lauantai 25. kesäkuuta 2011

Juhannuspäivä


Linnut yöistunnolla Juhannusyössä... kuvaan mahtui vain murto-osa lokkiparven lentäjäisistä. Jokaisen peltoalan yllä pörräsi oma laivueellisensa lokkeja ja niin kauas kuin silmillä voi nähdä, siipiveikkoja hengaili sähkölangoillakin.

Hauskan näköistä, yleensä noihin lokkiparviin turtui ja ärsyyntyi siellä meren rannalla asuessamme. Paskoivat autot ja kaikki paikat. Nyt suorastaan ilahduin kun niitä tuttuja kirkujia olikin niin paljon.


Juhannuspäivän aamu oli aurinkoinen ja lämmin. Just niinkuin kesäaamun kuuluukin olla. Aamupäivällä hevoset olivat jo uudella laitumella, naapurin kutsusta, tekemässä selkoa laitumen yrttivalikoimasta. Ihmeellistä kyllä, apila on vielä syömättä. Voikukka maistuu parhaiten.

Pikkuisen piti pähkäillä miten ukkossuoja asennetaan sähköpaimenhässäkän jatkoksi. Harrin asiantuntevalla avustuksella sekin saatiin kaikkine johtoineen asianmukaisesti asennetuksi. Eikä se ukkonen sitten kuitenkaan tullut. Vähän väliä on jyristellyt ja jokusen sadepisarankin roiskaissut, mutta oikeasti ei ole ollut pahaa keliä kertaakaan. Ilmeisesti yksi harvoja kolkkia näillä selkosilla jossa sade ei ole rajoittanut ulkoiluaktiviteetteja millään tavalla.



Nyt näkyy sitten tuvan ikkunaan lähestulkoon koko torpan karja; lampaat ja hevoset. Kanat eivät näy,  mutta meluavat omalla kulmallaan niin, ettei jää epäselväksi kuka kiekuu ja kuka on kukko. Marsupojat muuttivat leikkimökkiin.

Koirat ovat jatkaneet hullunhumppaansa tänäänkin. Välillä oli pakko laittaa nuorempi humu jäähylle, pelkäsin, että saa jonkun kestokrampin lantioonsa. Se nylkytys on kyllä virtuoosimaista *silmienpyöritystä*

Eilinen yhteentörmäys hevosen kanssa ei näytä rassaavan koiraa millään tavalla. Sama päätön meno jatkuu eikä koipi ole yhtään kipeä eikä pipi. Hullun tuuria. Olisipa hevosillakin yhtä joustavajänteiset jalat...


Tavernan kalusteet on pesty ja kannettu paikoilleen. Viime kesänä siitä urakasta alkoivat huimat helteet, onkohan sama taika voimassa tänäkin vuonna? Monta muutakin pientä rästipuuhaa on tänään saatu raksittua työlistalta. Kanalan siivous taisi jäädä huomiselle... nurmikko on leikattu, grillin alusta on kaivettu auki ja kivetty uudelleen ja koivuvastojen kanssa saunottu.

Ja syöty on. Hyvin.
Nyt onkin hyvä röllötellä vatsansa kanssa ja venyttää pyjamanhousujen kuminauhaa äärimmilleen. Laiskanpäivä on ihan tervetullutta vaihtelua. Kunhan ei tule tavaksi.


Kuvassa kellivä Veli Milton vetäisi myöhäiseksi lounaaksi kuurosokean västäräkin ja sulattelee portailla saalistaan. Kissanpäivät?

Huomiseksi olen vaatinut lupauksen lettukekkereistä. Äitikulta lupasi paistaa ison pinon lettuja. Paljon! Paljon! Jymypino lettuja!

Sitä riemua odotellessa, leppoisaa lauantai-iltaa ja moikka!

2 kommenttia:

  1. Lokit ovat kuin nuottiviivastolla! Minusta lokkien kirkuminen on kesän ääniä. Soundina ei niin kaksisia, mutta fiilikseltään kyllä. Ne huutavat kesää!

    Ihanat kuvat - kiitos niistä taas! Blondi tamma on kyllä niin symppiksen näköinen - herkkä ja hieno! Suomenhevosten aatelia. Norskipoika vie tietenkin sydämen mukanaan pystytukkansa kanssa. Hallakko on niiiin hieno väri!

    Kesä on nyt syvimmillään. Vihreys ypärillä aivan huikaiseva! Purin tänään viimeisen laitumen nauhat ja tolpat pois. Paljon olis heinää hevosille.... Maestro niittänee ne alas lähipäivinä. Ei ole tarvista enää.

    VastaaPoista
  2. Pystyn ehkä hetkellisesti tavoittamaan Titan haikeuden. Laidun on tehtävänsä tehnyt. Nyt se jatkaa uutta elämäänsä osana arboretumin parhaiten lannoitettua kulmaa. Tulevasta ei tiedä, menneen kanssa on opeteltava elämään.

    Ja aivan samaa mietin lokkeja katsellessani. Teki mieli ottaa iso kuva ja lähteä pianon tykö kilkuttelemaan... Kesäyön sinfonia? Solistina parvi lokkeja.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!