sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Johtajia, onko meitä



Hevosenomistajalla on usein hiki. Jos ei tuskanhiki noru pitkin selkäpiitä, vähintään ns. kylmä hiki puskee pintaan. Leppoisa sunnuntaikävely oli askel eteen kaksi taakse nylkytystä ja siinä välissä epätietoista pörräämistä ylös alas ja ympäri.  Huh huh sanoo hän.

Hevosenpoikaselle oli erittäin epäselvää kuka on pomo ja kuka määrää niin suunnan kuin vauhdinkin. Oma luontainen karismani *huoh* ei tällä kertaa riittänyt kovinkaan pitkälle, eikä minun sisäinen hevoskuiskaajanikaan saanut sanaa suustaan. Asiaa ei yhtään helpottanut kotitilan tarhasta perään lällättänyt ja etälamautusta yrittänyt oriherra.


Sinnikkäästi marssitin kakaran sinne minne meinasinkin ja paluumatkakin sujui lähes tulkoon hallitusti. Yhtä matkaa tultiin kotipihaan ja se on paljon parempi juttu kuin se, että hevonen saapuu omia aikojaan. Ei siis mikään oppikirjasuoritus muttei täydellinen floppikaan.

Kasvattaja otti Metsänpojan laiskanläksylle ja pienen juoksutuksen jälkeen tilanne olikin taas hyvin tanakasti ihmisen hallussa. Huoh... kauas kuuliaisuuteen on pitkä matka ja pienillä on paljon pöhköenergiaa aurinkoisena kevättalven päivänä.



Oli sitä pöhköenergiaa muillakin, tämä ponijengi otti ilon irti uudesta tarhastaan.
Lähiviikkojen teemana onkin kertoa Metsänpojalle hieman uuden organisaation johtajuuskuvioista. Se, että minun pitää taas opetella puhumaan hevosenkieltä on vaativampi homma, minulle.
Yhtään ei käy Elopia kateeksi... pomon paikka on vaativa. Eikä arvostusta ja kunnioitusta saavuteta jyräämällä. Semmoinen lietsoo kapinaa.





Torpallakin on tänään liikennettä, ei sentään ihan ponimaisen päätöntä menoa. Kahviseuraksi saatiin kaupunkilaisia ja illemmalla tallisuunnitelmat ottavat loikan eteenpäin kun pidämme asiantuntijakatselmuksen. Minä en ole se asiantuntija. Sujuvasti kuuntelen ja muistiin merkitsen.

Pakkanen jököttää Karjalan yllä. Yhtä sinnikkäästi kuin männäkesän helle. Aamulla oli -27, nopeasti onneksi lauhtui alle kahdenkympin. Illaksi ilmeisesti kiristyy. Ei mitään uutta sillä saralla.

Ensi viikon kalenterissa on ilahduttavan monta laiskaa aamua, työmaa kutsuu vasta puolen päivän aikoihin. Nähtäväksi jää, pääsenkö lähtemään Nempan vieraaksi perjantaina vai siirtyykö visiitti hamaan tulevaisuuteen. Tähän peliin on nyt tullut niin monta muuttujaa, että kaikkien hallinointi on hetkittäin varsin haasteellista. 


Tänään ei kuitenkaan kannata hassata ruutia tulevien murehtimiseen, nyt on lepopäivä. Ihan iltaan saakka.
Lokoisaa sunnuntai-iltaa!

15 kommenttia:

  1. Ny en enää sano et ompa hyvännäköst metukka-ainesta, niiku ain enne tuli sanottuu. Naapuri hankki muutaman pollen ja oon oppinnu, et ei se niin kamala otus ookkaa, ku luulin. Vois ehkä varovasti sanoo, et hiipivä kiinnostus ko. eläint kohti saattaa olla pikkasen vireil.

    VastaaPoista
  2. Niinpä - kevättalvi ja kevään odotus näkyy ja tuntuu jokaisessa elävässä. Kevättalvella oli ehdottomasti kovimmat kyydit yhden Linur- merkkisen ruunan selässä. Sitä pöhköenergiaa... sitä riittää koko luomakunnassa.

    Ei se pöhköenergia loppunut kissoistakaan, vaikka ulkoilu taas viehättääkin. Eli sanoisin - kevättä fiiliksissä.

    Minä kevätfiilistelin imurin varressa. Julma auringonpaiste ikkunoista paljasti mihin karvaa päästävät kissat ovat turkkiaan keventäneet... sohva, nojatuolit, matot, sängyt... kaikki on kuorrutettu kissankarvalla. Sitten kun lisäsi puiden kantamisesta johtunut lattioiden roskakuorrutus, niin ylittyi minunkin mukavuusrajan kestokyky.

    Olishan sitä voinut leppoisamminkin sunnuntaita viettää, mutta sain sentään käytyä Kanarialta takaisin rantautuneen ystävän kuulumiset kuuntelemassa kahvikupin äärellä.

