torstai 16. joulukuuta 2010

Kirpeän kuulas


Aamulla uskalsin tuupata kameran putken ovesta ulos ja räpsäistä pari hätäistä, sitten hiipi jo kylmyys pyjamanlahkeesta sisään ja piti perääntyä tuvan lämpöön.

Pakkasta oli rapsakat -18 ja maailma niin kaunis. Aivan pakahduttavan kaunis. Lunta on vähänlaisesti ja se tuo ihan omituisen tilan tunnun. Kun on kuitenkin aivan täysi talvi. Hassua.


Ja tuo valo, voi hyvänen aika sentään. Ei ensimmäistäkään riitasointua tai väärää sävyä.
Mulle on tullut tavaksi räiskäistä kuvat säännöllisin väliajoin samoista kohteista. Näkee hyvin vuodenaikojen vaihtelun, valon eri kulmat ja joka kerta eri sävyt. Pitäisi joskus malttaa vähän lajitella kuva-aineistoani.

En vain ole vielä(kään) päättänyt lajittelukriteereitä. Onko se vuodenaikojen mukaan vai kohteiden mukaan? Vai kohde-vuodenaika -alaluokittain? Uuuh, kiva harmiton räpsyttelyharraste muuttuu vaativaksi heti kun pitäisi järkeä käyttää... ei mun vahvin lajini, ei.


Tämä sypressikuva on taas osoitus siitä, ettei ihmisen "somistustaito" pärjää ikipäivinä luonnolle. Nuo pystyynjäätyneet sypressit ovat valoineen ihan kivat, pimeässä. Mutta eivät todellakaan kestä päivänvaloa.

Viikon päästä olisi muuten jo aatonaatto... stressata en oikein osaa eikä liene tarpeenkaan. Tietyt perusasiat löytyvät pöydästä kuitenkin, eikä arjen ruokakuvioita tarvitse miettiä moneen päivään. Kaikki syövät monta päivää tähteitä hyvällä halulla :-)

Parasta on kuitenkin se, että moneen päivään ei ole kiire minnekään. Siihen on kuitenkin vielä aikaa ja monta melko kiireistä työpäivää edessä, onpahan mitä odottaa.

Who left the dog out?

Tänään olisi sitten taas se vanhempien itketysilta eli koulun kuusijuhla. Iso-J on jo matkalla etelästä päin ja minä säntään koululle heti kun pystyn kunniallisesti työmaalta poistumaan. Tiukkaa tekee aikataulullisesti mutta näitä arjen haasteitahan elämään mahtuu.

Pidetään pipot päässä ja varpaat lämpiminä. Ja nautitaan talvesta!

19 kommenttia:

  1. Hups, lauantaina "pitää" hakea koeajolle kiesi. Ei harmita yhtään... :-) Sen minkä huolto sössii, sen myyntiorganisaatio saa parsia *auuuh*

    VastaaPoista
  2. Onko kiesi se, josta teit tarjouksen - punainen Suuubaduuri?

    Ihanat kuvat jälleen! Meilläkin oli järjettömän värikylläinen auringonnousu, mitä autosta katselin. Ja kameraa ei tietenkään mukana. Tosin olen jo lakannut ajatella pikkuista canonin ixusta kamerana, kun kerran joulupukilla on tarjota canonin eos 60D... whee! Eipähän tänä vuonna tarvi yrittää kurkkia joulupukin paketteihin :D

    Jouluun viikko aikaa... jonkun pitäisi siivota... taidan aloittaa jo tänään vähikseen. Tosin mikään "vähäinen" siivoaminen ei nyt ikävä kyllä riitä.

    VastaaPoista
  3. Duubaduu, sepä se. Paitsi että minä pyysin tarjouksen, en tehnyt :-) Värillä ei liene väliä, kunhan on .... punainen! Mustaa auto en ihan vähällä huoli ja valkoinenkin on nätti vain kun sillä ei ajeta kurakoissa.

    Katotaan nyt miten se näppiin istuu ja miten pyörii niin parkkihallissa kuin tallinpihallakin. Molempia pääsen viikonlopuna tiimellyksissä tekemään. Ja pitää kai Iso-J:nkin mahtua ratin ja penkin väliin?

    Oijoi kun tuommoinen kamerapaketin avaaminen onkaan hekumallisen ihanaa! Sitä odotellessa siivouskin sujuu vähän letkeämmin?

