keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Kevättä illassa


Tuosta noin vähän kevätillan sävyjä Torpan mäeltä. Valo, varjo ja illan ihanuus ovat kutakuinniin balanssissa. Ei mistään photoshopista voi shopata aidompia valoja tai varjoja. Ihan hifiniilojen kiusaksi en tällää kuviini mitään lisää. Tuosta rajasin pois yhden myyränkeon ;-) Se sallitaan Torpan säännöissä.

Olipa oikeasti hieno päivä. Auton data kertoi lämpötilaksi jossain vaiheessa +21,5 mutta omat anturit kesken kiivaimman kuokinnan hälyttivät täysiä helleasteita. En tiedä kuka oli oikeassa mutta kevät on kiivaimmillaan. Oujee!!!

Tämä kaippari ei ole mikään bionicle-ukkeli vaan ehta Jokin, löytynyt lammasaitauksesta. Aiotaan säästää ja taltioida osaksi Torpan pitkää historiaa. Aika makea, katsoi mistä kulmasta tahansa. Tuohon oikeaan alareunaan nojailee melkein puhkiruostunut peltinen rikkalapio, se ei kuulu oikeasti kuvioon.

Se, mihin The Thing päätyy, on vielä arvoitus. Ei ainakaan tuohon missä se nyt on. Painaa kuin synti joten saa toistaiseksi turvata Tammelan Kaunottaren asuinsijaa. Ihana valkea syreeni pääsi Torpan multiin tänään, asiankuuluvin juhlallisuuksin.

Se on aina niin sydäntä lämmittävä tunne kun saa oman puun istuttaa oman kodin pihaan  (harmittaa vieläkin se Kanadan Hemlokki joka oli pakko jättää Espooseen...). Vähän niinkuin reviirinsä merkkaisi ;-)



Saatiinhan me tuon Peltiheikin lisäksi Kivimieskin kylään. Kuvassa kuitenkin Peltiheikki toisesta kulmasta.

Kivimies tuo huomenna 10 kuutiota multaa ja ajaa nuppikuormallisen soramurskaa (whateva) pihatielle. Jossain vaiheessa ensi viikkoa tulee vielä nupillinen "jotain" sepeliä sokkelin elikkäs kivijalan puskuriksi.

Meinasi kauppamies aluksi hermostua kun ei heti suorilta älytty kalliomurskeen ja minkälie nollanelosen soraseoksen eroa... Mutta kun suoraan sanoin, että ollaan ekaa kertaa pihatien soraa ostamassa, muuttui asenne suopeammaksi ja saatiin aimo koulutus asiaankuuluvin ohjeistuksin ynnä sisäpiirin vihjein. Ja tehtiin kauppoja. Olipa muuten Kivimiehellä hemmetin hieno Volvo, harvoin näkee moista monsteria. Se ei hyydy hikisimpäänkään sorakuoppaan. Melkein pääsi kateuden ruma peikko päätään nostamaan...

Pikkuisen turhan jännäksi menee tuo jääkiekon peluu.
Ennen oli niin helppo vetäistä pitkävedot matsipäivinä, nyt menee ihan rosvosektorille ja mustapekkahommiksi. Toisaalta ihan hyvä, että näitä mustiahevosia kirmaa kentille -vaikka sitten juutinmaalta.

Sitä minä vaan mietin,  miltä planeelta se Vancouverin jenkkijengi tuli? Se joka niisti Leijonat railoon mennen tullen? Ja mistä alppien rotkosta tulee Kanadaa kurittava porukka? 4-1 Sveitsille, Kanadaa vastaan??? Daah?

Tämä kuva on Titalle ja Tuulalle... saa muutkin huutaa HEP ja kertoa mikä on kyseessä. Ostin Tokmannin tarjouspuntissa. Onko tuo joku saxifraga vai joku matala leimu?

Kotona ollaan vajaalla kokoonpanolla. Iso-J ja esikoinen vahtaavat kiekonpeluuta, pikkujunnu kantoi romppeensa mummolan jätskibaarin ääreen yökylään. Koira sentään jäi kotiin. Oli kyllä ponnekkaasti pyrkimässä mummolan ovesta sisään. Mokoma Juudas.... :-/

Kauppias oli hoitanut myymälään hienon koirankeksien irtsarivalikoiman, sieltä sai kerätä pussukan täyteen hurtanherkkuja ja piskinpurtavia, hinta on vakio, per pussi. Hyvä homma ja koirat kiittää.

Tässä vielä kurkottaa zoomia kohti omppupuun silmu. Ei mene enää kauaa kun pääsen kuvaamaan omenapuun kukintaa *tra-la-laa*

Suoraan sanoen en tiedä miten päin onnesta kieppusin, ikinä ennen en ole oman omenatarhan kukintaa päässyt kuvaamaan. Tuskin maltan odottaa.