    VastaaPoista
  3. Täällä on sitten ollut vieläkin kylmempää kun mittarissa oli aamulla -29. Aurinko sai päivällä kelin lauhtumaan -15 mutta nyt taas kirii, tällä hetkellä -21. Päivällä kävin pikkumiehen kanssa lenkillä ihan kahdestaan. Oli mukavaa ja murkkuikäinen terrieripoika oli rauhallisen pätkän irrallaan ja voi kun se osaa olla nätisti, muistaa katsella missä mami tulee ja odottelee hitaanpaansa. Ja vähän kun nimelta huikkaa niin jo on jalan vieressä. Voi kun se kestäis tuollaisena enkä sössis koko hommaa. Olis ilo kerrankin onnistua!
    Ja viikon päästä saapuu pikkuprinsessa! Ei malttais millään odottaa....
    Nyt vielä pyykit kuivumaan ja idollsia odottelemaan. Kulta kurvailee jo kotia kohti ja viikonloppu alkaa olla taas ohi. Viikko töitä ja sitten viikko lomaa :D

    Karvanlähtöä odottelen kauhulla. Labradori kasvatti taas huiman talviturkin ja kun se alkaa lähteä niin sitä riittää! Vielä ei karvat karise mutta ei siihen enää kauaa mene.

    Teidän uusi lapsonen on aivan ihana. Vuonikset on tosi söpöjä ja kyllä siitä vielä upea kaveri tulee. Keväällä nuoren jätkän kuuluukin vähän keulia ;) ja saatte sen kyllä ruotuun kun tuota kokemustakin löytyy.
    Mut nyt tän täytyy taas mennä ja kirjoittaminen on pirun vaikeeta kun kettis retkottaa sylissä.

    VastaaPoista
  4. Onnea ja menestystä. Meille kaikille pikkuäijien omistajille : )

    Täällä iloitaan pienistä onnistumisista (yksin tallissa käytävällä kiinni kahtapuolta, kavioiden vuolua ja pörröturkin harjausta), kävelyllä käyntiä "lenkki ympäri" jne.

    Keväällä ohjelmassa työhevospuolen ABC-kirjan ensimmäisten sivujen selailua The Gurun opastuksella.

    Kaikenlaista kivaa sitä voi tuollaisten pientenkin kanssa puuhailla. Vuosi vuodelta enemmän ja ennen kuin huomataankaan, niin lukukauden opetussuunnitelmassa on ratsun-alkeiden opiskelu : )

    VastaaPoista
  5. Partapappa tulee toivottavasti näkemään hevosista muitakin puolia kuin metukkapotentiaalin ;-) Laiduntavan tai auringossa torkkuvan hevosen katsominen tyynnyttää ihmisen äkkiä.

    Ja törkypossuriekkumisen katselu opettaa arvostamaan hillittyjä hevosvoimia. Puutarhurit ilakoivat lantapalleroiden lannoitustehosta. Että kyllä on polleista muuhunkin kuin luonnonsuoleen tungettavaksi.

    Niih, se on tuo lasten kasvatus... olipa kyseessä varsa, koira tai ihmisenpoikanen. Haasteita riittää. Jos jossakin kohtaa pääsee ns. helpommalla, jossain vaiheessa sen maksaa takaisin korkojen kera.
    Nasse Tupaterrierin lyhyt puberteetti sotki loistavan tottelevaisuusvalion uran... mutta kelpo kotirekkuhan tavoitteena olikin. Savulle onnea matkaan ja viisautta reaktioihisi. Foxi ei ole ihan iisein taivuteltava. Pikkuprinsessa jää nyt kovasti kiinnostamaan. Mikä ja kuka, ehkä sen vielä saamme tietää.

    Lampolasta talliksi projektimme sai tänään hyvän alun. Tuumattiin tovi jos toinenkin sekä itse muutoskohteessa että kahvipöydässä. Pelkästään se, että puhuu ääneen suunnitelmista, avaa uusia näkökulmia. Nyt tajusin tilajaostakin aivan uuden pointin. Ja mikä parasta, urakka on normaalein ponnistuksin toteutettavissa.

    Joudun ehkä tinkimään tiiliholveista ja kartanotyylin tallipihasta... ;-) No ei mulla olisi sitä tammikujaakaan ollut. Mutta ihan toimiva pikkutalli meille saadaan.

    Nyt voisi vähitellen köllähtää mahansa viereen maate. Tämä viikonloppu alkaa olla nyt tässä.

    VastaaPoista
  6. Ehhh.. lähetänkö tammen tamia? Ei kestä kuin 50 vuotta, että kukin taimi aarinsa täyttää...

    Savulta lisää tietoja prinsessan olemuksesta kärttää hän...kin

    VastaaPoista
  7. Älytön emämoka on paljastunut tänään.... olen vuosikausia ilmoittanut ja tilittänyt koulutuspalveluista 23 (ennen 22)% arvolisäveroa. Arvatkaa mitä... se on meidän osalta lain mukaan 0%... pitääpä huomenna soitella veroviranomaiselle ja selvitellä asia. Parempi tietenkin näin päin, että olemme maksaneeet liikaa - mähän hyppisin seinille jos asia olis toiste päin. Mutta nyt siellä Valtion pohjattomassa kassassa on jokunen kymmenen tuhatta euroa liikaa maksettua. OMG!

