maanantai 6. syyskuuta 2010

Iso-J:n uusimmat kotkotukset


Jotkut miehet todellakin menevät sekaisin, tipuista! Kirjaimellisesti.
Hetkittäin toivoisin, että Iso-J liittyisi johonkin harmaaohimoisten bisnessetien MC-Evergreen mopokerhoon. Ei, Iso-J menee ja ostaa itselleen kuusi silkkikanaa!

En aluksi ihan suoranaisiin hurraahuutoihin puhjennut kun tajusin, että miehen vakaa aikomus oli ostaa kuusi hattarapääkanaa. Mutta tokihan minä nokkelahkona naisihmisenä oivalsin kanahomman avaamat myötämieliset suhtautumiset tallirempan aikaistamiseen.. Joten kiitos ja ylistys Iso-J:lle!


Tässäpä uusi laumamme. Iso kuparinruskea on Kukko, sen alla kaksi valkeaa tipua. Keskellä oranssinpunainen kananen ja etummaisena ruskea rouva. Ja näkymättömissä pikkuinen kaupantekiäinen, tiputirppanen. Hävyttömät kanat hokevat vit-vit-vit -lauluaan ja kukolla on vallan karmea rääkäisy.

Lauma sai hulppean sviitin Virtaspöntön (AIV-torni) eteisestä, valoisa ja tehokkaasti tuuletettu. Ulkoilutarhaa ei toistaiseksi ole mutta sekin on ns. työn alla.


Ja jos kenenkään lukijan tekee mieli nillittää jotain bad hair day -juttuja, palauttakoon silloin mieleensä tämän mamman frisyyrin. Siinä on oikeaa asennetta! Don´t wash but go on, babe!

Ovathan ne oikeasti ihan hirmuisen suloisia, hurmaavia kanasia. Tänään ei puutavaraa, aikaa ja vaivaa säästelty kun torpanmäen kanalaan tehtiin väliseinää. Silkkisetti talvehtii Kullervon lauman kanssa samassa tilassa. Mutta toki asianmukaisesti kummallakin kukolla oma laumansa ja soma verkkoaita välissä. Helpottaa huoltohommia ja järkeistää lämmityshommia. Ensi kesänä sitten rakennetaan uutta. Ja silkeille reteä ulkoilualue.

Tässä vielä kierrätystä. Vanha lampolasta löytynyt hyllykkö sai uuden elämän munintapesinä ja yläosassa on  hyvä säilytellä rehuja.

Lähisahalta saatiin lapiointipalkalla lastua kuivikkeeksi joten toistaiseksi loppuu se muoviin pakatun purun roudaaminen kaupungista. Hyvähyvä.

Toistaiseksi silkkisetti näyttää kärsivän pienestä jetlagista mutta elpynee puuhiinsa pian. Yhtään munaa eivät ole vielä väsänneet mutta kaikki aikanaan. Ruoka ja vesi kuitenkin kelpaavat ja se on jo hyvä alku.

Meinaan kiikuttaa pari Wanhan liiton rouvan munaa haudottavaksi kunhan silkkirouva intoutuu taas pesäpuuhiin. Nyt kun meillä on uuttera hautoja, ei tarvitse konehautomisia opetella. Onhan se ihan kiva olla omavarainen kanojen suhteen. Luksusta!

Ja koska tänään oli tämmöinen sala-asukkien esiinmarssipäivä, jatketaan samalla linjalla.

Lillanpillan Hönö-Elli laskeutui rahvaan pariin ja mulkoili portaikosta alamaisiaan. Muita kuin minä ei ollut paikalla. Mutta entré oli silti perfetto. Juuri niin kissamainen kuin pitääkin.

En minä tiedä mistä Hönis keksi, että juuri tämä maanantai oli hyvä päivä liittyä vakioasukkaiden joukkoon... tai kelpuuttaa heidät alamaisikseen. Jotenkin minusta tuntuu, että juuri niin päin se kääntyy.


Pomoneiti astelee kissanaskelin eikä ole epäselvää kuka käskee ja kuka kyykkii.
Isot veljet Winston ja Milton eivät ihan vielä tajua olevansa alamaisia. Ja Nasse-Setä koettaa hallinnoida laumaansa.

W ja M hakivat jostain ilmeisen ehtymättä hiirivarastosta taas uuden vinkulelun... ei ole kivaa katsottavaa kun kissat hupina rääkkäävät pientä pelokasta hiirtä. Parempi kalauttaa jyrsijä pois päiviltä itse :-(

Höniksen toinen nimi on Talipallo, tuo öljykampaus ei ole ehkä kaikkein pukevin.

Päivän kokemuksiin voidaan lisätä myös puolen tunnin pötköttely magneettikuvausputkessa ja aistinautinnoista kaamein, likakaivojen imutyhjennys. Minusta tuntuu, ettei ilma ole vieläkään raikas *phuuh*

Ilmasta vielä, lämmin päivä tästä kuitenkin tuli vaikka aamulla oltiin hätäisesti plussan puolella. Onneksi loppuviikosta lämpenee lisää, päästään Nempan kanssa istuksimaan tavernaan.

