sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Talvenkalpeaa

Terijoensalavan talvityyliä

Aivan ensimmäiseksi tahdon toivottaa lämpimästi tervetulleiksi kaikki uudet ja uusvanhat ja kaapista tulleet torpalla vierailevat lukijani. Kestotilaajia näkyy olevan jo 15 ja irtonumeron ostajia näyttää putkahtelevan esiin päivittäin. Oikein paljon kiitoksia käynneistänne ja tervetuloa toistekin. Erityisen mukavaa on lukea terveisiänne. Kiitoskiitos ja kumarruskin vielä.

Vietin hiljaisen hetken pohdiskellessani bloginpitäjän velvoitteita. Onko niitä? Onko minun nyt panostettava tekstien ja kuvien tasoon totuttua ja jo jonkinlaiseksi tavaramerkikseni muodostunutta tajunnanvirtaa enemmän? Juuri kun ajatus oli kristallisoitumassa, nukahdin. Oi näitä vapaan sunnuntain iloja!
Rusakoita meillä on ruuhkaksi asti

Että ihan tällä entisenlaisella hörhömeiningillä mennään. Edelleenkin jätän (enimmäkseen) politikoinnit ja uskonasiat käsittelemättä, ei minusta ole guruksi millään saralla. Yleensäkin yritän varoa sitä sormen heristelyä ja oikeassa olemisen pakkoa.

Elämän ja etenkin arjen pieniä iloja koetan kiitellä ja kehua. Suurimman rajoitteen tälle asettaa yleensä ihmiskurjan omien korvien välys. Että kaiken pitäisi olla aina niin hohdokasta ennenkuin siitä tohtii mainita.

Katin villat, arkeahan eletään keskimäärin 5 päivää viikossa, kaksi on enemmän tai vähemmän jonkin sorttista vapaata. Kummasti on elon taakka kevyempi kantaa kun yrittää nähdä arjen arvon. Valitettavasti sen huomaa vasta sitten kun peruspilarit jollain tavalla notkahtavat pois paikoiltaan.

Alkaa olla kinoksella korkeutta, Nasse mittakeppinä
Mitäpäs tänne torpan rauhaan tänään kuuluu? Lepoa ja velttoilua. Nyt huomasin, että kun on riittävästi levännyt, voi nukkua päiväunetkin! Jee! Aamulla tosin hiippailin kahvimukini kanssa ihan ruokottoman aikaisin, yöunta ei riittänytkään ihan kymmentä tuntia.


Perilliset viettivät kerhokokoontumisensa tallilla ja kukas muu se on Isänmaan toivojen suosikkiratsu kuin se eräs tietty hyvin tiine tamma. Pakkanen rajoitti taas kerran hieman harrastustoimintaa mutta urhoollisesti pikkuväki kipusi satulaan. Kyllä talviratsastus on tekstiiliurheilua!

Itse olen oikeasti kauhunsekaisin tuntein varustanut treenikassiani. Entäs jos selkä ei kertakaikkiaan kestä? Mitenkäs sitä sitten pienyrittäjän suu pannaan?

Huomenna pitäisi vielä treffata hammaslääkärikin, lohjennut poskihammas ei itsestään korjaannu, ei vaikka miten toivoisin. Tita oli muuten aivan oikeassa, ei passaa kebapkioskin hemmoa syyttää, ihan itse paistoin lätykkään liian rapsakat reunat. Niihin ei rapsakka leegosettini pystynytkään. Gnnnnh!


Talvitaivas oli tänään kaunis. Taidoillani ja kalustollani ei millään voi vangita sitä kaunista kuulasta valoa. Ja edelleen, minä en photoshoppaile kuviani. Se on rajausta ja valotason nostoa ja piste perään. 
Sinnikkäästi yritän kuitenkin tallentaa sävyjä ja tunnelmia. Joskus ehkä onnistuukin.

Länteenhän se laskee

Nyt lähdetään Iso-J:n kanssa ottamaan mittaa... kattopaneeleista. Huitaistaan vihdoin yläkerran repsottavat nurkat finaaliin ja esittelykuntoon. Vaikka millään ilveellä en nurkkiini lifestylelehden kuvaajaa huoli. Ihan omaksi iloksi ja itselle tehdään.

Ja tekemistähän näissä vanhoissa taloissa riittää. On muuten tuhannen tosi, että vanhaan taloon muuttavan on siedettävä keskeneräisyyttä ja pystyttävä elämään epäesteettisten asioiden keskellä. Lähes päivittäin saan puistatuksia tuvan keittiökalusteseinää katsoessani. Se on niin kasaria, niin toivottoman kasaria. 

