tiistai 15. helmikuuta 2011

Toistoilla oppii


Kertaus on opintojen äiti, juujuu on tiedostettu. Talveen kuuluu pakkanen. Talveen kuuluu lumi. Helmikuu on talvikuukausi. Joo-oh mutta kun minun mieleni on jo kaukana keväässä!

En enää jaksa yhtään näitä talven läksyjä: lunta, pakkasta, pakkasta ja yllättäen lunta. Ennenkuin taas pakastaa.

Turha se on kenenkään rutkuttaa, suomalaisilla on oikeus neljään vuodenaikaan ja sillä hyvä. Mutta pienen ihmisen kirous ja nyrkin heristely kinosten takaa kiiriköön talviseen pakkasyöhön. Nyt alkaa jo turhauttaa. Prkele!


Onhan tässä tietysti vähän oma lehmä.... hevonen ojassa... tai umpihangessa jos ihan tarkkoja ollaan. Sitä niin palavasti kaipaa roudatonta aikaa jolloin pääsee aitaustalkoisiin ja muihin mukaviin kevään tuomiin puuhiin. Aamukahvit pihalla, kanojen ensimmäiset ulkoilupäivät kevätauringossa ja tirppojen mekastus... kauas on pitkä matka ja kevät ei ole vielä toimitusviikoillaan.

*huokaus*

Ei ole metsään meneminen

Iso-J lähti aamulla ennen auringonheräämistä taipaleelle, meillä muilla unta olisi riittänyt pitemmälle kuin armoton herätyskello olisi sallinut. Perillisetkin alkavat jo protestoida aikataulullisesti ahtaita ja ankeita aamuja. Onneksi parin viikon päästä on odotettu talviloma. Silloin pakataan auto ja karautetaan tyttöjen kesken etelään! Muutamaksi päiväksi vain, ystäviä treffataan kerrankin ajan kanssa ja tutkaillaan vanhoja maisemia. Sitten kiireesti takaisin torpan rauhaan. Täällä on hyvä. Pitkästä talvesta huolimatta.

Eilen sain mieltä kaivaneen työsopimusasiankin järjestykseen. Enää pitäisi kurkata kristallipalloon ja tarkastella kesän työlistämismahdollisuuksiani. Ei mopolla mahottomiin eikä vielä rouvanpäiviä viettämään, vielä :-D

Tupaterrierin aamupesu

Jotta jokos lukijakuntakin on sisäistänyt talven jäätävimmät faktat? Helmikuu on talvikuukausi! Usko ja palele!

Torpan kiukkuinen armo koettaa nyt hakea jonkinlaista tyyneyden tasoa ja keskittyä taas työkuvioihin. Turhautuminen on inhimillistä, eikös joo? Ja ihan vaan toiston tehostamiseksi, nämä kuvatkin on nähty ainakin kertaalleen, osa kahdesti. Ei siis mitään uutta. Nada!

Kyllä tämä tästä. Jään odottamaan lohduttavia sanojanne...

9 kommenttia:

  1. Jälkikirjoitus:

    luinpa tekstini kertaalleen. Ja vielä kerran. Kyllä minä olen melkoinen kiittämätön nillittäjä :-(

    *luikin vuorille häpeämään*

    VastaaPoista
  2. Ei oo lohduttajaks, sama rutina täälläkin.
    Pikkasen pakkasia täällä pijelly.
    Onks ennen pääsiäistä mitään keväistä juhlaa, jotta piristys? Jaa, onhan laskiainen.

    VastaaPoista
  3. Se on vaa kestettävä, talvi ja pakkai. Sithä sit taas jaksaa nauttii kevääst, kesäst ja syksyst. Ilkeet ois, jos aina ois vaa kesä. Valosampaa päi mennää kokoaja, vauhil.

    VastaaPoista
  4. Saa sitä mielipiteensä ilmaista. Työlästähän tämmöiset pakkaset on. Ainakin tämmöisessä täysin puulämmitteisessä vanhassa torpassa. Puita saa hilata liiteristä selkä vääränä ja joka pesässä polttaa puita lähinnä jatkuvasti. Työstä se käy.

    Mutta asian kääntöpuoli - yhtä kovasti kuin on pakkasia talvella... on helteitä kesällä. Vanhojen tapojen mukaan. Ja ensi kesänä vissiin myös myrskyjä. Kattotaan nyt...

    Hirnakka voi kääriytyä vilttiin, ottaa jotain lämmikettä, sulkea silmänsä ja kuvitella tavernan avaavan ovensa huikean hellepäivän iltana... grillissä paistuu pihvit, salaatti on pöydällä ja viinilasit kans. Siitä se helpottaa. Talviangsti.

    VastaaPoista
  5. Puolessa välissä on talvi.
    Paavosta puoliks. Sanottiin joskus ennen - heinistä.
    Aikamoiset itkukinkerit saatais kokoon jo tälläkin joukolla.

