ponnistuksin alueen ylle vaikka pakkaspeiton. Tai Iso-J:n välihousut. Lumi sataa esteettä tuohon ylle, ei kolata lumia eikä katolta putoa niskaan painavaa lastia. Keväällä sulaa ensimmäiseksi. Eikä vesi seiso juurilla.

Oisko optimaaliset olot? Oisko?

Tämä viereinen kaveri istuu samoilla nurkilla. Äskeisestä ulokkeesta muutama metri vasemmalle. Hävitystuomion saaneen angervoryökäleen suojissa. Sitä mukaa kun kasvaa, väistyy angervo... winwin -tilanne muille paitsi sille mokomalle angervolle.

Jos Tita vielä kertoisi tälle nimen... en muista en. Acer jotain. Ja vaikka nimilappu roikkuu kasvilla kaulalla, en minä silti sitä nyt muista.

Nappaan vielä kerran pyykkikorin mukaani ja kipaisen pihalle. Siellä on voimakkaimpana hajuelementtinä vanha kunnon Mäntysuopa. Painepesuri on nimittäin viettänyt kaikkea muuta kuin vapaata. Matot, pihasaunan sisätilat ja saunan kuisti hönkivät puhtaan raikkaina kesäyössä, sitä se tietää kun Seniorikansalaisen päästää riehumaan koneiden kanssa.

Yö on muuten yllättävän pimeänä jo. Valoisat kesäyöt alkavat olla historiaa tämän kesän osalta. Ja kuu, vanha kunnon keltainen kuu näkyy taas. Olikin jo ikävä!

Neiti kesäheinä
Tämmöttis tänään. Huomenna lisää. Jos helle ei sulata optiikkaa. Tai toimintakykyä.
Ja tiedoksi, se paikallinen omenasiideri oli ihanan raikasta ja hyvää. Juuri oivallinen 33 cl pikkupullo. Sujahtaa sukkelasti ääntä päin saunan jälkeen.

Josta tulikin mieleen... toivottavasti Iso-J:n miksaamat perhosbaarit ovat jymymenestys. Ja pääsen huomenna kuvaamaan krapulaisia perhosia. Onkohan niillä sarvet rullalla?

7 kommenttia:

  1. Helle hellii täällä rannikollakin. Ilmastoitu auto ja kauppojen maitotiskillä asiointi ovat "ihan jees" näillä kelilöillä.

    Painepesuri on enemmän kuin jees. Ilman sitä ei nykynainen tulisi toimeen. En mä ainakaan.

    Siinä menevät matot ja loimet samanlailla, Saaremaan valssin sävelin kun pistelee pesten : )

    Nopeaa ja tehokasta.

    Terveisiä täältä sinne Karjalan kunnahille, myös seniorikansalaiselle!

    Ja Titalle kans moe, kiva kun reissu meni hyvin ja olette palanneet kotitanhuville : )

    VastaaPoista
  2. Reissussa oli tosi kivaa, mutta aivan mahtavaa oli tulla kotiinkin. Kolme kissaa viidestä on jo löytynyt. Kahta vielä varrotaan näyttämään naamansa.

    Täällä pukkaa pientä vesisadetta. Kasvit kiittävät, mutta mansikat homehtuvat. Kaikkea ei voi saada kuin karkkipäivänä.

    Toi kirjavalehtinen on Acer negundo 'Flamingo', saarnivaahteran kirjavalehtinen lajike.

    Hyvältä näyttää istutukset siellä!

    Kiva kun nyt on paikalla käynyt, niin pystyy visualisoimaan itsensä kuvien mukana paikan päälle!

    Kiitos...!

    VastaaPoista
  3. Jeppisjee! Hellepäivähän se tämäkin oli.

    Painepesurin ilot on noteerattu, ensi kesänä saavat loimet ja muu hevospyykki kyytiä. En enää tee sitä viheliäistä virhettä, että laitan mustat pintelit, satulahuovan ja fleeceloimen samaan koneeseen. Ja lisään pikkumustaa pyykkiä täytön vuoksi. Oli pikkuisen työlästä ja haastellista saada Iso-J vakuuttuneeksi, että ne valkeat karvat hänen kalsareissaan ovat hänen omiaan ;-)

    Ai että saarnivaahteran kirjavalehtinen lajike... ok. Nyt tiedän :-D

    Onnea vaan Titalle kattirykmentin koollekutsumiseen. Meillä jätkät köllivät jo kotona mutta Ellinpirulainen huitaisi häntä suorana pihalle ja on siellä. Muutama näköhavainto sentään on. Pari yötä on taas hunningolla ja hiihtelee sitten kotiin kun punkkilasti alkaa painamaan liiaksi.

    Illalla syötiin hyvin, ihan pihalla tietysti. Tavernan antimia olivat mm. sitruuna-yrtti-valkosipulimarinoidut kananriekaleet, tuore leipä, maailmanluokan superparas pesto, oman maan uudet potut ja viileä viini. Parhautta!

    Mitä siitä, että romanojuuston perässä ajettiin kaupunkiin, ihan ekstrakeikka... varasto on nyt hyvässä jamassa. Ja basilikaa on tilauksessa ensi kesälle monta metriä. Ei lyö leiville tuo purkkiyrttien osto. 1,53 per tötsä ja vähintään neljä tarvitaan per pestosatsi.

    Ja nyt pitäisi selvitellä saunatakkuinen hiuskuontalo. Se ei ole homma eikä mikään sillä tänään on rullalle kelattu yli 400 m aitanauhaa. Purettiin hevosten kesätyöleiri naapurin puolelta. Nyt on harkinnassa laitetaanko uusi kierros, olisi paljon syömistä...

    VastaaPoista
  4. Kaikki viisi kissaa ovat ilmoittautuneet! Näiltä osin taas huokaus ja helpotus.

    Julmettu kuumuus ja mieletön ilmankosteus. Hiki ei haihdu vaan tipuu naamsta pienimmistäkin ponnistuksista. Huh... sadetta tuli viime yönä 15 mm ja kosteutta on aivan hurjasti. Pyykkikään ei suostu kuivumaan... mutta kesä on ihanaa!

    VastaaPoista
  5. Hellepäivä jälleen... käytiin Särkän perennataimistolla hankkien lisää syyskukkijoita.

    Tukka on kastunut moneen kertaa - ei sateesta vaan hiestä. Pakko lähteä freessautumaan suihkun alle... ja sitten nukkumaan. Ilma painaa tonneja...

    VastaaPoista
  6. Sitä ollaan siis kyynärpäitä myöten puuhissa, kun ei elonmerkkiäkään näy...

    VastaaPoista
  7. No huiskuta edes elonmerkiksi...!

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!