Onneksi kärsivällisyyteni on jalostunut jo vallan kunnioitettaviin mittoihin. Maltan odottaa ja odottaessa suljen silmäni esteettisiltä epäkohdilta. Mieluummin niin, kuin hätäinen välttäähän se vähempikin -ratkaisu.

Jees, tämmöisiä mietintöjä tänään ja nyt mittatytöksi. Tuvan iso kivi lämpiää hyväksi ja pakkasyönkään jäljiltä ei ole ankean viluisa maanantaiaamu tiedossa. Ennakointi on toinen tapani!
Voikaa hyvin, eläkää hyvin ja pankaa hyvä kiertämään!

13 kommenttia:

  1. Aivan ihana kuva toi viimeinen - taianomainen valo!

    Talvi on vaarallista aikaa. Tämmöinen puutarhan riivaama naiseläjä saa paremman toimen puutteessa hulluja ideoita. Raivokkaan pms-siivoamisen kourissa pysähdyin ja loin murhaavan katseen pirttiin. Saahan niitä vanhoja pintoja luututa vaikka miten, mutta siivouksesta juoruaa vain mäntytolun tuoksu. Mikään ei näytä puhtaalta.

    Siispä lattiat remonttiin ja keittiökaapit kans. En enempää pyydä... Jos olis kesä, niin ihan vähät välittäisin talon sisäosien tilasta. Mutta kun on talvi ja hanget maassa... heh...

    Pii ääs. Fyllin nettiosoite näyttää kaapatulta. En pääse, vaan ohjaa jonnekin ihan muualle. Lähetin kyselyn edelleen.

    VastaaPoista
  2. Ai jassoo, Titalassa sama meno. Huomaa, että energia alkaa jo pakkautua... ja paine purkautua räkäraivarissa alullepantuihin remonttipuuhiin. Pihapuuhiin ei vielä pääse joten kotikolo on lähin kohde. Niin tuttua.

    Minä kuljen tuvassa edelleen silmät ummessa ja siedän tätä kasaristailia vielä jokusen tovin. Ensin veivataan yläkerta kertaalleen, sitten jonossa onkin lampolan muodonmuutos.

    Keittiö ja märkätilat ovat meilläkin ne kalleimmat remppaneliöt. Onneksi aikataulu on äääääärimmäisen venyvä.

    Ja surukseni huomasin, että fylli on nyt jotain ihan muuta :-(

    VastaaPoista
  3. Pesuhuone/sauna onkin viime talvena remontoitu, keittiö näyttää kaameeelta... ja tikku on taas jalassa lattialaudoista. Ei pitäis hiihtää villasukissa lattialla - saa sälön jalkaansa...

    Fylli palaa nousuviikolla entiselleen. Joku mahtava kaappaus on onnistunut - vaikka ei olis pitäny. Ammattilaiset asialla.

    VastaaPoista
  4. No hyvä tietää, että fylli vielä entisöityy.
    Nyt olisi oikeasti viisasta vetää vällyt yösäädöille ja siirtyä uinuen uuteen vuorokauteen. Mutta ne mun iltapäiväunet....

    VastaaPoista
  5. Fyllin taustoissa käy riivattu kuhina, mutta tarvitaan arkiaamu ja toimivat valitusnumerot... Kyllä se siitä sitten tolalleen asettuu.

    Arkiviikko edessä. Näyttäisi tässä vaiheessa leppoisalle, mutta heaven knows... reilut viisi puhelisoittoa muuttaa työviikon jälleen ahkeraksi. Maanantaiaamu on klassikko puhelimen kanssa.

    Paperityöt kutsuvat. Heikosti, mutta kuuluvasti.

    VastaaPoista
  6. Fylli pelittää nyt - tai so far... mistä sen tietää?

    Peti kutsuu ja arkiviikko kainoinen haasteineen. Nukkukaa rauhallisesti. Älkää mätkikö kanssanukkujia edes vauhdikkaimmissa unisanne...

    VastaaPoista
  7. Ei tarvitse tyyliä eikä tapoja muutella sen takia että tuppaan tulloo vieraita.
    Talo ellää tavallaan ja vieras kääpi ajallaan.

    Näin aattelen.