    VastaaPoista
  6. http://www.foreca.fi/Finland/Joensuu

    Seuraavat viisi yötä Joensuussa(kin) helvetin kylmiä. 25:n ja 30:n pakkasasteen tietämillä - mutta päivisin kaunista auringonpaistetta.

    Nyt mennään näillä - kevät on joka päivä lähempänä.

    Vielä kehaisen, että eipä ole ollut sellaista aamua, etteikö Subrau olis herännyt henkiin mitä karmeimpien pakkastenkaan keskeltä. Yksi tämän auton hyviä puolia - luotettavuus ja pakkasen kesto. Sitä vain arvostaa... nelivedon lisäksi. Ja meillä ei ole autotallia. Sieltä pakkasen keskeltä vähän aikaa roikalla lämmittäen ne hörähtävät käyntiin. Akuista tietenkin pidetään hyvää huolta.

    VastaaPoista
  7. Nemppalassa podetaan myös lievähköä talviangstia, jota kyllä helpottaa luvassa oleva matka aurinkoon tapaamaan hyvää ystäviä, bokserityttöjä, joista toinen on IHASTUTTAVA baby. Eilen varmistui vielä todella kiva ja (ehkä vähän luxustakin sisältävä) hotelli, joka oli ensi linjan toive. Jep, matkavalinnassa uima-altailun edelle meni nyt työmatka samana ajankohtana ja mahdollisuus viettää aikaa ystävien kanssa. Tänään päivän paras uutinen HS:ssa oli että kotikulmilta saa ostaa arktista dieseliä, että revitään sitten siitä. Iltapäivällä kohti isoa Kirkkoa sinivalkoisin siivin.

    VastaaPoista
  8. Wohhou näitä pakkasia! Nyt en kiukkua enkä kitise. Ne nyt vaan ovat. Mielikuva tavernan penkeistä hellepäivän iltana ja hikihelmeilevä viinipullon kylki *aaaah*

    Aurinko kieltämättä paistaa ja kauniitahan nämä talvipäivät ovat.

    Eilen taisin löytää Metsänpojalle väliaikaismajoituksen, kerron sitten enemmän kunhan asia varmistuu. Loistohomma saada hevosenpoikanen vanhan kansan hevosmiehen oppiin. Pussihousuäijillä on vielä sitä ehtaa ja koeteltua muallaisjärkeä.

    Tekee kieltämättä hyvää tuulettaa ajatuksia näiden paikallisten velhojen kanssa. Tämmöinen täysihoitotallin solariumlamppujen alla löllinyt täti avaa mielellään silmiään arkirealiteeteille.

    Etelän maille meinaa lennähtää myös Äitikulta, ihan samoille seuduille kuin Nemppakin. Ettei olisi peräti samat viikot kyseessä? Äitikulta visiteeraa anopin residenssissä, ensimmäistä kertaa ja hartaasti odotettuna vieraana. Hieno homma!

    Mitä tulee autohin, vanha kehno pirkkavolvoni pörähtää uskollisesti käyntiin, rykimättä ja yskimättä. Ihme, sillä akulla. Kaihoten köröttelin tänäänkin Subarun imussa kaupunkia kohti. Kyllä minä vielä sen biilin haen. Vaatii vain vielä vähän enemmän luovuutta kaiken järjestely.

    Ja kissat, ne kauhukakarat, mellastavat kuin mielipuolet. Aamulla viskasin koko lössin pihalle ja Elli kipitti kynsillään (oikeasti!), ilmeisesti tassunpohjia paleii.

    Nyt pientä panostusta työasioihin. Moikka!

    VastaaPoista
  9. Pakkasia pitelee, koko valtakunnassa. Eilen aamulla vähän kukkahattutätiä kirpaisi viskata varsa ulos kun mittarissa nökötti -30 asteen lukemat.

    Sinne alaston karvalapsi kuitenkin läksi ja hyvin pärjäsi. Vapaa heinä ja 4 x päivässä lämmintä vettä. Näillä mennään.

    V-R ulkoilee "Reino" niskassaan, Hirnulle suorittelen saman mallin hankintaa fjoordille jos ja kun rannikkoseudulle kohta puoliin laskeutuu.

    Autoista; mun Toi-Ota käy ja kukkuu, mutta ei kulje puolen metrin lumihangessa. Kokeiltu on, ei toimi ; )

    Teinin yksi poikapuolinen kaveri vetää kyllä omalla autollaan kanssakulkijoiden huomion itseensä.

    Menopelinä parhaat päivänsä nähnyt valkoinen Laada, jonka kattotelineellä kulkee "kesät/talvet" potkukelkka.

    Eli jos pakkanen pysäyttää, niin matkantekoa voi jatkaa potkutellen : )

    Kyseinen nuori mies osti auton eräältä kaveriltaan ja sopparin yhtenä ehtona oli, että potkukelkka pysyy vakiovarusteena !

    En voi hymyilemättä tuota kulkupeliyhdistelmää katsoa : ))))

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!