perjantai 17. kesäkuuta 2011

Normi päivä

Kaunis kesäkuinen perjantai valkeni aurinkoisena. Silmät auki räpsäyttäessäni oli ihanaa tajuta, että tässä on vapaapäivä nyt ihan käsillä.

Tyypilliseen vapaapäiväagendaanhan kuuluu tiiviisti aikataulutettua paikasta toiseen ajelua, paitsi tänään!

Hiljennyin kahvinkeittimen ääreen odottelemaan eliksiirin valmistumista ja totesin, että nyt näkyy torpan hevoslauma ikkunaankin. Eilen illalla aidattiin uusi lohko, siirrettiin aitaa reilut kymmenen metriä lähemmäs pihaa, koko pitkän sivun matkalta.

Kahvi jäi kuitenkin ikävästi kesken ja loput mukiin jäähtymään. Tulivat karsinaelementtimiehet palaverin pitoon.
Tulevan tallin paikalla raavittiin korvantaustaa, pohdittin ja tuumattiin.

Päädyin siihen, että nyt rakennetaan kolme boksia, kaksi hevosille ja yksi lampaitten talviasunnoksi. Ei me enempää tarvita. Se vähä mitä tehdään, tehdään kunnolla.

Oli aikaa löntystellä pihalla kameran kanssa. Pitkästä aikaa.

Ja kaikkialla kukkii! Voi hyvänen aika miten ilma on täynnä tuoksuja ja ääniä. Ja mihin tahansa katsookin, jossain helottaa joku räyhäkkään värinen kukka kesän riemua toitottamassa.

Vapaapäivän perinteitä noudattaakseni kyysäsin Äitikullan kaupunkiin. Eihän sitä voi vapaapäivää viettää ilman että ainakin kerran piipahtaa työpaikalla.

Sitten olikin hyvä omatunto ja puhdas mieli vetää romurytkyt yllensä ja siirtyä pihapuuhiin.

Sain istutettua viikon verran lojuneita kesärekvisiittakukkia tyhjillään koliseviin piharuukkuihin ja valtasin ohimennen uuden istutusalueen. Torpan pihatavernan takalaidalla on nyt uusi multava alue. Siellä majailevat jo punalatvat ja pari erikoisempaa akileijaa.


Panostin ruokahuoltoonkin, jumalaton vadillinen hyväksi muhinutta tomaattimurskassa mehevöitynyttä uunimakkaraa odottaa nälkäänäkeviä. Että ihan voisin hetkisen verran sitä Hyvä Äiti -prenikkaa sovitella rintamukseeni.

Kuulumiset tuli vaihdettua niin naapurin isännän kanssa kuin hevostytönkin kanssa. Kovetin sydämeni ja ilmoitin naapurin isännälle, että me emme voi tarjota kotia emättömälle pikkukaritsalle. Musta orpo saa etsiä tuttipulloimettäjän jostain muualta.


Pellolle ilmestyivät ensimmäiset maitomunatkin. Hurjan aikainen ensisato ja todella hyvänlaatuista. Siis tämähän on sitten minun harjaantuneella kaupunkilaissilmälläni tehty analyysi. Heinä on just nyt lehtevää muttei liian kovakortista. Parasta laatua.

Ei siinä kauaa nykyisännillä nokka töhise kun ruohot on rullalla ja muovissa. Toivottavasti se isäntä, jolta tilasin hevosten talviheinät, on yhtä vikkelä liikkeissään ja ehtii tekemään ekan satsin nyt.


Vaikka toisaalta kaipaan heinäseiväsromantiikkaa, arvostan tätä nykyteknologian mahdollistamaa heinänteon (näennäistä) helppoutta. Pitkää päiväähän ne isännät tekevät ja koneet ovat jumalattoman kalliita. Hatunnoston arvoista työväkeä!

Lambit ovat nyt vaipuneet jonkinlaiseen lampaan nirvanaan. Ne käppäilevät muutamia kierroksia aitauksessaan, massuttavat aikansa ja käyvät sitten painanteeseen pötkölleen märehtimään. Tyytyväisiä tyttöjä. Poissa turha mökääminen ja hätäily. Ruokaa riittää kaikille.

Hevosraasuille ei meinaa mikään hyönteismyrkky riittää. Herhiläisiä riittää ja tuulettomana päivänä ne jurnuttavat hevosten kimpussa koko ajan.


Illan tullen saimme myös molemmat perilliset kotiin. Nyt on koko porukka saman katon alla ja hyvä näin. Taidanpa vyöryttää itseni saunaan ja sen jälkeen yöunille. Pitkä ja antoisa päivä.
Normi päivä, tähän voisi tottua ;-)

7 kommenttia:

  1. Nemppa kyseli aiemmassa postauksessa Tupaterrierin kohtaloa. Koira on ihan itse suuressa viisaudessaan valinnut kansliakseen torpan vessan. Siellä on ilmeisesti mukavan viileä lattia, pehmeä matto ja rauhallista. Tasaisin väliajoin joku tulee samaan tilaan asioimaan ja samallahan sitä koirallekin rupatellaan kuulumisia.

