keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Loskaa ja lotinaa


Aittavanhuskin sinnittelee remontin toivossa kevättä kohti. Ja kevät totta tosiaan tulee täysillä päin, kohti ja pahki. Ja loiskuttaa loskaa, sohjoa ja röppöä päin näköä. Ihanaa!

Aamunäkymä oli lumipyrystä sakeana, mutta parin tunnin kuluttua paistoi jo ihanan kirkas aurinko. Se on niin kevättä se. En valita.
Kumpparit jalkaan ja ulos, ei tarvitse väistellä lätäköitä torpalla eikä kaupungilla. Senkus porskuttaa vain. Maalaisuuden iloja, kukaan ei piittaa pätkän vertaa mitä on päällä, kunhan edes jotain.


Iloinen yllätys oli myös se, että auramiehemme on sekä äärimmäisen tilannetajuinen että huomaavainen ja hemmetin noheva. Kas eilen uskollinen Skodzillani juuttui ns. kölistä pohjaan ajotien sohjoon. Ei liikkunut eteen eikä taakse, suti sohjossa kuin kärpänen tervassa. Vasta iltayöstä, sohjon jäädyttyä, suostui kömpimään yöksi lepakkoluolaan.

Hevosvoimia 1 plus neliveto

Ilmeisesti auramies ajoi torpan ohi ja näki Armon kulkuneuvon oudossa parkkipaikassa. Älysi, jotta nyt ei Armolla mieli mettä keitä ja kukapas muu se mäkätystä kuuntelee kuin Iso-J.

Hyvä Veli -kerhon hengessä karautti traktoreineen pihaan puolen yön aikaan ja hoiti pihatiet siisteiksi ja kantaviksi. Kiitoskiitos oi kiitos!

JOS minulla olisi kahden vastikään hankkimani hevosvoiman asemasta/lisäksi varaa hankkia parisataa lisää nelivetomaasturin muodossa, ei tätä sohjovaivaa tietenkään olisi. Mutta mutta.... autoja on kaupat täys ja lisää tulee. Hyviä hevosia ei joka oksalla kasva.


Sohjosta sisätiloihin jonne kevään merkit ilmaantuvat uskollisesti. Kovin on kelmeänä bougainvillea mutta kukkiipa silti. Eihän niitä kukkia (ja näitä suojalehtiä) ole kuin kaksi, mutta minulle siinäkin on jo riittävästi silmäniloa. Kotikreikka ei petä eikä vaadi suuria taloudellisia panostuksia. Vähän merilevää ja säännöllisen epäsäännöllistä kastelua, ikkunan länteen ja rauhalliset olot.


Takuuvarma kevään airut on myös tämä ylläoleva huuhkaja, Justiina The Mummoangsti. Siinä on kyllä harvinaisen perustympääntynyt ja huumorintajuton kissa. Ollut sitä aina ja vanhemmiten vain pahenee. Nuori kaarti, lähinnä veljekset hulluudessa, yrittävät aikaansa ja vaivojaan säästelemättä piristää Justiinaa. Hyvää hyvyyttään esittelevät pellehyppyjä, törmäilykissakisoja, mätkähdyksiä ja yllätyshyökkäyksiä. Ei ilahdu Justiina, ei. Istuu ja tuijottaa kiukkuisena, heristelee tassua ja sähisee. Ja haisee happamalta.

Winston, se ei-niin-penaalin-terävin-kynä sen sijaan on oikea tuurihaukka. Pari päivitystä taaempana esittelin Winstonin väijypaikkaa lintulaudan alla ja pihlajan takana. Upeasti maastoutuu musta kissa valkealle hangelle... ilmeisen tehokkaasti kuitenkin, sillä tänään Veli Winston herkutteli tinttiaamiaisella.


Yrittipä jalomielisesti salakuljettaa tinttinsä tupaankin, ilmeisesti hyvitelläkseen Justiinaa viimeyön rallista. Onneksi pystyin torppaamaan moiset aikeet heti kynnykselle ja tintti jäi ulos. Kuin myös höyhenistä aivasteleva kissa. Linnuille allerginen kissa ;-)

Ja kyllä on tintissäkin vikaa kun kissan suuhun joutui. Jos ei kuule tiukua eikä näe mustan möhömahan kytistävän, joutaakin päätyä syödyksi. Vaikka ei kissa Suomen luontoon kuuluisikaan, eivät sinne kuulu myöskään kuurosokeat tintit.