    VastaaPoista
  8. Täällä ainakin oli tänään tällä tädillä se kylmä hiki, joka sitten muuttui ihan oikeaksi hieksi ja painokelvottomaksi sadatteluksi. Tallilla vesipumppu jäässä. Mahtavaa. Mies ja lapsi edelleen sairaana eli ihan ite saan vesien kanssa touhuta. Mahtavaa. :p

    VastaaPoista
  9. PYHÄ PENKKA! :D))))))
    Just tohon Pönökin vois lirauttaa pienen merkin. Ja antas lisäksi kunnon kyytiä veli Winstonille.

    VastaaPoista
  10. Hitusen verran yskitti toi Titan veroraportti. Voiko olla oikeasti?? Siis jos ja kun saatte valtiolta liikaa maksamanne verot korkojen kanssa takaisin, sehän on pienoinen lottovoitto.

    Jään jännityksellä odottamaan asian käänteitä.

    Tänään oli muutoskohdekatselmus, tuli lisää miehiä torpanmäelle. Ilmeisen tuttu talo vaikuttaa olevan eikä pahaa sanaa kellään. Kiva kiva ja yritetään pitää talon mainetta yllä.

    Huomenna pitäisi ehtiä kopioimaan rakennuspiirustuksia ja sitten pääsen pelaamaan palapeliä ja laatikkoleikkiä paperilla.

    Hyviä ajatuksia ja ideoita tuli rutkasti lisää. Mm. kanaemon mainitsema talviylläri jäätyneistä putkista yritetään eliminoida heti alkuunsa, jätetään vedet seinän taakse lämpimän puolelle.

    Parille hobuselle vedet toimittaa letkulla ämpäreihinkin. Mieluummin vetelen karsinoille päivittäin 5 metriä letkua kuin sulattelen 5 metriä putkea.

    Pyhät Penkat eivät näillä pakkasilla sula suuntaan eikä toiseen. Olkoot sitten.

    Ja nyt ansaittua sekä tuiki tarpeellista elvyttävää kauneusunta.

    VastaaPoista
  11. Jos saatte talliin tulevan veden pysymään sulana, niin automaattijuomakupeille (meillä muuten kaksi joutilasta sellaista...) tulevat putket saa pysymään sulina kun vetää pintavetona ne putket (ei seinien sisällä) ja eristää sellaisella valmiilla "eristetuubilla". Se on semmoinen huokoinen muoviputki, joka on yhdeltä sivulta auki leikattu. Itse vesijohto pujotetaan sinne sisälle.

    Kyllä ne rautakaupassa tietää minkä nimisetä se on... voin tarvittaessa ottaa kuvat täältä. Aina oli vedet sulia ja automaattikupit pelitti kelissä kuin kelissä.

    Onnea ja menestystä rakennusprojketin alkuun potkaisulle!

    VastaaPoista
  12. Kahdelle hevoselle vedet kantaa kätevästi vaikka sisältä näin talvisaikaan. Tehty sitä yli kymmenen vuotta eikä se kovin tuskaisaa ole.

    Kunnon 20 litran kanisterit ja sillä hyvä. Matka taittuu tallille ison pulkan kyydissä tai maitokärryllä.

    Viedään vettä hepoille 4 krt/vrk eli saavat hörppiä lämmintä vettä, josta tykkäävät näillä pakkasilla.

    "Kesävesi" helpottaa vesitystä sulan maan aikaan.

    Eipähän tartte talvella arpoa putkien sulana pysymisen kanssa. Aika monissa pikkutalleissa tuppaavat jäätyä näin sydäntalvella.

    Tänä aamuna tuntui kyllä lämpimältä kun mittarissa oli enää -17 sen normi kolmenkympin sijaan.

    Ehkä ne penkat kuitenkin jonain päivänä sulavat ja kevät saapuu...

    VastaaPoista
  13. He he, viisi metriä menee letkulla, kyllä, mutta meillä pitäisi olla muutama metri lisää. Eli reilu parisataa. Ei ihan onnistu, ei. Eli meidän talli on näppärästi näköetäisyyden päässä, mutta ihan tarpeeksi kaukana, kun vedet viedään kantamalla. :p Ja kun meillä asuu sitä muutakin porukkaa niiden heppojen lisäksi tallissa, niin töppöstä toisen eteen on laitettava, että jokainen janoinen saa annoksensa.

    VastaaPoista
  14. Jackpottia lykkää.... verottajan kanssa on mukava asioida!

    VastaaPoista
  15. Titalle siis mäjähti oikein jättipotti!! Onneks nyt edes huomasitte, saako ne kaikki takautuvasti vai onko osa ehtinyt vanhentua?
    Onnittelut oikein olan takaa :D

    Työpäivä kallistuu uhkaavasti loppua kohden ja ulkona näyttäis olevan aivan kelpo ulkoilukeli. Töppöstä toisen eteen siis täälläkin..

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com