    Että ihan on vapaaehtoinen valinta koiralta. Jos meinaa hyyskässä nukkua niin sitten nukkuu.

    VastaaPoista
  2. Oooh... kesän kiivautta. Kaikki räjähtää kasvuun ja kukkaan. Iha turbovaihde on päällä. Ikävä kyllä tämä koskee myös rikkaruohoja...

    Respektiä selkärangan löytymisestä (orpo-kili). Ei kukaan jaksa määräänsä enempää. Orvon ruokkiminen vaatii tasatunnein henkilökuntaa toimiin. Ja sitten siitä omasta hoitamasta tulee niin rakas, ettei mitenkään voi erota.

    Nyt juoksen suikun alta sänkyyn. Viikonloppu menee kouluttaessa. Maanantai on vapaata!

    VastaaPoista
  3. Pikapäivitys sairastuvalta. V-R käy ja kukkuu edelleen ja jos mitään takapakkia ei tule, niin voidaan saada poika kotiin maanantaina : )))))

    Kiitos kaikille hengessä mukana olemisesta, V-R:llä on paljon ystäviä !

    VastaaPoista
  4. Olipa helpottavaa saada Nitalta V-R päivitys! Pidetään vielä hetki peukkuja jotta saatte pojan kunnialla kotiin.

    Täällä kohtuullisen tylsä viikonloppu menossa kun olen yksin kotona. Tänään kovin kosteassa Kotkassa kehäsihteerinä, huomiselle ei mitään ohjelmoitua. Ja ens viikko lomaa. Ei siis hullummin :D

    VastaaPoista
  5. Jep, Kummikoira on perustanut leirinsä Torpan toilettiin ja Nemppa juuri nyt lentokenttähotelliin. Tänään vain vaihdoin amerikkalaista hotelliketjua ja siirryin Katen&Williamin mailta kotoisasti Isolle Kirkolle sinivalkoisin siivin, jotka tänään eivät vielä kantaneet kotiin asti. Finnair toimi oikein hyvin ja RTG (parjatut lentokenttäpalvelut !haluan lähettää minua auttaneelle Anneli-virkailijalle suuret kiitokset) teki todellakin parhaansa. Sain yösijan toivomastani majatalosta kera loungen ja pääsen huomenna omaan armaaseen kotiin!!!
    Matkailu kai avartaa- niin sanotaan ! Matkalla kohti kotia anyway...!! P.S kiitos VR:n kuulumisista Nitalle ja suuret tsemppiterveiset VR:lle!

    VastaaPoista
  6. Aaltoja VeeÄrrälle! Sisukas on Suomenpoika, loistohevonen kerrassaan. Eihän VR voi vielä jättää kesken, kasvatusvastuu vuosikkaasta oripojasta on semmoinen homma, ettei keskenkasvuisille moista voi jättää.

    Iso-J löysi tänään sen sokean kanan etsimän jyvän, nyt meillä on tallin pohjasuunnitelma valmis! Nerokkaan yksinkertainen, toimiva ja ennenkaikkea, tilaa jää vaikka tansseja pitää. Just niinkuin pitääkin.
    Kolme karsinaa tulee kuitenkin, pitäähän ne bäbättimet majoittaa säädyllisesti. Iso varaboksi jää lampaitten jälkeen sitten vaikka hätämajoituspaikaksi.

    Ja ilolla luin että Nemppakin yöpyy säällisesti sivistyneessä majoitusliikkeessä. Anna kun arvaan, Glo?

    Koska päivä on ollut pitkä, en jaksa tämän kummempaa postausta tehdä. Hevosaitauksen isoja tolppia on taas kaivettu maahan ja monta muutakin asiaa kuitataan tehdyksi.

    Hevosia on taas härnätty punttaamalla perilliset kyytiin. Hieman arveluttaa Metsänpojan köh-köh -köhinät. Eikai hevonen nyt voi vilustua kesäkuussa? Vähän kuulostaa siltä, että siellä on ahneella hevosella voikukan höytyviä hengitysteissä ja rykii röörejään puhtaaksi. Jos vielä huomenna (ja maanantaiaamuna) köhii, kutsun eläinlääkärin paikalle.

    Ja nyt taidan keskittyä ihan vaan löllimiseen. Syötykin on. Hyvin. Uusia perunoita, lohta ja muita herkkuja. Börp.

    VastaaPoista
  7. Voi Nita kuinka ihania uutisia! Toivotaan ja tapitetaan parasta!

    Viikonlopun kouluttamiset on takana. Väsymykset on huuhdottu saunassa pois. Huominen on vapaata, joten elpaannusta tiedossa. Sitten on pari viikoa hoitotöitä ja vastassa on kuukauden kesäloma!

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com