sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Maisema muuttuu


Hempeää sunnuntaitunnelmaa, vain pikkuinen hanhikki voi kukkia noin herttaisena!
Kesähelteillä kukinta hiipui valkeaksi, nyt on niin pinkki kuin pinkki vain voi pinkki olla. Söpö.

Menihän se myöhään tämänkin päiväinen merkintä mutta tunnetusti aika rientää kun on mukavaa.

Ja mukavahan se viikonloppu taas kerran oli.
Tällä kertaa viikonloppua torpalle tulivat viettämään Iso-J:n kaippari Mikko ja hänen tyttärensä Sanni. Pikkulikoilla oli ilmeisen hauskaa, myös ilman tietokonetta *ällistys*

Lauantaina saatiin tasapuolisesti sadetta, aurinkoa, lämpöä ja kylmää tuulta.

Sään ailahtelevaisuudesta tulee mieleen huhtikuu joka on selkeän oikukas kevääntekijä. Ja syyskuu on sukulaissielu, oikukas talventuoja.

Eilen maisema muuttui ihan radikaalisti, moottorisaha lauloi ja puri puuta.

Meidän tontin reunassa on vanha valtatienpohja, nyt jo osittain umpeenpusikoitunut. Sitä ollaan milloin milläkin vempeleellä rustattu avarammaksi ja nyt rupeaa jo näyttämään hyvältä.

Tien viereen on aikojen saatossa kertynyt massiivinen kivimuuri jota nyt päätimme kaivaa ja raivata esiin. Se lienee torpan tilusten ainoa kulma johon joudumme/suostumme käyttämään ns. kovia aineita. Pois pujo ja horsma, vaikka sitten roundupilla.

Kirjoitan tahallani tuotenimen väärin, älkööt siis tavaramerkistä tarkat pillastuko. Kitoosh!


Eikä turha tuotos pienimuotoisista avohakkuista kertynyt polttopuuosastollekaan. Vissiin sitä energiapuuta jota jossain poliittisessa risupaketissakin mainittiin? Sama se, palaa meidän uunissa ohuempikin puikko.

Ja kun miesväki sitten vauhtiin pääsi, syntyi jälkeä myös liiterin virkaa toimittavassa riihessäkin. Ollaan vähän häpeillen esitelty riiheä jossa paluumuuttajan polttopuut ovat ristronkkelissa. Eivät sentään essonkassissa kuten joku skeptikko taannoin epäili.. ;-9 Nyt siellä on särmät pinot. Enää pitäisi tietää mistä pinosta löytyy ajankohtainen käyttöpuu.


Eikä siinäkään vielä kaikki. Tänään satoi aamusta lähtien mutta sehän ei sisätöitä haittaa. Minulla on nyt vihdoin uusi (vuoden takainen hankinta) liesituuletin asennettuna. Käy ja kukkuu. Ja asennus oli noin tunnin homma kaikkine puheineen. Lisäksi pari muutakin tekemättömänä roikkunutta asennushommaa on nyt tehty. Taas näyttää piirun verran omemmalta, tupakin.

Catwalkilla Patsy
Tupahan on pahuksen hankala tila. Iso ja avara ja kaikki näkösällä. Helposti levoton, sekava ja kirjava. Keittiökalusterempan kannalta suotuisampia aikoja odotellessa on vain yritettävä karsia turha kama pois näkösältä ja pysytellä kohtuudessa. Epävirallisempaan työlistaan on kirjattu nyt tilan kuvaaminen, ennen ja jälkeen -kuvasarjat ovat niin hillittömän opettavaisia.

Patsymummo sen sijaan sopii syksyn väreihin paremmin kuin ikinä. Katti kirmaili auringossa varsin terävän näköisenä.

Tänään käytiin vielä pikaisesti kaupungissa, Äitikulta vähän innostui markein kesäpihan poistomyynnissä. Kassalla hymy hyytyi kun kasveista ei tullutkaan -50% alennusta. No, tulihan se sitten kun kipitin infoon tivaamaan tarkennusta alemerkintöihin. Hetkittäin ärsytti ja mieleen hiipi vanha sanonta, osuuskauppa riistää aina ;-)


Riisti tai ei, tämä mukavalla tavalla työntäyteinen viikonloppu alkaa kääntyä loppusuoralle. Yhtään ei ole riistetty olo. Päinvastoin.

Nousuviikolla jatkuvat valmennukset ja totuttelu uusiin velvoitteisiin. Iso-J tekee alkuviikosta työsuoritteensa Hernesaaressa, eli etelään vievä tie tulee taas vähän tutummaksi.