    Nyt alkaa se armoton kilpajuoksu aikaa vastaan, mun pitäis olla jo baanalla mutta tuuraajaa ei vielä näy. Perilliset taksissa ja kohta koululla. On tämä yks souvi!

    *säntää kiivaaseen kipitykseen*

    VastaaPoista
  4. Ottihan Hirnakka nenäliinat mukaan? Tarpeeseen ovat, totisesti.

    Ja uudella autolla pärtsääminen on hauskaa. Nelivetoa pitää vähän opetella, muistini mukaan olet ajanut etuvetoisella. Siinä missä etuvetoinen puskee mutkassa, niin nelivetoon lisätään tarvittaessa kaasua niin kurssi pysyy sinne minne haluat liukkaallakin. Ja ylämäet, lumikinokset ynnä liikennevalot lähdet liikkeelle rivakasti hymy huulillasi. Ei jää jäpöstämään edes peilijäällä. Subarussa on sellainen tosi älykäs systeemi, että se säätää vetoa pyörille itse. Jos keula on liukkaalla, niin voimansiirto kohdistuu enemmän takapyörille ja vastoinpäin. Mutta aina se lähtee. Vasta kun maavara loppuu ja akselit ottaa maahan (tai uppoaa syvälle lumeen) niin eteneminen hidastuu.

    Lakkaan hehkuttamasta tylsää asiaa...

    Ja en sitten siivonnut. Tuli yksi asiakas kotiin saakka. Piti vähän yhteen asentoon jämähtänyttä niskaa punoa liikuntakykyiseksi jälleen. Ja alkohan se pää taas kääntyä.

    Hmmm... kukahan siivois meillä...
    (onhan tässä yö aikaa...)

    VastaaPoista
  5. Enkeli taivaan ja muut perinteiset *snif* Hienointa minusta on se, että Enkelin viimeinen säkeistö lauletaan seisaaltaan. Ja lujaa!

    Nyt on joulumieltä vähän viritelty, kyllä se tästä nousee. Itse asiassa, lirautin lasiin tilkkasen punaista ja nyt odottelen hiilloksen haalentuvan, sitten pääsee nukkumaan kun pelti on kiinni :-)

    Mua vähän arveluttaa tuohon nelivetoon tottuminen. Saattaapi viikonloppuna penkat pöllähdellä kun liirailen pitkin peltoreittejä. Lähtöö näpistä semmonen peli äkkinäisellä?

    Saiskohan utokaupasta The Stigin maalaisserkun antamaan privaattia ajotuntia? Pitääpä kysäistä ;-)

    Kääntelen vähän puukkoa Titan haavassa ja kerron, että Iso-J huudatti imuria kiitettävästi. Mulle jäi vain pään kääntely ja taivastelu *ohops*

    Nyt on kuitenkin syytä perehtyä lähemmin perillisten lahjatoivelistoihin. Toinen toivoo ratsastuskamppeita ja toinen elektroniikkaa. Huoh.

    Ja nyt täällä haiskahtaa palanut viiksikarva, Winston tutustuu näköjään kynttilöihin.

    VastaaPoista
  6. Olen joskus haaveillut vuokraavani Iso-J:tä tänne, mutta vaihdossa kuulemma pitäisi tarjota Maestro kiviä pyörittämään Torpan puutarhaan... Olishan ne miehet silloin hyötykäytössä, mutta veikkaisin Iso-J:n turhautuvan työn paljouteen. Ei silti, onhan Torpan isännällä tosi rautaisen rauhallinen ote elämään. Mutta mahdottoman edessä...

    Äläkä huolehdi - nelivetoon tottuu luvattoman helposti. Sen jälkeen kaksivetoiset tuntuvat sangen vajailta. Pahasti. Eli koukuttaa. Lopullisesti. Kesällä asiaa ei huomaa, mutta talvella. Todellakin.

    Otahan toinekin lasillinen, niin saat pellit kiinni. Pesästä. Minäkin taidan ottaa yhden. Sen kunniaksi, etten sitten saanutkaan siivottua...

    VastaaPoista
  7. Neliveto on ihan kiva, mutta ei mikään autuaaksi tekevä. Sen on monet uudet citymaasturikuskit todenneet. Kyllä niitäkin autoja pitää ajaa :) Sanoo hän, joka mitteli kalliota patarautakarjapuskuriin. Ja joka tuulen voimasta liusui kylki edellä jäisellä tiellä painavan G:nsä kanssa.... Luonnonvoimat ja fysiikanlait on kunnioitettavia.

