torstai 15. heinäkuuta 2010

Ylistyslaulua monellekin hyvälle asialle

Nyt kyllä täytyy kiittää ja ylistää sitä viisasta insinööriä joka keksi toimivan keinon viilentää ilmaa.
Viime yön nukuin sorkat suorana paksun peiton alla (ihan kuin kotona torpalla) ihanan viileässä ja sääskivapaassa mökissä.

Tunnustan, olen ihan poispilattu, mutta kyllä taas kelpaa!

Eilinen oli ihana päivä, monta tuntia törsättiin härskisti Majakarin väen tehokasta työaikaa istumalla kahvittelemassa ja kiertämässä pihaa myötä- ja vastapäivään. Illalla otettiin ohvia ja kummasti jättivät örkit rauhaan. Miksei kukaan kertonut hyttyssuihkeista aiemmin ;-)

Kuvia on paljon mutta kun surffaan kännykkäverkon kautta, kuvien siirto kestää pienen ikuisuuden. Laitan kuvat vaikka sitten kotoa tähän täytteeksi.

Harvoin näkee semmoista rauhan tyyssijaa kuin Majakarin torpan puutarha. On siellä kiviä taiteiltu vatupassin kanssa vaakaan, pystyyn ja poikittain *aaltoliikettä*

Samaan aikaan kun me Titan kanssa pällisteltiin kasveja, Maestro runttasi Iso-J:n handut ja ruhon toimintakuntoon. Myönnän, sain elpyneen ja vetreytyneen miehen. Itse sain Titalta aimo annoksen nauruterapiaa ja hyvää mieltä. Vielä kerran, iso kiitos Majakarin velhoille.
Perillisetkin vänisivät autossa poislähdön aikaisuutta (!!!).

Autoon kannettiin monta nyssäkkää kaikenlaisia kasvikunnan valioyksilöitä levittäytymään torpanmäen multiin. Vaalin niitä parhaimman taitoni mukaan ja lupaan laittaa kiertoon, sitten kun niistä on jaettavaa.

Tänään aikataulut pettivät heti aamusta kun nukuttiin possuina yhteentoista *ooops* Oulussa aika sai jälleen kerran siivet ja loppupäivänkin aikatauluista piti veivata pois kaikenlaista. Joten vasta huomenna, poislähtiessä pääsen Särkän taimistoon mellastamaan. Tita on kuulema jo säästänyt puolestani tunnin, keräsi kultaisena ihmisenä minulle valmiiksi osan kasvilistani must-have-kasveista. Mitenköhän ne mahtuvat autoon?? Ja kukahan ne kotona istuttaa?

Ja vähän olen itsekin tänään reippaillut. Paljon paremmalla omallatunnolla rohkenen nyt ryystää sangriaa, juoksinhan shettisponin rinnalla paahteessa puolisen tuntia. Perilliset jytyyttivät ponipenteleellä ilman satulaa.

Illan ohjelmassa on saunaa ja nuotiomakkaraa. Ihan kuin olis lomalla!
Seuraava päivitys tapahtuu ilmeisesti vasta torpalta, huominen on taas rautaisten istumalihasten koetuspäivä.
Heipat!

[MUOKS: KUVIA LISÄTTY 18.7.2010]

4 kommenttia:

  1. Kiitos Hirnakka ja aaltoja heti perään. Pidettiin mekin ihan oikeesti lomapäivä! Ei tehty töitä... ihan mukavaa vaihtelua normiin! Mukava että tytötkin viihtyivät, olin ihan ylpeä Miisan emännöintikyvyistä.

    Huomenna treffataan ja huomaat kuinka kätevästi loputkin hankinnat sujuvat Epsanjan ihmeeseen... Toivotaan kaikkea hyvää ja kestä toki kunnostetun miehen vire... haaste siinä sulle... muahhahhhahaaaa!

    VastaaPoista
  2. Pisti vielä silmään "kun niistä on jaettavaa". Monen kasvin edessä käytiin keskustelua
    Hirnakka: tämä on mun toivelistalla..
    Minä: hei, tää leviää ihan sikana... et voi olla tosissasi että TÄTÄ haluat?
    Hirnakka: juu haluaisin
    Minä: Oletko tosissaan... olen varoittanut
    Hirnakka: juu tosissaan olen
    Minä: Älä sitten valita jälkikäteen... se leviää kuin perkules
    Hirnakka: juu kiitos, en valita...

    Niin että älä sitten valita, kun ao. kasvi valtaa kaiken tilan penkeissä. Olen varoittanut. Ne leviää... ensin luulet hallitsevasi tilanteen... sitten huomaat että on peräti liian myöhäistä... Sitten kitket... kitket... kitket - ja varoitat niitä jotka jakopaloja ottavat silmät kiiluen... :D

    VastaaPoista
  3. Tita ;-D Olet varoittanut... mutta äläpä väheksy tuhovoimaani, sekin vuoripavunreponen katosi Espoon multiin kuin hohtimet kaivoon. Ja Elämänlankakin kuoleentui kerran :-)

    Ja heeei, onhan mulla vielä paljon tilaa ja neitseellistä maata kynsittäväksi, löytyy koti jakopaloillekin *AHHHAHHAAHHAA*

    Jäi sitten saunomisetkin, juutuin toisaalle opastamaan isäntäväkeä nörtteilyn vinkeään maailmaan, minä nörteistä kuuluisin harhaanjohdin parhaan taitoni ja kykyni mukaan toista samanmoista. Osaa kuitenkin siirtää kamerastaan nyt kuvat koneella ja klikata asentamani Picasan auki. Loppu on pelkkää klikkailua ;-)

    Nyt mie klikkaan luomeni kiinni. Moro.

    VastaaPoista
  4. Hmmm... tien päällä on liikkuva kasvihuone keula kohti Karjalan kunnaita. Ihan kunnioitettava määrä kasveja. Siellä ei rouvista näy kuin pystyssä tönöttävät perät seuraavan parin viikon ajan.

    Minä suuntaan pian kans Helsingin suuntaan. Tuli extempore reissu kaikkien puutarhaparatiisien kautta. Ja jonkin sortin liikkuva kasvihuone kulkee sunnuntaina takaisinpäin.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com