Aamulla olisikin sitten jo sovittu konsultaatiotapaaminen uusyrityskeskuksessa ja lisää niitä tuiki tarpeellisia laskelmia. Voi veljet että niitä lukuja pitää pyörittää. Mitähän se sitten onkaan jos lainarahoituksella lähtisi bisnestämään? No thanks.

Nyt minusta tuntuu, että on aika laskelmoida itsensä vaateriin. Huomenna rakennetaan lisää kanarakennelmia ja ainahan yksi uusi työmaa poikii lisähommaa.


Myötätuulta sinullekin, mitä ikinä värkkäätkin. Nyt nukutaan.

6 kommenttia:

  1. Ai joo, jos tässä lähdetään haudontahommia koittamaan, on aina pienenä riskinä kukkopoikien ylituotanto... joten meiltä kannattaa joskus kysellä joutilaita.

    Kanahommia ei ole tarkoitus laajentaa, nämä silkkikanat ovat ihan kuriositeettina munivien lisäksi. Ja jotenkin tuntuu haljulta teroitella fiskarssia neuvottelukuntoon. Niissä yt:issä ei kana jää voitolle.

    VastaaPoista
  2. Ah... nyt pääsin jännityksestä! Noi uudet kanaset on kyllä sangen hupaisia! Mutta mietityttää kyllä Iso-J:n ajatusmaailma. Mutta nainen ei koskaan pääse miehen aivokopan syvimpiin syövereihin, joten jätän tämän pähkäilyn. Seuraavaksi aasi, vuohia... emuja tai alpakoita? Varaudu kaikkeen....!

    Ja kamalasti kiitoksia Hönö-Ellin kuvista! Viis korvatippjen siliippaavasta vaikutuksesta kampaukseen (kanoilla oli tarpeeksi hyvä kampaukset!) niin noi ilmeet oli kyllä ihan täpöllä puhuttelevat. Luulen... ihan vain luulen, että Elli sukupuolensa etuoikeudella vetää Nassea myöten asiat ruotuun. Saa siinä W ja M koittaa revittää. Lopullinen totuus tulee Ellin käpälästä :D

    Kiitos päivän pläjäyksestä! Kyllä sitä saikin odotella.... ;P

    VastaaPoista
  3. Tita, ei tule aasia, laamaa eikä alpakkaa. Kissat on nyt maksimissa, kanat samoiten. Koirahommassa katsotaan tilanteen mukaan, toinen pikkurekku menee kyllä jos semmoista meille tarjotellaan.

    Ja ilman hevosvoimiahan ei torppa pyöri. Se, ovatko heppaset ihan vaan laidunkauden kotona ja muuten vieraissa on mietittävä jaksamisensa mukaan.

    Lampaat tulevat kesävieraaksi ja eiköhän se ole sitten siinä. Ollaan onneksi Iso-J:n kanssa erittäin samoilla linjoilla. Ei tämä elämä pelkkää paskanmättöä voi olla.

    Elli on niin pomo. Vanha-Justiinakin on ihan vastaantulija kun Nuori Armo ryhtyy hallinnoimaan. W&M-ton säätää omiaan. Siinä kyydissä ei neidit pysy.

    VastaaPoista
  4. No ei kyllä Nemppakaan olisi silkkikanoja osannut veikata, ei sitten totta maar. Alpakoille annan kyllä kannatusta, sieviä otuksia ja varsin kelvollisia tyylikkäiden neuleiden kasvatusalustoja. Höniksellä on killerin katse, Nemppa huolestuu jo kohta kummikoiran jaksamisen puolesta! Huomenna on taas päivä uusi ja pitäisi hoitaa monta juttua aina renkaiden vaihdosta kuntosalitreenin paholaisvalmentajan kanssa. Etuliite kuvaa treenin tehoa, ei hänen persoonaansa ja matkalaskuohjelman uudet metkut pelottavat jo valmiiksi:))

    VastaaPoista
  5. Ääni alpakoille. Sopisivat frisyyrinsä puolesta niin noiden silkkisten joukkoon. Samiksiii ; )

    Teillä alkaa kyllä olla tuota populaa ihan kunnioitettavasti ja ensi kesänä tulee vielä SE, jonka velpoika menestyi oivallisesti 5-vuotiaiden laatareissa !

    Elämä on rikasta. Ja ihanaa. Kun sen oikein oivaltaa : )

    VastaaPoista
  6. Tsottsot rouvat ja neidit, ei mitään kollektiivista alpakkavilliintymistä. Mokomia jukuripäitä en ihan helpolla kotiini ottaisi. Niitä on kiva käydä rapsuttelemassa ja kuvaamassa, kunhan joku muu tekee kaiken duunin.

    Nita, hihittelin toki tuloksille, näillä mennään ;-)

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!