torstai 6. tammikuuta 2011

Loppiaisen uudet kuviot

Pihabongaus tuotti aivan uusia lajeja bongarin päiväkirjaan.
Ellinketalehan se oli taas eksynyt matkalla taustan riiheltä kuvanottopaikalle eli takaportaille.

Miten Elli sen tekee, jää ikuisesti Kissojen Suurten Salaisuuksien ryhmään. Elli pystyy ja kykenee, monimokainen kissaneiti.

Loppiaisen rauhaisa aamukahvittelu päättyi pienoiseen paniikkiin ja lentävään lähtöön. Kaupungissa kun piti olla tietyllä kellonlyömällä eikä sinne sovi ihan pyjamapartylookissa lähteä.

Ja autonkin vanha akku päätti ilmoitella, ettei just nyt hirveesti viittis liikahtaa tallista mihinkään. No onneksi armosta hörähti käyntiin ja pääsin ajoon melkein ajallaan.

Ostoslistalle kirjataan Uusi Akku ja heti sen alle pienemmällä Uusi Auto. Saas nähdä kumman pääsen viivaamaan ensin tehdyksi?


Tämmöisiä turkiksia pihapuussa ja aikamoisia minkkivonkaleita kaupungilla. Koreita ovat itänaapurin rouvat. Kovasti odotettu ja lehdissä hekumoitu turistien rahankylvämisinto taitaa olla kalajuttuja. Harvakseltaan heitä tänään näkyi, taisivat olla juhlimassa perheineen ja ystävineen Pakkasukkoa.

Kauppakeskus hiljeni varhain ja suorastaan sääliksi kävi heitä, jotka olivat varautuneet ylimiehityksellä. Ei tullut voitollista päivää. Paitsi mulle jolle jokainen euro on plussaa ja yrittäjän vapaa-aikahan on ilmaista. Joutaa töihin.


Äitikullan phaleonopsis on vuosikertakukka ja kukkii taas niin kauniisti. Omani kiikutan kaikessa hiljaisuudessa keväällä pihalle ja syksyllä kompostiin. Ja tuon kaupasta uuden. Mutta Äitikulta jaksaa ilmeisesti höpistä kasveille tarpeeksi ja ne lehahtavat upeaan kukintaan vuosi toisensa jälkeen.

Loppuviikon ohjelma on sekä työn täyteinen että risainen. Iso-J pakkaa kiesinsä sunnuntaina ja lähtee piipahtamaan etelässä. Jos sinne lumen sekaan enää mahtuu?
Mulla on seuraava vapaapäivä viikonpäästä lauantaina... jotenkin ei nyt jaksa asennoitua edes masentelemaan asiaa. Näin se vaan menee.


Nyt on kuitenkin käsittääkseni Loppiainen, ilmeisen maallistunut Joulun päätös. Kaupat auki ja kaikkee. Viikonloppuna olisi syytä pakata joulukoristeet pois. Onneksi edes ritarinkukat jäävät. Ovat melko majesteetillisia ja päättivät sitten kukkia vasta tammikuussa.

Ilokseni huomasin, että muutama viimevuotisistakin pukkaa kukkanuppua. Kissat eivät ilmeisesti saaneetkaan tuhotuksi kasvupistettä! Toisaalta luulin, että jytkyt sipulit olivat jotenkin hellekesän sekoittamina muuntuneet kurpitsoiksi, paisuivat paisumistaan.


Iso-J tarjoaa runsain mitoin silmäniloa, aloitti selvittämään pyykkivuorta, aseenaan silitysrauta! Mikäs tässä on pienyrittäjän tuvan sohvalla loikoa kun tuommoista herkkua tarjotaan ihan livekanavalta.

Tähän runsaasti tyytyväistä virnistelyä ja hyväksyvää hyrinää.
Tämmöstä meille, mitäs teille? Kerrohan kuulumisiasi tuonne kommenttiboksiin!

Ja vielä paikallisille lukijoille tiedotus: munavarasto hälyyttää. Tyhjät 10-kennot lopussa, ylituotantoa toisaalla. Tilaukset kännykkääni ja toimitus tiskin alta. Tiedätte kyllä mistä.

3 kommenttia:

  1. Oi Ellin tyylikästä, siniharmaata eleganssia! Onneksi älynlahjat eivät välity kuvan myötä. Meillä nuorimmainen - se Vegara - on upea puuhkaperä ja muotovalioyksilö. Vaan ei ollut paikalla kun ruutia ja hoksottimia jaettiin. Plussana mainitaan kuitenkin sangen sosiaalinen luonne, leikkisyys ja iso kehräysääni.

    ... ja että miten meillä. Olen viime vuonna nähnyt miehen kädessä imurin tasan yhden kerran. Tänä vuonna en odota yhtä hyvää menestystä... Näin meillä. Ei voi kehua sisätilojen toimeliaisuudella, mutta ulkotilat on asia erikseen. Niissä voi kehuakin.

    Jaha...paperityöt odottavat tässäkin yössä tekijäänsä...

    VastaaPoista
  2. Hei hei vaan, täällä ollaan. Ihan oikeastikin - viitaten siis edellisen päivityksen kommenttiin :-)
    Meillä on koirat ja kisu mummilassa hoidossa ja kyllä kummasti vaikkakin vähän yllättäen tässä kaipailee niitä - ja eniten tuon Ellin lyhyempikarvaista kaksoisveljeä Milouta. Olisihan se kiva tässä sohvalla illalla istuskella kehräävä kissa sylissä.
    Ja autoilun ilo oli tänään suht kaukana kun tän päivän kelissä ajeltiin Turusta Loviisaan. Tarkoitus oli alunperin "käväistä" edestakaisin Kustavissakin kun sehän olisi lähes siinä matkan varressa....vaan onneksi mies uskoi kuskiaan ja järjen ääntä ja reitti oikaistiin ihan vaan suoraan Loviisaan. Siinäkin oli aika tarpeeksi ja niskat on jumissa entistäkin enemmän. Onneksi matka sujui hienosti, kelistä huolimatta.

    Ai niin joo, edellisessä kämpässä Porvoossa mies muuten siivosi aina ja joka kerta. Täällä sitä ei oo tainnut tapahtua kai kertaakaan....hmmmmmmmmmmmmmm...

    VastaaPoista
  3. Pabla, ei kai sulla ala ote lipsumaan?? Tuon siivouksesta laistamisen suhteen? Harvoin on mieskroppa niin komea kuin mopin kanssa valssatessaan ;-)

    Otan osaa autoilullesi... ei ole kiva reissu kehnossa kelissä.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!