perjantai 20. toukokuuta 2011

Paisteista perjantaita


Hätäisempi voisi jo luulla, että nyt on torpan wanhalla armolla lipsahtanut mestaruusjuhlat pitkäksi. Eieiei.

Olihan se kiva aloittaa viikko seuraamalla juhlintaa, harvinaista herkkua. Juhlien jatkuessa tiukkapipoisimmat (minun mittapuullani mitaten) moralistit onnistuivat tuomaan pahan jälkimaun suuhun muillekin kuin mestareille.

Eipä asiasta enempää, uutta toritapaamista odotellessa jatketaan arkea ja porskutellaan kesää kohti.
Tällä viikolla on saatu sateita. Ja tulivat kyllä niin tarpeeseen.

Kuten jo aiemmassa postauksessani tai siellä kommenteissa mainitsin, heinähomma on nyt hoidossa.
Kaurat ja rehut saadaan lähistöltä ja laitsalla ruoho kasvaa.

Katselin juuri eilen, että kun se lankkutarhan alue on ollut täysin hunningolla useat vuodet maaperän osalta, ei ainakaan ole liian stydiä purtavaa. Lähinnä luonnon yrttiä ja perusheinää. Siitä on hyvä hevosten aloittaa ja siirtykööt sitten juhannukselta naapurin puolelle kesäduuniin. Työhevosia ;-)


Titalle kasvintunnistusta. Muutkin voivat kertoa mitä nämä ovat?! Olen ihan ilmeisesti tarkoituksella istuttanut "jotain" mutta yhtään en voi muistaa mitä ihmeen tötteröitä nämä ovat. Rikkaruohot kyllä tunnistan ja olen niistä tuskallisen tietoinen. Nekin nimittäin räjähtivät kasvuun kun saivat vettä.

Tuolla kasvupaikalla, salavan varjossa, on paljon erilaisia kuunliljoja, kurjenpolvea... ja nuo oudot.
Koko alue odottaa vielä lantamultakuormia, mutta sateiden vuoksi sekin homma odottaa vielä tekijäänsä.
Niinkuin moni muukin pihahomma. Onneksi olen oppinut armahtamaan itseni niiden suhteen. Kaikki suurimmat työt on kuitenkin jo tehty, yrttimaa, kasvimaa ja mansikat ovat valmiina uuteen kasvukauteen.

Viimekeväänä Äitikulta raatoi kuin muuli pellolla aamusta iltaan. Tänä keväänä totesi, että hän taitaa joutaa vaikka kylpylään viikoksi kun pihalla ei ole puuhia. Hyvä homma ja erittäin oikea päätös.
Muutamat rikkaruohot, mullan kärräykset ja mansikoiden perkaaminen eivät pontevalle seniorikansalaiselle vielä urakaksi riitä.

Saas nähdä millaisena pyörremyrskynä Äitikulta pyörii pihalla huomenna...

Minä en uskalla mennä kylpylään. Koska siellä vedessä lilluessa rypistyy ihan rusinaksi. Entäpä jos ne rypyt eivät sitten oikenekaan?

Tänään pitäisi saada vielä otetta töistäkin, inventaariossa on jäljellä työläin vaihe, eroraportin korjausten syöttö koneelle. Oikeastaan olisin paljon mieluummin kärräämässä paskoo kukkapenkkeihin. Tai trimmaamassa tupaterrierin villahousuja...

...kaikista mieluiten istahtaisin kuitenkin kahvimukini kanssa pihakeinuun keräämään energiaa aitalankkujen maalaamisurakkaan.
Meille tulee valkoiset lankkuaidat :-)

Tähän loppuun tällään vielä toisen ihmeellisen asian, tuon kukkivan helleboruksen lisäksi.

Torpalla kasvaa ja kukkii mikä vaan. Meidän telkkahuoneessa on ihan käsittämätön kasvuympäristö. Siellä kukkii bougainvillea, timanttiananas elää jo toista vuotta ja kukkii aina vaan, posliinikukka pukkaa imelälemuisia kukintojaan nonstoppina ja nyt tämä.

Kärsimyskukka työntää hedelmää! Onks toi nyt se passionhedelmä? Ei kai?

Uusia kukkiakin meinaa aukaista ja jos kaikista kukista tulee tuommoinen mollukka, meillä on kohta sadonkorjuujuhlat!
Hassua, mainiota ja varsin mielenkiintoista.

Semmoista mukavaa.
Mainiota viikonloppua sinullekin!

Kiva kun taas piipahdit torpan päiväkirjassa.

4 kommenttia:

  1. Väsynyt huiskautus rankan työviikon päätteeksi.
    Vastaus kysymykseesi on joku polygonatum, eli kalliokielo. kaunis perenna, joka leviää sangen iloisesti maajuurillaan. Yksi hassu ominaisuus niissä on - lehdet katsovat aina samaan suntaan. Hoksaat kesän päälle mitä tarkoitan...

    Nyt hernekeittoa nassuun ja elpymistä kehiin. Systeri tulee viikonlopuksi tänne.

    VastaaPoista
  2. Ohhoh, mistäs mulle on kalliokielo ilmaantunut?
    Vieressä ponnisti tänään pari Issaan mummolasta tuotua kotkansiipisaniaista joten ihan hyvältähän tuo varjoisan salavanalustan peränurkan kasvuston viihtyminen näyttää. Kivakiva.

    Sain tänään salamatoimituksena uuden lelun, 18-270 mm objektiivin, wohhou kun se onkin näpsä. Nyt pärjää yhdellä linssillä melko hyvin. Painoahan sillä jötikällä on... haba kasvaa kuvatessa.

    Salamatoimitus on sitä, että klo 14.30 tilattu putki oli Joensuussa klo 19. Viikonlopun räpsyttelyihin tuli aivan uusia ulottuvuuksia. Jippii.

    Nempan kanssa oli kerrankin aikaa rupatella ja kiva oli kun saatiin päivitettyä statukset molemmin puolin.

    Huominen grillailuilta valitettavasti peruuntui mutta onhan tässä kesää jäljellä, tervetuloa S & O sitten kun se teille paremmin passaa.

    Ja takaisin kameran pariin.... *uudet lelut*

    VastaaPoista
  3. Voi Jee! Uusia kuvia odotellessa!!!

    VastaaPoista
  4. Nojoo... Titalle ja muille mahdollisia huippukuvia odotteleville voin kertoa, että kauan saatte odottaa. Ero oikeasti taitavan fotarin ja meikäläisen räpsyttelijän välillä kirkastuu karmean räikeäksi juuri silloin kun mulla olisi periaatteessa mahkut hyviin kuviin. Mutta taito ei riitä.

    Edelleen jatkan "silmät kiinni ja sinne päin" -räiskimistä. Joskus tulee helmi. Useimmiten kuraa. Onneksi digiaikana varsinainen kuvaaminen on kutakuinkin ilmaista.

    Työpäivä *gnnnnh*

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!