keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

Kauppias todellakin hoitaa homman

... ja torpan Vanhan Armon lataamoon. Odottakaas kun kerron....

Menin tyhmänä, viattomana ja hyväuskoisena hakemaan matkahuollosta pakettia. Nakkasin seiskakiloisen helisevän boksitupletin skodzillan perään ja ilmoitin vahingossa perillisille että heidän purkuhommiaan, kummitäti pohjoisesta lähestyy paketilla.

No just. Kaksi laatikollista kissojen virikeleluja alkaen karvamajasta, hirveä nippu tunneleita kera kilisevien zymbaalein, kolisevia hiirireplikoita ja mitälie aktivaattoriritsoja. Noille elohopeakissoille. OMG!!!!!

Arvatkaas kuka saa kissapostia ihan heti huomenna... sikäli  mikäli selviän ensi yön jytinöistä järjissäni??

Pupunaamoilta on ihan varuiksi nyt leikattu kynnet ja yritän ruokkia ne tajuttomiksi. Takavarikoin kaikki rapisevat, helisevät ja kilisevät lelut yön ajaksi. Ja silti jo nyt hiottaa, ei unta ensi yönäkään.

No ei, en minä kiittämätön ole. Hieno ylläri ja paljon iloa pitkäksi aikaa ;-)

Titan sinänsä aivan aiheelliseen kysymykseen, ei noin pieniä voi vielä sijoittaa mihinkään muualle kuin mamman kammariin. Ovat ihan alaikäisiä, reppanat (pirulaiset).

Jos minä tästä pupunaamojen lapsuusajasta järjissäni selviän, jätän vielä kestotilaukseni voimaan Matin Sinisestä. Aina sen verran pitää urheiluhenkeä olla ;-)

Joten kauppias hoitakoon homman -ja kissojen aktivoinnin jatkossakin. Kiitos!!!

Mitä tulee torpan muihin tapahtumiiin... viisas vaikenee. Minä en.
Pikkuväki on tänään sekä saanut shoppailukierroksella rakot varpaisiin (älkööt vanhaa kauppakeskusveteraania haastako), ahminut pizzabuffasta itselleen vatsanväänteet että ratkonut ihmissuhdeasioita.

Oikeudenmukaisuus ja sen taju on Leikkiksen lapsissa näköjään sisäänrakennettu vakiovaruste. Se, mitä itse voi tilanteessa tehdä, on lähinnä tasapainoilla ja huomioida jokaisen reaktiot Just On Time. Ei ole kuulkaa helppo haaste.

Eivätkä kaikki lapset valitettavasti voi saada Leikkiksen eväitä elämäänsä. Siinä on oikeasti päiväkoti jolle pitäisi myöntää Äitienpäivänä korkein mahdollinen mitali ansiokkaasta kasvatustyöstä. Jostainhan ne fiksut espoolaiset tulee ja ne tulee Leikkiksen hiekkalaatikolta. Ikikavereita -eikä kaveria jätetä.

Saunassa on kuitenkin kuitattu paljon ja huomenna voin hyvillä mielin (ja perillisistä ylpeänä) vilkuttaa lähteville perävaloille hyvän kotimatkan toivotukset.

Tässä sivulla juoksee sekalaista kuvaa, lähinnä pihaihmisille ajattelemisen aihetta... tämä viereinen on autotallin ajotien reunasta. Kasattiin keväällä salavan lehtiä ja ties mitä pihanruoppausjätöstä tuohon keoksi. Päälle voisi ajaa muutaman kuormallisen paskoo ja multoo. Ja pläjäyttää varjossa ja kosteassa viihtyvää silmäniloa. Mieleen tulee visio vuokoista. Mutta mitäpä sitten niiden jälkeen??

Pituutta tuolla alalla on reilut 10 metriä ja salavien juurella kauttaaltaan mittaluokka PALJON lienee osuvin. Useita neliöitä kummiskin.

Ihana kivimuurin paikka olisi ajotien toisella reunalla. Nyt siellä on jokunen kuusentaimi koivujen seassa.

Tätä kuvaahan se Tita kai vähän odotteli? Tuossa olisi ajotien varrelta torpan  pääty. Onko ilmiselvä kukkapenkin paikka? Mitä tuohon osaa istuttaa? Tässä se oikeastaan nähdään, paluumuuttaja avuttomimmillaan. Ei yhtään omaa ajatusta päässä...


Vaan minkäs minä, rivitalon neliöpihalta karannut, osaan äkkiseltään tehdä? Tuohon saisi 1,5 m x 8 m kokoisen multavan, keväällä ekanakuivan, iltapäiväaurinkoisen paikan. Kuvan ottoaikaan aurinko oli laskemassa ja varjoista päätellen valo tulee melkein luoteesta. Eli pitkään paistaa.


Koskapa huomenna on päivä uus, jätän pihamietteet muhimaan viisaampien päihin ;-)
Itse hiivin nipistämään maistiaispalasen feta-karitsa-pinaattipiiraasta ja sitten onkin vuorossa yöllinen hullunralli. Hoplaa ja levollista yötä -edes teille lukijoille. Mulle taitaa jäädä se Hoplaa -osasto...

3 kommenttia:

  1. Voi jösses... toi etupihan ruusupenkkirytö ei oikeasti ole ihan noin hirveä... siellä on nyt ruusujen varjossa muutama (??!) purkki odottamassa syviä multia. Akileija (lila) ja lemmikki rynnivät ruusujen muötä esille. Ruusun lajista ei ole tietoa, kukkii myöhään, tuoksuu ja kuuluu yksinkertaisiin ruusuihin.

    Mistä toi vihreä muovikanisterikin kuvaan pomppasi?? Se on muuten sama kannu, josta männävuosina piti leikata iso pala pois että sain kannusta yhden kollikissan ulos. Meni sulholla ns. sisu kaulaan. Oli vähän aktiivisempi morsio.

    VastaaPoista
  2. Juu on siinä ilman muuta kukkapenkin paikka! Nyt on niin tattis olo, että enempää en jaksa pohtia, nyökyttelen vain. Palaamme kun minulla taas ajatus luistaa muuten kuin klimpeissä.

    Ja heitä se riiviökaksikko riehumaan jonnekin muualle. Ne selviävät tosi loistavasti ilman sinua leikkikaluna. Sinusta tulee uupunut pirttihirmu, jonka kauneus lakastuu alta aikayksikön mittaviin silmänaluspusseihin ja ryppyihin.

    * jokohan uskot? *

    VastaaPoista
  3. Pitää kai ostaa sitä peräpukamavoidetta silmänympärysvoiteeksi, jokujossainjoskus väitti sen oikeasti tepsivän.

    Nämä kuvat säilyvät täällä blogissa, tutki niitä, visioi ja palaja asiaan kun jaksat. Sulla on ollut tässä viikon sisään melkoisen raskaat ajat.

    Sen Särkän tilauksen jos muistat toimittaa käsittelyyn, Äitikulta jo kyselee istutustöidensä perään... ja hyperaktiivinen seniorikansalainen on melkoisen pitelemätön.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!