lauantai 26. helmikuuta 2011

Ja sitten tuli lumisade

Setä ei nyt jaksais enää heilua

Palasin sittenkin väsymyksen tuolta puolen takaisin lauantai-iltaan. Päivä oli yllätyksellinen, mutta sen verran privaatilla puolella, etten lähde enemmälti julkisesti asioista avautumaan.

En päivän temmellyksestä päässyt irtautumaan sen vertaa, että olisin hevosvoimilla tankannut, sinne jäi Metsänpoika hankeen seisomaan. Luntahan meille satoi päivän aikana reilumpi satsi, kymmenen senttiä uutta, puhdasta ja kuohkeaa lunta *laimea hymy*

Tupaterrierin hankihumppa
Paras pointti tässä maalaislumessa on sen pysyminen puhtaana, koko talven ajan. Ei vaan torpan mäellä lumi rapaannu eikä muutu mustaksi niinkuin isommilla kylillä. Tänään oikeasti taas haistoin lumen puhtauden. Melko luksusta.

Lauha ja suorastaan lämmin sää oli kiva ylläri, mittarin punainen viiva ylsi hädin tuskin -6 pykälään. Ja se on kuulkaa tämän vuoden lämpöennätys se! Seistä tönötin aivan tohkeissani pihalla ja nautin. Silmät ummessa kuuntelin tirppojen sirkutusta ja vedin syvään henkeä. Pieniä iloja mutta ihan älyttömän arvokkaita.

Eteenpäin! Sanoi mummo hangessa...

Nyt jos olisin oikein viisas, vetäytyisin vihdoin vällyjen väliin. Tein pari kirjahankintaa (Tuomas Liuksen teokset Haka sekä Laittomat) ja kynnet syyhyten odotan, että pääsen niihin tutustumaan. Harvoin kuulkaas meidän selkosilta dekkarikirjoja julkaistaan. Hartaasti toivon, ettei kirjojen tyyli ole remesmäisen hengästyttävää tikitookkia. Satuin kuulolle kun kirjailijaa haastateltiin radiossa ja oli niin mukavan oloinen heppu että jäi jopa nimi mieleen. Ja se on paljon se!

Näkymä Äitikullan ikkunasta lammasaitaukseen

Pyhäpäivän aktiviteetteihin on kirjattu perillisten kyytiminen heppailukerhoon kello kymmeneksi. Ja mikäli hyvin käy, taaperran Metsänpojan kanssa tunteroisen verran hankien ja nietosten halki. Käyn myös höpisemässä äitiyslomaansa aloittavan Valtavan Valaan korvaan parit tsemppausjutut. Ja ehkä pari tsemppausporkkanaakin löytyy taskusta. Ihan oikeasti, tammamammalla kävi satulavyö lyhyeksi ja satulakin keikkuu kutakuinkin koristeena selässä joten eiköhän se ole aika päästää nuori rouva pesänrakennuspuuhiin.


Tämmöistä löysää himailua tänälauantaina. Velipoika viettää jossain synttäreitään, toivottavasti hyvässä seurassa. Lämmin ajatus sinne missä lienetkin. Hetkittäin on kova ikävä, useimmiten vtuttaa ihmisten jääräpäisyys. Ollaan samasta puusta. Siitä niin hyvästä. Ja pahuksen pahkapäisestä.

Pidä itsestäsi huolta!

4 kommenttia:

  1. On teillä - kaikkea enempi... lunta, pakkasta ja luonnonvoimia. Mutta ajatteles toukokuuta - teille iskee huikeat mantereiset korkeapaineet ja kesä tulee hurahtamalla. Me kärvistellään viikkotolkulla jäisen ja kylmän välimaastossa toivoen viimeisten pohjanlahden jäiden sulavan paikoilleen Raahen edustalla ja meriveden lämpiämistä. Vasta sitten tulee oikea lämmin ja kasvukausi tänne.

    Oh dear - siskon antama 12 vuotias viskipullo on niiiin hyvää, että sitä pitää ottaa minipienin kulauksin. Ihan vain kieltä kastaen. On niin kuin linnunmaitoa - vain nautiskelijoille, ei loppasuille.

    Hirnakan velipojalle terkkuja - meidän synttärit on näköjään peräkkäisinä päivinä.

    VastaaPoista
  2. Vaik meil on se maallapaikka ihan korves, lähimpii katuvaloihikki on 8 kilsaa, ni silti meijjän postilaatikkotolppa ja sen ympäristö on kuseskeltu uroskoirien toimest kukertavan keltaseks.
    Muual kyl lumi pysyy kauniin valkosena. Tarttis uuellee koittaa karata maalle, vaik selkä on ihan virrupaska taas. Eihäse oo ku kyyist kii, jos vaik joltai koittas pummii.
    Mukavaa päiväjjatkoo!!

    VastaaPoista
  3. ... kuljin täällä etsien vastausta arvoitukselliseen kysymykseen... julkistusten aika ei ole vielä osunut kohdalle... :D

    No... maltetaan tässä odotella! Ainakin jonkin aikaa...

    VastaaPoista
  4. Tita, arvaat varmaan :-D

    Partapappa, kyllä minä tunnustan, että meilläkin kinokset kellastuvat alaosistaan. Mutta mullon valikoiva haukankatse.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!