Ensi viikolla selviää myös se, piipahdanko loppukuusta Oulussa. Onneksi mahdolliset ajohommat voi suorittaa päivänäöllä, iltapimeät vähän jo yskittää ja kun niitä hirvieläimiäkin kirmailee vapaana melko runsain mitoin... no thanks.

Kassi heiluen kohti uusia seikkailuja!
Tra-la-la :-D

Elä hyvin. Elä viisaasti. Älä ole pienille paha.

5 kommenttia:

  1. Patsy sopii hyvin ruskan väreihin - ei käy kiistäminen!

    Käsilaukkukin on ihan kelvollinen :D

    Rounduppi käy oikein hyvin isojen alojen putsaamiseen rikoista, kun ei siihen syötäviä kylvä. Mutta nyt on liian myöhäistä, luulen. Se pitää antaa parhaassa kasvussa olevaan kasviin tehotakseen.

    Sauna - tuo ihana perinneviisauden ilmimuoto virvoittaa puolikuolleet jälleen elämään. Olen ollut ihan dööd koko viikonlopun kursseista sun muista töistä. Vaan elämä palasi jäseniin kunnon saunomisen ja ehkä myös saunan jälkeisen konjakin voimin. Ai äm ölaiv!

    VastaaPoista
  2. No hyvä, Titakin löytyi takaisin työsyövereistään :-)
    *aplodit*

    Sauna on kyllä niin elvyttävä ettei sen rinnalla ole mitään jakoa ns. halvoilla kopioilla.
    Nemppakin on saamani viestin mukaan laskeutunut onnekkaasti takaisin kotimaan kamaralle, toivottavasti pääset bastuun elpymään pikaisesti. Jetlag ei ole kiva kaveri.

    Jotain pitäisi ehkä saada vielä aikaan ennen iltapimeää, enää pitäisi muistaa mitä. Ja tehdä se.

    VastaaPoista
  3. Tänään tein ratkaisuja elämässäni. Kaverit on alkaneet moittia, että mun kalenterissa on jotain pielessä. En ole koskaan tavoitettavissa. Piti alkaa joogagin torstai-iltaisin, mutta mun kalenterissa ei vain ole ikinä sen vertaa vapaata... Tänään kuulin olevani väsyneen ja kurjan näköinen. Laihtunut (no se on kyllä vain tarpeeseen)

    Mietin tätä yksityisyrittäjän vapautta. Kuka muu mun kalenteria täyttää paitsi minä? Istuin alas lempipaikalleni kuusen juurelle ja mietin vähän. Tein ratkaisuja. Nostan hoitotyön hintaa ja vähennän hoitotyöpäivät kolmeen viikossa. Siirrän viikonlopun lepopäivät viikolle. Kun kerran viikonloput tahtovat tuhraantua muille töille.

    Jos aikoo jaksaa palamatta kokonaan pohjaan, niin jostain pitää ottaa sitä aikaa. Nyt se on tehty.

    VastaaPoista
  4. *taputtaa seisaaltaan* Viisas Tita!
    Ei sinulla ole kohta mitään mistä ammentaa jos väsytät itsesi. Joten erittäin tyytyväisenä nyökytellen luin päätöksestäsi.

    Oi olisipa itsellä joskus järki päässä saman asian suhteen... ettei ryystä kalenteriin liikaa päiväkohtaisia merkintöjä.

    Ottakaapa muutkin lukijat opiksi Titan ratkaisusta. Ainakin siellä Pohjois-Savon suunnalla lienee syytä ottaa johonkin väliin joku latauspäivä ;-)

    VastaaPoista
  5. Jepjep, Nemppa is back in business, joskin vielä lentokenttähotellissa, jossa varsin kelvolliset lounge-palvelut. Luin suurella ihastuksella Titan pohdintaa ja istahtamista kuusen alle. Mietin itsekin pitäisikö tehdä jotakin saman suuntaista vai suunnitella tekemistään huolellisemmin??? Joka tapauksessa Chicago oli tosi kiva, kaunis kaupunki, josta ehdimme nauttimaankin. Nyt alkaa paluu arkeen, huomenna kotiin sinivalkoisin siivin ja sitten *poliisiauton* nokka kohti pohjoista. Torpalle ja kaikille lukijoille big hugs. Elli on ihastuttavasti ottanut roolin haltuunsa, hyvä Elli...aaltoja ja aplodeja Nemppalasta on the road!

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!