Torpan alkuviikon elämään kuuluu eläinlauman perusurpoilun lisäksi vanhemman perillisen huoneen remontointia. Se onkin syytä saada ns. alta pois ennen kevätkiireitä. Kyllä on pikkulikka reteänä kun saa valita listat, paneelit ja maalit ihan itse. Ja mikä hauskinta, neiti höylää omaa pankkikorttiaan. Toki hänen tiliään hyvitetään vaivihkaa remppaostosten summalla, mutta antaa nyt maksaa kun kerran niin tahtoo. Omaansahan maksaa. Ja voi millä intensiteetillä juniori maalaa seiniään. Hyvä ettei vesiväripensselillä sipistele nurkkia.

Toivottavasti rempan myötä alkaa viihtymään huoneessaan, myös öisin. Muutoin tulee turhan nätti marsukammari.


Sarika yllätti iloisesti viettämällä kanssani aamukahvihetken. Toivottavasti tulet tähän kaupunkiin seuraavan kerran vähän iloisemmissa merkeissä... ei ole kiva elämänvaihe ei.

Voimia kaikille omien tai läheistensä sairauksien ja vaivojen kanssa sinnitteleville. Vaikka elämä välillä tuntuukin olevan kohtuuttoman raskas, ehkä niitä pieniä toivonpilkahduksia kuitenkin näkyy. Ja jos niiden voimalla jaksaisi kohti seuraavaa tuikahdusta?

Aurinkoa päivääsi puhallellen!

12 kommenttia:

  1. Kyl tarttee myöntää, et harvoin noin tympääntyneen näköst kissaa näkee. Ihaku sil ois armoton rapula. Kummiskii se on omal tavallaa ihan nätti kissa
    Samaa mielt oon, et jos lintu on noin tyhmä tai kuuro, se joutaaki jonku toisen ateriaks. Eihäse muuta oo ku luonnollist asiaa, syö tai tuu syödyks.
    Kaunis on tulppaanikimppuki. V soitteli mulle äske ja kerto et jossai marketis on kymmenen tulppaanii kolme eukkoo. Sanoin, et aja kiireesti hakeen muutama tukko.

    Mukavat päiväjjatkot!!

    VastaaPoista
  2. Jees Pappa. Justiina on muuten kauneusvalio, Europa Champion lukee viimeisessä ja suurimmassa pokaalissa. Joskus hulluina vuosina kierrettiin noiden pällien kanssa ympäriinsä ja haalittiin rusetteja, pokaaleita ja mainetta. Sittemmin sekin jäi. Ainahan olisi voinut leikkuuttaa kissat ja aloittaa saman hulluuden kastraattiluokissa tavoitteena Europa Premior -titteli. Juuei.

    Tänä vuonna on ollut hyvä tulppaanisato. Sopivan rapsakoita ja töpäköitä tulppuja. Pari vuotta sitten ne löpsähtivät parissa päivässä vaikka kuinka olisi virvoitellut ja oikeaoppisesti hoitanut. Tuo nippu taitaa olla jotain Pirkkatulppuja, 20 kpl 6,95. Laatua joka roposella.

    Erästä kansanosaa varmasti jo naurattaa mutta kerronpa kuitenkin... Vanhempi hevosvoima saa mustavalkeat suitset ja nuoremmalle tilasin kuolaimettomat. Wohoo, kohta varmaan suitsitukseksi riittää joku ritsanremmi kun metsänhippinä painatetaan peltoaukeaa. Kauas taa jäivät valkeiden kisahousujen ajat... ja ne pirunmoiset pärjäämispaineet.

    VastaaPoista
  3. Justiinassa on tyyliä, kissamaailman bitch-energiaa, joskin ilmeisen hyvin ladattuna ja harvoin toiminnaksi päätyvää! Tamma-neitonen on sen sijaan ladattu lempeydellä, hope so! Hän on sievä ja hyvin kuvauksellinen. Kevättä kohti kello käyttäytyy kummasti. Ma on pitkä...ja nyt ollaan keskiviikossa ja pe aamulla pitäisi olla Malagan auringossa ja vielä ei näy edes matkalaukkua ei. Ajankäytössäni lienee jotain vikaa, vikaa, vikaa. Täällä näkyy vain Mr.Dell, jonka sisuksissa on juttuja jotka pitäisi ennen rantabaareissa lokoilua hoidettava. Huoh!

    VastaaPoista
  4. Sauna se vaan jaksaa elvyttää. Kiuas on kyllä uusilla, alkaa kylki kupruilemaan. Mistä vain löytäisi yhtä lempeiden löylyjen kiukaan? Sarikalla oli Pudiksessa ykkösparas kiuas, mikäs ikihönkä se olikaan??

