lauantai 19. helmikuuta 2011

Hyvästi Huoleton elämäni




Allekirjoituksetkin on. Ja paperi kestää merivettä!
Että nyt sitä sitten ollaan taas hevosenomistajia, hyvällä sykkeellä ja ilon kautta.

Pienet sille ja sitten mie lähen saunaan.
Tämä on ollut oikeasti mainio päivä. Pakkastahan oli (ja yllättäen taas on) aamulla hilkkua vajaa -30. Tex Topattuna taapersin kuitenkin uskollisen pirkkavolvoni kuskin paikalle ja kurvailin hiljaista kylätietä pitkin Metsänpojan luo.

Mitään suoritteita en hevosenpoikasen kanssa tehnyt, oltiin vaan ja juteltiin. Aivan helmihetkiä.

Oikein tein, hyvän sain.

Palataan myöhemmin...

Kerran, katsoin, syvälle silmiisi sun..

MUOKS: tulin vielä kerran tuomaan teille Sen Katseen. Pala kurkussa yritän vannoa olevani tuon luottamuksen arvoinen, nyt ja tulevaisuudessa. Pahaan paikkaan en pientä ystävää vie.

Olo on nyt vain niin hyrrittävän hyvä ja mukava.
Sauna oli toki tehokas lepuutuspaikka ja päivän tunnekuohut tasoittuivat kummasti. Nuorimmainen perillinen kilautti kuumetta ja suurin murhe on se, ettei huomenna ole kelpo kunnossa Metsänpojan tapaamista silmällä pitäen. Lupasin, että vahinko otetaan vielä takaisin, useaan kertaan.

The Jupo




8 kommenttia:

  1. Kaikenlaista hevoshyvää Sinulle ja perheen uudelle harrastehevoselle!

    VastaaPoista
  2. OOOOH! Onnea, onnea! :) Mahtava juttu!
    Olen joskus hölmöyksissäni katsellut myynti-ilmoituksia "sillä silmällä" mutta onneksi tullut järkiini, eikä kolmatta hevosta meille ole tullut. Vielä. Mutta onhan meillä tosiaan ollut kolme kopukkaa, tosin sitä pienintä ei voi hevoseksi kutsua, hyvä että edes poniksi. Pieni kitukasvuinen ja äkäinen kääkkä, jolle isot tammat nauroi mahat kippurassa. Poniruuna otettiin meille (ja myöhemmin ostettiin) että saataisiin tammojen hormonitoimintaa heräteltyä. Toivottavaa lopputulosta ei syntynyt, vaan matamit nauroivat todellakin suureen ääneen: "Mies? TUOKO MUKA?!?!!!" IIHAHAHAHAHAHAHAHAH!! :p

    VastaaPoista
  3. Jeeeessss! Aaltoja! Onnea!
    Se on nyt sitten ihan varmaa. Ja hyvä, hienoa... loistavaa! Pienintä hetkeäkään sun ei tarvi katua. Tuosta ruunasta tulee luottoruuna, joka koutsaa tyttöjä kärsivällisyydellä. Tosin myös itsepäisyydessä, mutta huomattavan mukavammin asiat menee, kun tytöt saavat testata tahtonsa määrää suhteessa sinnikkääseen ruunaan :D

    Sanon vaan, että olen tosi onnellinen koko Torpan väen puolesta! Kuvat kertoo enempi kuin tuhat sanaa ja katsottuani MetsänPojan silmiin ja korviin.. tiedän että helmi se on. Timantiksi kasvaa. Silmät eivät ikinä valehtele.

    VastaaPoista
  4. Kiitos !!!

    Kanaemolle voin kertoa, että kun männäkesänä vietiin Hyvin Tärkeää tammaa oriin luo, tammatyttö pyöritteli silmiään ja pakitti takaisin traileriin kuullessaan AASIHERRAN lemmenkutsun. Siinä on semmoinen peijooni joka sai tammat hysteriaan (ja pakokauhuun).... voin oikein hyvin kuvitella, että reteä Poniruuna aikaansaa kutakuinkin vastaavan reaktion. Ehkei niin voimakasta torjuntareaktiota kuitenkaan. Sääli ei kuitenkaan tullut mieleen, se aasiherra oli niin Kingi. Aivan päällikkö :-D

    Metsänpojan nykyisellä kotitilalla mesoo vallan ponteva ponniini, varsinainen välkky ja väläys. Synninmusta poni.

    VastaaPoista
  5. Tietäen että Karjala on tällä hetkellä kaiken kylmän keskus, en voi olla vähän leuhkimatta meidän shortsikeleistä... vajaa 9 pistettä pakkasen puolella, aurinkokin yrittää pinnistää tuolta pilvien takaa...

    Pakko kipaista ulos nauttimaan keväästä! Odotan niin kiivaasti lumien sulamista, pälvipaikkojen tuoksua ja ensimmäisiä kärpäsiä talon eteläseinustalla lämmittelemässä!

    VastaaPoista
  6. Onnea tuhannesti Metsänpojalle ja perheelle! Nemppalassa on käyty pilateksessa, siivottu kirjahyllyä:) ja nautittu kotoilusta.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com