Nyt lienee parasta napata nivaska päivän lehtiä mukaan ja hinata bärsse pedin huomaan. Huomenna tulee se kymppikuutio multaa... aion saada alulle ainakin yhden uuden istutusalueen.

Heleätä Helatorstaita kaikille, tutuille ja muutenvaan mukaville.
Nempalle antoisaa golftreenitystä sinne Vierumäen viheriöille.

7 kommenttia:

  1. Yksi ääni patjarikolle, pelkkiä kukkia katsoen. Lehdet... lehdet... kertovat lajin. Ei ole leimu.

    Ai päivänliljaa olen luvannut, hyvä että muistutit... sitä löytyy aimo pehko, josta saa monta alkua.

    Ihanaa kevättä siellä - pitemmällä kun meillä. Ja tuo metallihökötys - se lienee joku traktorin perään kytkettävä, voimaa välittävä vekotus. Ylimpänä on vauhtipyörä, välissä laakereita... ja tuo alin iso pyörä on voiman välittämiseksi. Mutta tarkempaa tietoa ei ole. Mielenkiintoinen...

    VastaaPoista
  2. Ei mertarantaa rakkaampaa ;-)
    Nyt kun Maamme-laulu saatiin iltahyväksi, voikin ihmispolo rauhassa uinahtaa levolliseen uneen.

    Pitääpä kuvata valkean kukkasen lehdet, rajasin ne nyt pois kun olivat niin mitättömät. Moka.

    Jep, se Vehje The Thing on joku traktorin kapistus. Keltaista tiekarhun väristä löytyy alimmasta pyörylästä ja yläosan pylpyrästä. Hauska vimpain ja saa jäädä muistomerkiksi. Kuin myös se ruosteinen peltinen rikkalapio.

    Nyt unta.

    VastaaPoista
  3. Kevät on saapunut : )

    Eilisilta meni täälläkin niin på pihan, ettei mitään rajaa eikä laatua.

    Grillattiin naapureiden kiusaksi, eikä edes pårkkanaa viskottu niille mokomille ; )

    Otettiin vaan muutama ålut ja koskenkorva kyytipåjaksi ; )))

    No ei vaineskaan. Ihan alkoholfritt-linjalla menin, mutta grilliherkuista nautin minäkin.

    Naurattaa vieläkin edellisessä päivityksessä ollut Titan retki käsilaukun ihmeelliseen maailmaan : )

    Mäkin tässä päivänä muutama hiffasin kuskaavani väskyn sivutaskussa kaakao pussukkaa ja miniminttuputelia. Eihän sitä koskaan tiedä, milloin minttukaakaon tarve iskee ?!

    Nyt pitää suunnata aamusumpin keittoon, tällainen arkivapari on jotain niin ihanaa. Katkaisee kiivaan työviikon just sopivasti.

    Heleää helaa teille kaikille.

    VastaaPoista
  4. Patjarikolle toinenkin ääni.

    Tykkää hiukka kosteasta paikasta, mielellään vähän varjoon, varaa reilusti tilaa. Ens vuonna se jo näyttää miten ihanan patjan voi kasvattaa vuodessa.

    VastaaPoista
  5. Heh, vai minttukaakaon kotitarvepakkausta se Nita väskyssä kuskaa ;-)

    Käsilaukkuun kertyy mitä ihmeellisintä roinaa. Muistanpa kerran kun jostain syystä laskin aika rivakalla liikkeellä väskyni lattialle ja kolahdus kävi. Piti ihan tutkia mikä siellä veskassa kolisi ja hevosenkenkähän se. Olin luvannut käytetyn kengän Sarikalle ja tuonut kyllä kengän tallilta kotiin (käsilaukussa luonnollisesti). Mutta toimitus sitten venähti. Ja onnenkalu jäi väskyyn.

    Joskus siellä kolisi ja kilisi mm. kuolaimet.

    Rikkohan tuo on, kuin myös sininen kaverinsa. Ne pääsevät salavan alle, siinnä on lupa levittäytyä.

    VastaaPoista
  6. The Thing on 'melkein' kuin Miina Äkkijyrkän taideteos. Laita kiiltävään peltiin oma nimi ja vuosiluku, niin se on valmis taideteos.
    :D))) Ja vielä kutsu Vanhaselle näyttelyn avajaisiin.

    Oikeesti olkoon mikä tahansa härveli, niin se on HIANO! Kaipaa selkeästi näytteille asettelua. Mitähän kaikkea hyödynnettävää sieltä vielä löytyy? Puhelintolpat ja tämä rautainen taideteos antavat hyvää vinkkiä siitä että voisi olla haudattuna esim tiiliä ...

    VastaaPoista
  7. Jep, peltiheikki se on, melkein sukua peltilehmälle.

    Sisäänkirjautuminen tökkii joten en pääse ihan vielä tuuttaamaan uusia kuvia päiväkirjaan. Toivottavasti jaksan valvoa vielä hetken...

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!