    Nempalla onneksi työputken maaliviiva jo häämöttää. Ennätitkö postiin?
    Jaksaa jaksaa ja lomalla nollaat!

    Hieman hihittelen kun nakitin sisareni suitsikaupoille puolestani. Mitäs asuu siellä Vantaan syrjällä. Joutuu maalaisten asiolla juoksemaan. No ei voi mennä pahasti pieleen kun valmiiksi varatun tuotteen (jonka oikeellisuutta on myös Paplun toimesta ansiokkaasti selvitelty) lunastaa. Tiedä vaikka hevoskärpänen pääsisi puraisemaan.

    Huomenna on ihan lyhyt, nelituntinen työpäivä. Ja juostavia asioita seuraavat neljä tuntia. Ajopäiväkirjastakin pitäisi työstää joku verotukseen kelpaava versio ja veroilmoituksenkin viimeinen jättöpäivä lähestyy pelottavaa vauhtia. Huoh. Noi paperityöt ei nappaa niin yhtään. Lomakesulkeiset ovat katalan vaikeita aloitettavia.

    Perjantaillekin varasin ns. kansliatunnit. Aion linnoittautua kotitoimistoon ja saada runsain mitoin lomakkeita pois käsistäni. Onneksi niiden parissa ei tarvinne askaroida seuraavaan puoleen vuoteen ainakaan.

    Nyt aion askaroida itseni vaaka-asentoon ja höyhensaarille.

    VastaaPoista
  5. Ekat joutsenet bongattu pohjanmaalla. Yksi sisukas pariskunta viuhtoi kohti kylmää pohjoista. Joutsenet on ajoissa, kevät taas ei.

    Ja kylmää luvattiin - siltä se kyllä tuntuukin. Miten ihmeessä sitä tottuu -25 pakkasista niin nopeasti lämpöasteille? Ja sitten muka -4 ravakalla tuulella onkin muka kylmää?!?

    Kesäajan koettelemus lähestyy myös. Se kirottu tunti, joka lyhentää yöunia kriittiset 60 minuuttia ja siirtää töihinlähdön aivan liian varhaiseksi... Venäjä teki kyllä sellaisen ratkaisun kesäajan suhteen, että toivoisin Suomen päättäjille samaa rohkeutta päättää, että kello kulkee siirtelemättä!

    VastaaPoista
  6. Vallan oli huumori koetuksella kun aamulla ulos vilkaisin. Jumaleissöni, kymmenen senttiä uutta lunta?! Siis mitä!!? Joo-o, oli se sitä ihtiään. Ja mulla oli talven kanssa diili, että se on nyt so last season, goodbye, gone away. Ja eikö mokoma jäkitä vielä paikallaan. Bumerangitalvi? Ei hemmetti.

    Itse asiassa, aamuaurinko teki päivän ihka ensimmäiset källit. Räväytin luomet auki ja olin tuhannen varma, että koko lössi on kuorsannut rokuliin. Hirmuisesti meuhkaten säntäsin riipimään perheenjäseniä sängyistä ylös. Kunnes älysin, että kello oli 06.09 eikä suinkaan 08.09... huomattavasti vähemmällä volyymillä kaivauduin kiireesti peittojen alle jatkamaan tuikitarpeellisia kauneusuniani.

    Joutsenista ei ole näillä selkosilla vielä mitään havaintoja. Yleensä toitottavat tullessaan ja viivähtävät hetken läheisellä pienemmällä järvellä. Eräänä aamuna olin kuulevinani tuttua toitotusta kunnes myönsin itselleni, että meteli kuului kanalasta. Rouwa siellä munasi ja raportoi tuotoksestaan muillekin. Se on se wanhan liiton wanha rouwa joka munaa niin harvoin, että siitä kannattaakin möykätä.

    Sitkeää sakkia ne meidän kanaset, etenkin ne wanhimmat. Eihän niitä saa vaihdettua tuoreempiin millään. Kas kun saavat köpsehtiä meillä tasan niin kauan kuin heltta heilahtaa ja silmä pysyy kirkkaana. Munatuotanto on ihan lisäbonus, ei syy kanojen pitoon. Fiskarsin avustamana taivaalliseen lintuparveen liittyvät vain ne, joiden terveydentila on ns. game over.

    Nyt pientä puuhastelua kaavakeviidakossa ja sitten se onkin menox.

