keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Vihdoinkin kahden!


Nyt on vihdoin se aika illasta kun voin parkkeerata ahterini kasipallon lailla kulmapesään. Perilliset hätistelty sänkyihin, kanoille laulettu munatuotantoa edistävät iltalaulut ja koira käynyt pellolla kyykkämässä.

Sää oli tänään niin käsittämättömän vaihtelevan epävakaa etten muista moista. Miten voi yhtä aikaa sataa, tuulla, paistaa, pisaroida, lämmetä, olla koleaa ja sitten taas synkentyä? Jos tämä on oikukas toukokuu niin moro, toivottavasti kesäkuulla on kauniimmat kasvot tai ainakin paremmat ilmeet.

Kuva on ihan Titan iloksi, vanha kehno viitapiruangervo tai mikälie ehdottoman moitittava pihapusikko. Antaumuksella sitä on nyt (luvan saatuani) kuritettu kirvein ja kassaroin. Mikäli saan äitienpäivälahjaksi oman pienen puskutraktorin, jyrään mokoman riesakkeen tontin takalaitaan. Syökööt rusakot, polkekoot hirvet!

Kauppareissu oli vielä ihan lohdullinen, lihaa riitti valittavaksi saakka ja pakasteenahan saa kaikkea biisonista kenguruun. Niin että lakkoilkoot rauhassa. Kauppias hoitaa  homman.

Kreikkalaisten lakkoilua en ihan yhtä kannustavasti jaksa ajatella. Tai eihän se nyt ehkä tavallisen Georgoksen ja hänen viiksekkään rouvansa vika ole että hallinto on mätä. Mutta silti, jopa meikäläisen ekonomistin taidoilla ja tietämyksellä vähän yskittää nykymeno. Kunhan eivät nyt koko maata polttaisi lakkoriehunnoissaan. Voi tulla vähän ankeampi kriekkulan reissu maisemien puolesta sitten joskus.

Jos ylemmässä kuvassa pönöttää ilta-auringosta iloiten viitapiruangervo, tässä söpöilee pekoninpinkki begonia.

Nyt, ystävät hyvät ja tuttavat kivat Hirnakan torpalla ehtoisa emäntä hylkää bloggarinurkan ja rojahtaa toviksi sohvalle. Ihana hämärä, pehmeä sohva, lasi viiniä ja Tuure. Tuure Kilpeläinen.

Kyllä, minulla on uusin levy enkä kylliksi saa sulosoinnuista.

"Kanna mukanasi unelmaa, sille pieniä lantteja heitäKanna mukanasi unelmaa, sillä unelmat kantavat meitä
Kanna mukanasi unelmaa, älä sen laulua peitä
Kanna mukanasi unelmaa, sillä unelmat kantavat meitä"

Keskeneräisenä lojuva Kajsa Ingemarsson yrittää kitistä jotain mutta nyt rulettaa Tuure. Menköön Kajsa terapiaan ;-)

Mukavaa illanjatkoa. Hippa! *läps*

8 kommenttia:

  1. Titan iloksi viitapiruangervoa... olen omani kanssa taistellut merkittävän juurikasan. Ajattelin ensin kuivattaa juuret ja sitten polttaa. En edes kompostiin uskalla niitä laittaa, kun lähtevät kuitenkin kasvamaan. Vielä pitää ottaa kirves tai huono saha, että saan pääjuurakon vielä irti maasta. Ja lopun kesää revin kuitenkin niitä juurivesoja. Arhg. Toinen mielenkiintoinen matsi on edessä rusopajuangervon kanssa. Se saa tappotuomion (sori Tuula - soon sulta...) Mutta siirrän syrjemmälle paloja. Istutan paikalle hianon syreenin 'Holger'.

    Yöt on turhan kylmiä täällä kantilla Suomea. Ei se mikään yllätys ole - jääkaappikylmän meren hönkiessä puolen kilsan päässä... Kuvista päätellen Hirnakan torppa on 1-2 viikoa keväästä edellä. Mitenkään laskematta...

    VastaaPoista
  2. Hirnakan tappolistalla oleva pensas on toiselta nimeltään tunnettu Pihlaja Angervona. Onko se sama kuin viitapiruangervo?