    Lunta riittää etelän vetelille ja kaunista maisemaa. Välillä tuuli pahalainen ravistaa koristeet puista pois, pahus. Viikonloppuna on varattava aikaa valokuville.

    Tein muuten kompromissin kameran suhteen. Hoksasin, että vanhat kinokameran putket käy digirunkoon, joten päädyin Nikonin perussettiin, D3100. Sillä on hyvä muistutella mieliin ensiavun jälkeen (automaatti päällä varmaan pitkäänkin) vanhoja kikkoja vuosien takaa. Kunhan jostain löytyy aikaa perehtyä mukana seuranneeseen ohjelmistoon. Picasaakin suosittelee moni, duunin bittinikkari GIMB ohjelmaa kuvakäsittelyyn.

    Muutama heponen kaipaa kuulemma selästätaluttajaa maastolenkeille;) Tiedän et ainakin WW olis aina käytössä, nyt on pari uuttakin. Mutta mistä repis ne lisätunnit vuorokauteen kaikkiin mielihaluihin?

    Selkä ei taivu, kädet kremppaa. Hiiri on jo vaihdettu toiseen käteen (oiva aivojumppa!), silti vuosien tallityöt alkaa näkyä ja tuntua:(

    Mutta mieli korkealla vaikka jalka ei enää nousekaan yhtä ylös!

    Levätään ja nautitaan edes tästä lyhyestä joululomasta. Jotta jouluterveiset tutuille!

    VastaaPoista
  8. Minä en kyllä tajua miten joku voi pitää Iso-J:tä rauhallisena, lehmänhermoisena tai muuten vain iisinä tapauksena :-) Ja kyllä vain, Iso-J tulee vaihto-oppilaaksi Majakarille. Joko hiihtolomalla?

    Seija on kieltämättä kelissä kuin kelissä koeteltu (ja hyväksi havaittu) kuski. Ja sun menopelit on varsin karujakin vempeleitä. Mutta kun kuski ja kone toimii, silloin hommakin toimii ja matka joutuu. Kaikissa keleissä. Siinä on useilla koristemaasturikuskeilla tekeminen.

    Meillä tuo nelivedon hommaaminen on oikeastaan ihan arjen sujuvuuden turvaamisen yritys, kun on pakko mennä ja päästä menemään eikä aura-autoa voi jäädä aina odottelemaan. Yllättävän usein vetokoukullista, vetokykyistä ajopeliä tarvitaan, myös muissa kuin hevoskopin vetohommissa. Tuon allekirjoittaa varmasti moni muukin syrjänperän asukki.

    Nytkin on lauantaina puusouvia luvassa ja auto ynnä kärry pitää aina järjestää. Helpottaa omaa ja kavereiden elämää kun ei tarttee puljata autojen kanssa niin vimmatusti.

    Seijan kannattaisi ehkä kokeilla ratsastusterapiaa kipeille nivelille ;-) Mullekin sitä jo suositeltiin. Olisi kuulema monta selästätalutettavaa näilläkin kulmilla. Ei tällä kunnolla ei...

    Vastahan se oli viime Jouluna kun lupasin itselleni CR-viikkotunnin. Ja vastahan se oli syyskuu kun lupasin itselleni jäsenyyden kuntoklubille. Miten se aika tuolleen rientää??

    VastaaPoista
  9. Mulle kerran yksi (naispuolinen...) työkaveri ihmetteli, että "miten sä muka oot saanut nelivedon lähtemään käsistä??!!". Ihmettelin ja yhä ihmettelen kysymystä. Ei se paljoa vaadi - eturenkaat vinoon ja painaa kaasua sopivalla alustalla. Nooh, ehkä näin pääsee tapahtumaan toisilla herkemmin kuin toisilla...riippunee siitä kaasua painavasta jalasta ;-)
    Mutta hyvähän se on muistaa, että ei se neliveto ihan kaikesta pelasta. Vaikka onkin ihan pirun kiva ja hyvä. Ja onhan kunnon kokoinen auto tämän talven keleillä ollut aika kiva. Monta kertaa olen miestä kiitellyt siitä, että pitää meikäläisen kunnon autoissa. Vaikka seiskatietä on pidetty tosi hyvässä kunnossa - olosuhteet huomioon ottaen - niin kyllä olisi moneen kertaan tullut äitiä ikävä pienellä riisipussilla tai muuten vaan kepoisella pelillä.
    Vaan pidähän hauskaa koeajelulla. Se on aina kivaa puuhaa.
    Ja huoh, mun uusi auto tulee vasta helmi-maaliskuussa...pitkä on odottavan aika :-)