    VastaaPoista
  8. Blogilista:
    -klikkaa blogisi etusivun yläpanelista:ULKOASU
    -sieltä avautuu sivu klikkaa: LISÄÄ GADGED
    -rullaa kunnes lukee: BLOGILUETTELO
    -siihen voit kirjoittaa blogien osoitteet:esim.
    http://munaminajapoikanen.blogspot.com
    -muista:TALLENNA

    Yksi blogi kerrallaan, jos menee pieleen ne vääryydet voi poistaa ja eikun uusiks

    VastaaPoista
  9. Huomenta! Kiitos Marialle ohjeistuksesta. Kokeilen noilla ohjeilla. Hankalinta taitaa tässäkin tapauksessa olla aloittaminen *virn*

    Maanantai sai uudet aikataulut, hammaslääkäri pääsee urakoimaan puolen päivän aikaan ja yritän hankkiutua vielä sen jälkeen työelämäänkin. Tosin lärvi turvokkeessa voi olla hieman haasteellista hoitaa yhtään mitään kanssakäymisiä. Onneksi Iso-J säntäsi pelastavana ritarina hommiin.

    Treenikassi on pakattu ja ulkona vaikuttavan tiuha lumisade. Elli kipaisi takaisin torppaan, ei viihdy villahousukissa ulkona.

    Näillä mennään ja katsotaan nyt koska seuraava päivitys mahdollista.

    VastaaPoista
  10. Ei kyllä auttais kovin lärvi puuduksissa mennä ihmisten eteen, tahi ainakin saa selitellä jokaiselle jota puhuttelee että onpa vähän hankalaa puhua kun on vielä leuka puuduksissa hammaslääkärillä käynnin jälestä.

    Muuten siellä muorit sipisee ja supisee keskenään, että on se tuokin nuori rouva... sillä on joku ongelma. Puhuukin niin kummasti, liekkö ollut nautintoaineissa.... Ja onhan se muualta muuttanutkin tänne. Ihan sieltä pääkaupunkiseudulta...

    No vitsit sikseen - kun puudutus alkaa hellittää, niin kylmällä voi auttaa särkyjä (niiden tabujen lisäksi) esim jääkaappikylmää jugurttia tai muuta kylmää juotavaa taikka kylmällä posken läpi hautoen.

    Kyllä se on huomenna parempi! Jaksamista - mulle noi suukaluston rempat on aina kauhun paikka.

    VastaaPoista
  11. Tita, ihan veetuillessani ajoin suoraan hammaslääkärin penkistä työmaalle. Harmillista on se, ettei tunne kuinka alahuuli falskaa ja mm. kahvin juominen on varsin hupaisaa puuhaa.

    Tottahan toki mun pitää puheenaiheita antaa, se on mun missioni. Täytyy nyt järkätä se virkavallan hat-hat-harjoitus meidän etupihalle, sauvakävelijöille näytösluontoisesti. Ja vaikka encoret päälle. Kyllä meillä paluumuuttajilla on metkumme!

    Nyt alkaa naamapuudutus helpottaa ja vain viheliäinen kihelmöinti on jäljellä. Tekisi mieli raapia mutta milläs lärviä raavit. Tuloo pipi.

    En taida jaksaa kummempaa päiväkirjamerkintää tänään, duunin jälkeen työsuhde-etuihini luokittelemani kehonhuoltospinning ja sitten kotisaunan lämpöihin. Iltasella lienen tattis ja tasaraha ja läppärin kannet pysyy kiinni. Kuviakaan ei ole.

    VastaaPoista
  12. Hmmm... onkohan se spinning ihan hyvä ajatus noin hammaslääkärikeikan päälle... mutta eihän ne ole sieltä mitään verille repineet - entistä vain korjanneet. Eli ponnistukset ei sitten aiheuttane mitään ylimääräistä verenvuotoriskiä. Jos hammas poistetaan, niin vuorokauden verran saa varoa ponnistuksia.

    Eniveis - jaksamista sinne! Helli ja hoida itseäsi!

    VastaaPoista
  13. Hyvä ja tavaton, Nemppa on taivastellut monena monituisena päivänä blogia ja päivitellyt onko Torpan Armo kunnossa kun ei tule uutta...Mr. Dell tai Blogger tai kaikkiyhdessä olivat päättäneet pitää minut pimennössä ja eilen sitten googlen kautta kurkistin kun pohdiskelin Torpan Virallisen Koiran ...vaivoja ja kas kummaa luettavaa riittää moniksi hetkiksi. Huomenna kuitenkin kirmaan Kainuuseen ja sitten torstaina vedän verkkarit jalkaan ja suuntaan kohti Pohjois-Karjalaa. Nemppalasta talvisin terveisin itse N:)

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com