    Olen kaivanut samaisen kasvin Raahen pihalta, repinyt juuria hiki päässä ja lopulta todennut se on poissa! :D Mutta sitten joku vähemmän viisas toi tilalle Poppelin taimia. No, net häipyi heti eron jälkeisenä kesänä.

    Täällä Kokkolassa on Marian hautausmaan takana entinen hiekkakuoppa, johon joku toinen viisas ton heittänyt Pihlaja Angervon juuren palasia sillä seurauksella, että entinen kuoppa (noin 70m2) on täynnä angervoa.
    Paikka on keskellä mäntymetsää, varjossa ja huonossa maassa, mutta kukoistaa hyvin!

    Tita sulla on mieletön urakka! Annoin sen Rusopajun Timolle 15 vee sitten, sillä mahtaa olla huikeat juuret. Tosi on, paikka kelpaisi jollekin näyttävälle kasville!

    VastaaPoista
  3. Uskallankohan edes kertoa, Tita.... tuon viitapiruänkyrän vieressä, toisella puolen riihen ovia on reilun neliön verran maata täynnä rusopajuängyrän juurta, kantoa ja vesakkoa. Ja taannoin silppusin eteläpäädystä yhden ison kasvuston maata myöten.

    Voihan se olla että rounduppiin vielä tartutaan.

    Ilta meni myöhään, Tuure säesti ja Kajsan kirja vei sittenkin mukanaan. Kelpo teos. Aamulla seiskan pintaan väsytti vietävästi mutta minkäs teet, ylösnousemus oli sarjassamme Münchausen: nosta itsesi hiuksista ylös.

    Maa oli yön jäljiltä osittain vielä kuurassa, aika hyistä. Mutta mikä aurinko, mikä sirkutus! Ja lämpötila kohosi nopsaan kelpo lukemiin, auringossa on tehot ja watit kohdillaan. Ihan kesäsäädöt päällä.

    Iso-J tulee kotiin ja ruokoton määrä hommaa tällekin päivälle. Pakko jatkaa taas.

    VastaaPoista
  4. Tuula, angervot ovat sitkeitä MOT.

    VastaaPoista
  5. Pihlaja-angervon nykyinen nimi on viitapihlaja-angervo. Eli siis ominaisuuksiensa mukaan viitapiruangervo. Mietin kuinka ne juuret hävitetään - ne on täynnä erittäin sitkaasti elinvoimaisia silmuja. Päädyin ensin kuivattamaan ja sitten polttamaan ne. Luulisin tuon käsittelyn hillitsevän kasvuintoa.

    Ja kyllä - se rusopajuangervo on haaste hävittää. Sitä itse asiassa kasvaa vähän siellä ja täällä, eli jos tuosta paikasta saan sen pois, niin sammakkolammen ranta kasvaa sitä erittäin elinvoimaisesti. Mutta urakka kerrallaan...

    Julmetun hieno päivä täällä taas tänään!

    VastaaPoista
  6. Kajsa Ingemarssonia ei voi vastustaa, toteaa nimimerkki Kajsa-fani Kuopiosta.

    VastaaPoista
  7. Joku niistä Kajsan kirjoista oli vähän ontto, en enää muista mikä. Mutta helppoa ja kevyttä kamaa lukaistavaksi kun ei muuhun jaksa ryhtyä.

    Kävin masentelemassa riihen portinpielissä, sitä angervoa, molempia, on aivan järjettömästi tulossa pintaan. Minä tarvitsen kaivurin.

    VastaaPoista
  8. Olen nyt koko alkukevään vääntänyt lapiota yli 30 v vapaasti riehaantunutta angervon juurakkoa poistaessani. Viime vuonna laitettiin raivaussahalla nurin ja round upiakin käytettiin. Mutta on tuo sitkas kasvi, mikä lie rusopajuangervo tai mökinangervo. Tuntuu, että olen julistanut päättymättömän sodan, taistelulta tuntuu. Mutta eipä tarvita kuntosalia, hiki lentää lapion kanssa puuhaillessa.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!