    VastaaPoista
  10. Hih, Paplu on multitalentti -jolla melko rivakka kaasujalka :-)

    Sitä minä vaan enää odotan, että kohta tämä blogi on nelivetokeskusteluineen linkitetty jonnekin automiesten perjantaikevennyssivustolle ;-)

    Seijalle piti sanomani, se Picasan kuvaohjelma on oikeasti aika näppärä. Mulla olisi toki kaikki photoshopit, Illustrattorit sun muut kuvanväärennysohjelmat. Mutta Picasassa voin tehdä sen mitä kuva tarvitsee. Rajausta ja korkeintaan pientä värisäätöä. Enempää ei kunnon kuva tarvitse...

    Ja nyt päivän puuhiin, kiirettä pitää mutta mukavassa mielessä.

    VastaaPoista
  11. Jees, normipäivä jo illassa eikä päiväkirjamerkintää tule tänään. Sen verran henkilökohtaiset hankkeet ynnä Pukin pikku apulaisena toimiminen verottivat toimintakykyä... nyt pystyy hädintuskin kohottamaan viinilasillista ja sitten raahautumaan yöpuulle.

    Outoja kirjeitä Joulupukille... ei lelutoiveita! Elektroniikkaa ja harrastuskamppeita. Aina vain kalliimmaksi käy ;-)

    Toiveista puheenollen, huomenna saan parkkeerata pyrstöni koeajokiesin toivottavasti mukavalle kuskinpall... penkille ja testailla nelivedon riemuja niin pellolla kuin parkkihallissakin. Wheeeee!

    Nyt lienee syytä panostaa parisuhteeseen ;-)

    Ja muistuttakaa minua, että kerron teille tarinaa Kanalian tilanteesta, se ON hauska!!

    VastaaPoista
  12. Neliveto rulettaa maalla, sanon vain. Ja sen ajamiseen oppii kyllä heposti. Kokeile vain. Ihastut... varo vain :D

    Huominen on varattu pukin kontin täyttämiseen. Sisko tulee hakemaan ipanat paikalliseen "kylpylään" viettämään laatuaikaa. Sen ajan riiataa pukin konttia sitten. Ihan tosi jees. Täysin tappoviiikko töissä takana. Ja loma edessä... välipäivinä vietän täysin kalsaripäiviä. Tulee tarpeeseen, olen niin väsynyt... onneksi tammikuu tuo helpotusta härkäviikkojen osalta. Ihmiset käyttävät valuuttansa jouluun...

    VastaaPoista
  13. Jep, taksinkuljettaja kertoi Nempalla fysiikan lakien ihmeellisestä maailmasta varhain, kello viiden jälkeen aamulla, kun suunnistin kohti lentokenttää. Neliveto on yes mutta hänen mukaansa ihmiset tuudittautuvat *vaaralliseen - tämä auto hoitaa homman ja minä painan kaasua- tunteeseen ja tien kunto, olosuhteet ja fysiikan lait lakkaavat vain olemasta. Iloisesti lähtee kuulemma riittävän liukkaalla lapasesta sekin. Torpan lumi- ja auraushaasteissa on varmasti tosi hyvä.Itse olen todennut n. 60 000 vuosikilometrin jälkeen että kunnioitan entistäkin enemmän säätä, säätiedotusta, Destiaa, aliurakoitsijoita...ja tunnen tervettä itsesuojeluvaistoa ja vieläkin tunnen selkäpiissani kun katsoin rekan perävaunua 90 asteen kulmassa autoni keulan edessä. Ei vain ollut minun aikani lähteä...Anyway, menipä vakavaksi, auton koeajo on kivaa, siitä ei pääse mihinkaaä ja autokuumeeseen on vain yksi lääke... ratkaisevaa on värin valinta.JEP!

    VastaaPoista
  14. Raporttia tässä odotellaan...

    tap... tap... tap... tap...

    (tipetipetiptap...)

    Ja kyllä - lapsesta lähtee nelivetokin. Se ei ole temppu eikä mikään, kunhan on liukas keli, paljon vauhtia ja heikosti itsesuojeluvaistoa. Easy, so easy...