    VastaaPoista
  7. Öööh... nyt hävettää! Lomake jota olen kartellut kuin silsatartuntaa, vaati noin vartin verran täyttelyä, yhden valokopion ja tuloslaskelman liitteekseen. Iltapäivällä kiikutan aikaansaannokseni ylpeänä (kokonaista KOLME päivää ennen deadlinen umpeutumista) sitä tarvitsevalle virkanaiselle ja sitten se onkin tehty. Olipas vaikeaa *noloutta*.

    Noh, nettipankkivisiitti viimeistään lyö polvilleen...

    VastaaPoista
  8. Hirnakka niin tuttua, niin tuttua... siis paperitöiden välttely ja sitten kun on ihan must, niin aikaa kuluu vain hetkinen valmiiseen. Ryhtymiskynnys on se pointti. Ryhtymiskynnys uuden kukkapenkin tekemiseen on järkyttävän matala, mutta lomakkeen täyttöön tai siivoamiseen aivan järkyn korkea.

    VastaaPoista
  9. Kissoilta yritän opetalla sitä mielenrauhaa ja olemisen keveyttä..

    Jaa se kevät. Täällä on siperian myrskyä muistuttava säätila. Naapurin pihattokoju on nurin, kantatie51:n peltokohdilla leikki huimia trombimaisia lumi-ilmiöitä. Auto natisi mutta pysyi sentään tiellä, onneksi. Matkalla Inkoosta Tammisaareen ja takaisin koettiin lumimyrskyä, sinistä aurinkokeliä ja kaikkea siltä väliltä räväkän tuulen säestämänä. Kevät?

    VastaaPoista
  10. Pssst. Jos se toisi vähän kevätfiilistä, niin on niitä joutsenia ;-) Eilen tuolla sulassa ihan 16 kappaletta.

    Kyllä se on kevät, vaikka kylmä ja lunta ja kaikkee semmoista. Mutta ne valkoiset jättitiput toi varman kevätfiiliksen minulle.

    VastaaPoista
  11. Jeeee, joutsenet ovat siis jo Kiteellä *hillittyä tuuletusta*
    On niillä reppanoilla kyllä ihmettelemistä tässä kevätsäässä. Lunta tuli tunnissa useita senttejä. Kun ajeltiin heppakeikalta kotiin, näkyvyys oli peltotaipaleella aurauskepiltä toiselle. Ja kaikkialla pelkkää valkeaa suttua. Melko pelottavaa. Etenkin kun ajopelinä ei ole vielä(kään) iso, vakaa ja turvallisen jykevä maasturi. Vaikka ojaanhan semmoinenkin luiskahtaa jos pilotti ei ole särmänä.

    On tämä totisesti varsinainen kevätsäänäytös. Lämpöasteilta lumimyrskyihin ja pikkupakkasille. Mutta minä uskon, että vappuna värjötellään pihasaunan kuistilla, kinokset ovat huomattavasti huvenneet, penskat rytyyttää trampoliinilla ja omenapuun silmut pullistelevat lupaavasti. Johan tämä maaliskuukin alkaa olla viimeisellä vartillaan.

    Heppareissulla totesin, että tammatytön kanssa on sitten lähdettävä melkolailla nollatilanteesta. Kuolaimet sain sovitettua ja ihan positiivisen kokemuksen (hevosen olemuksesta päätellen) onnistuin tuottamaan. Jälkeenpäin vasta tajusin, että jos tuon tilanteen olisin sössinyt, luottamus olisi kilahtanut kevätsään lailla pakkasen puolelle. Tulee mielenkiintoinen yhteiselämän alkutaival... no onneksi meillä on kaikki aika käytössämme. Eikä minkään valtakunnan suorituspaineita mihinkään suuntaan.

    Nemppa se pölähtää huomenna Puerto Banukseen, hyvää matkaa kuomaseni! Jätä se riivajainen Mr. Dell kotiin, joohan?!

    Nyt Hjalliksen kanssa!

    VastaaPoista
  12. Soon sitten hyvää viikonloppua Bloggerille ja blogin lukijoille! Pysykää terveenä, täällä tapellaan inhan flunssaviruksen kanssa. Olen vielä 4-2 voitolla. Ja viikonloppu pitäisi kouluttaa hierojaopiskelijoita. Maestro on pois pelistä, mutta mun on pakko jaksaa taistella. Näillä näkymin ensi viikon torstaina olis vapaapäivä, jolloin vois hengätää ja levätä.

    Joku piiskuri on taas täyttänyt mun kalenterini... Viettäkäää siis vapaata viikonloppua, nauttikaa keväästä - aprillipäivän jälkeen lämpiää keväisiin fiiliksiin. Näin lupaavat säätieteilijät.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!