    Ensimmäinen oikea joulushoppailuryntäys on tehtynä kauppoihin. Vielä jäi parsittavaa, sillä anoppi ja Maestro ajautivat selventämään toisilleen ajatuksia. Ajattiin sitten nelivedolla suurin piirtein kylki edellä kotia... Nice christmas...

    Ens kerralla lähen ihan itte ja yksin.

    VastaaPoista
  15. lapsesta=lapasesta.

    tap... tap... tap... tap...

    VastaaPoista
  16. Hymyilytti tuo Hirnakan viittaus automiesten blogiin.

    No juu, onhan täällä maalla neliveto ehdottoman järkevä valinta. Lisätään tarvelistalle trailerien kiskominen ja erinäiset harrastukset, jotka vievät joskus tiettömille seuduille....toisessa maasturissa onkin vetokoukku myös keulassa! Vinssiä en ole vielä tarvinnut jorpakosta poispäästäkseni.

    Toinen maasturi vaihtui hiljaisempaan Chryslerin tilaihmeeseen, 4FD sekin (se punainen, jonka Hirnakka muistaa tietystä matkasta). Rakenteilla olevaa pitkää G:tä alan arvostaa turbodieseleineen bensan hintanousua seuratessa. Tässä lisää hupailua äijille ;)

    Joulushoppailusta minen mainitse mittään. Se on kammotusjuttu, jota vältän kaikin voimin. Mutta sen kuusen kyllä koristelen!

    VastaaPoista
  17. Joulushoppailut tekemättä, samoin siivous aloittamatta ja tässä vaan koneella istuskelen. Voipi vielä tulla hiukka kiirus.
    Tita aina mainostaa viime tipan loistavaa motivointikykyä ja siihen luotan minäkin :D Kyllä se perse vielä penkistä nousee kun alkaa aika tosissaan loppua.
    Titasta tulikin mieleen toinen juttu, vieläkös sitä tyrnimehua saisi? Eihän se näitä joulusiivouksia ehdi buustaamaan mutta jos vaikka kevätväsymyksen poistoon? Kohta tulee vuosi täyteen ilman tupakkaa ja tammikuun meinasin olla tipaton ja jos siihen vielä tyrnit niin meneeköhän ylikunnon puolelle?
    Tässä on muutenkin huollettu hiukan vanhaa raihnaista kroppaa kun olen käynyt kolme kertaa akupunktiossa hoidattamassa niskajumeja ja nyt sain työnantajalta lahjaksi shiatsu-hierontaistuimen. Kyllä kohta pitäis taas kulkee :D

    VastaaPoista
  18. "Kyllä se perse vielä penkistä nousee kun alkaa aika tosissaan loppua.."

    Tuohon ei voi olla enää mitään lisättävää :D

    Mitenkähän tyrnimehuille käy Postin jouluruuhkissa? Kannattaisiko laittaa välipäivinä tuleen? Ilmota säpolla...

    Jotenkin luulisin Torpalla olevan intensiiviset keskustelut, aihepiirin arvatkoon ken hoksaa (vaikeeta juu... :D)

    Mun mielestä täällä ei voi nyt imuroida, kun kolli näyttää loukanneen tassuaan. Eihän sairaan mielenrauhaa voi järkyttää imurin metelillä...

    Palaan Savun kirjaamaan lauseeseen "Kyllä se perse vielä penkistä nousee kun alkaa aika tosissaan loppua.."

    VastaaPoista
  19. Hmmm... meinaakohan Torppa vaieta taas koko sunnuntaiksi. Ei sillä, että olisin utelias. Olen Todella Utelias...

    Ja nyt mahtailen uroteoillani. Olen tänään löytänyt tiskipöydän kannen ja puusohvan pirtistä. Puusohva on kunnolla siivottu tasan vuosi sitten. Asian pystyi helposti tarkistamaan vanhoista aikakauslehdistä. Vanhimmat oli tammikuu 2010.

    Asianmukainen tolun tuoksu on asennettu pirttiin ilman vippaskonsteja. Nakkelin matot pihalle ja luutusin. Tytöt asensivat joulukoristeita. Alkaa pikku hiljaa näyttää hyvältä. Kunhan lattia kuivaa, niin nakkaan uudet joulunpunaiset matot lattiaan.

    Niin ja laatikot on leivinuunissa haudutettu. Myös koemaistettu ja herkullisiksi todettu!

    Siis Majakarilla mennään kuin höyryjuna kohti Joulua. Sen jälkeen alkaakin kevät :D Kukaan ei sitten kuittaile mitään jostain sydäntalvesta...

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com