torstai 20. toukokuuta 2010

Komeasti kukkii


Tässä omenapuun tilanne, ei kukkaloistoa vielä tänään. Osassa puista on oikein punaiset nuput, osassa vaaleammat. Mutta onhan lajikkeitakin monta.

Jos tässä nyt pitää valittamisen aihetta kaivaa, on helppo rykäistä ilmoille suurin murhe. Jumalaton määrä siitepölyjä ja muita ilmassa leijuvia partikkeleita. Ei mitään järkeä tähän pään sisäiseen kutinaan. Nenä vuotaa kuin ajokoiran vehje ja ääni on käheä, aivan terassiveteraanibasso.

Muuten olikin vallan mukava päivä. Lämmintä ja työteliästä. Ei mitään isompaa murhetta sinisen taivaan alla. Iso-J pörähti pihaan illan tullen ja korkkaa juuri parhaillaan ruohonleikkauskauden alkaneeksi. Murray pörisee jossain tontin laidalla. Ihan kuin olisin kuullut sihahduksen kertovan jostain muustakin korkkauksesta... Se on vissiin se Murrayn pakollinen varatankki?

Piipahdin eilen pitkästä aikaa facebookissa ja vanha kuoma Paplu saattaa eksyä vastavierailulle tänne torpan blogiin, tervetuloa.

Tita sai tänään piiiiiitkän listan kasvitilauksta. Älä järkyty, ystäväni. Kyllähän se pitkä on mutta ei kaikki ole hetitoimituksessa, suinkaan. Myönnän kyllä suuruudenhulluuteni ja yltiöpositiivisen suhtautumiseni kasvuvyöhykkeiden suhteen. Laitan tuonne alaosaan kuvan torpan fasaadista, siinä on oikeasti tilaa niin hirveästi, maa on autio ja tyhjä.

Äitikullan työmaat ja maisemat kaipaavat nekin oman osansa planttusista.

Torpan elikoista ei olekaan ollut aikoihin kuvia? Pitäiskö panostaa viikonlopp... ei, silloin minä kuvaan hevosia! Se orilaidun on niin mahtihomma että!! Ihan varppiin jätän täpinöissäni muistikortin ja vara-akun kotiin. Pitääkin viedä jo huomenna kameralaukku autoon.

Torpan eläinkunnan status on iloinen ja vakaa. Määräkin on ihan entinen. Kullervo ja 12 rouvaa puuhaavat omalla osastollaan vallan toimeliaina. Vihreä ruoho maistuu, voikukat, horsmat ja muut perkuujätteet ei. Munat ovat käsittämättömän painavia (varsinaisia kanankevennyksiä) ja keltuaiset hehkuvat. Ikinä en ole niin keltaisia munakkaita syönyt kuin mitä nyt tänä keväänä.
Trio Marselius herkuttelee omalla tahollaan laidunherkuista. Odotellaan kuitenkin tuonne kesäkuun puolelle, ennenkuin aloitetaan sen kesäasumuksen väsääminen. Pitää todellakin hommata jostain joku panssariaidan pätkä, eihän meidän tähtiotsia voi mihin tahansa viritykseen laittaa.

Nasse, spurgukojootin näköinen ruskea tuppo huohottaa kuumissaan milloin missäkin. Istuu pitkät tovit tuijotuskilpailuissa Kullervon kanssa. Kummallakaan ei ilme värähdä. Voi kun saisi joskus jollain ajatussiepparilla imuttaa valitut palat niidenkin luojanluomien ajatuksista ;-)

Ja ne kissat... huokaus. Patsymummo elelee viimeisiä aikoja. Ei se vatsanseudun iho enää palaudu, pahemmaksi vain menee. Kissalla pitäisi olla koko ajan muoviämyri päässä. Ja kun hyppysihti ei ole enää kalibroituna optimaalisesti, olisi ämyrinpito pelkkää kiusantekoa. Antaa kissan pitää arvokkuutensa. Justiina on taantunut ihan teiniprinsessaksi, pomppii ja loikkii ja on ilmiselvästi ottanut paikkansa Torpan Kissa-aktiivina.  Voi kun nyt saataisiin pian ne vapaan kissarakkauten hetelmät jostain.


Tita, näiden etualan salavien alle (ajotie autotallille kulkee kuvan alareunan suuntaisesti) tarvitaan hirmuiset määrät puolivarjon matalaa kasvia. On alarinteessä joten kevätmärkyys kiusasi ainakin tänä keväänä. Tuohon vasempaan päätyyn tulee koko päädyn pituinen perenna-alue, varovaisesti arvioiden 8-12 neliötä.
Lisäksi monta monta muutakin mahdollisuuksien paikkaa istuttaa vaikka mitä.

Nyt taitaa olla aika ihanalle iltakävelylle, lintujen iltakonsertti on aika huima. Joskin Murrayn pörinä on melkoinen riitasointu :-/  En jaksa edes masennella lätkämatsin tuloksesta. Ihan pelkästään Mertarannan papatuksesta olisi pitänyt tulla yksi maali, semmoinen energia vastaa yhtä kenttäpelaajaa. Helposti.

Huomisen aikataulut on ihan auki, se traktorimies tulee kun pihassa traktori näkyy, tarkempaa aikaa ei minulle ole kerrottu. Muutama muu, aikatauluun jo sovitettu aktiviteetti pitäisi huomenna suorittaa joten menee oikein mielenkiintoiseksi. Eipä oikeastaan puutu kuin lähtö tamman kanssa miehelään. Sekin tapahtuu tietty huomenna.... olisi mahdollisimman epäsopiva päivä.

Noh, otetaan mitä annetaan. Pois tyttömäinen hätäily. On sitä ennenkin aikataulut veivattu moneen kertaan uusiksi.

Hellurei ja silleen.

8 kommenttia:

  1. Ai joo, taisi kuvatekstejä unohtua...
    1) omppu
    2) jouluvalokuusen vuosikasvuja
    3) pihapihlaja on täynnä, piukassa kukkaterttuja
    4) Saskatoon on ihan sekaisin, kukkii ihan himona
    5) Home sweet home <3
    6) perhanan angervoheimo.... söpöt kukat kuitenkin

    VastaaPoista
  2. Hei hei täällä ollaan!!! Onpa - siis ihan todellakin ja aikuisten oikeasti - TOSI kiva lukea sun juttuja taas pitkästä aikaa!
    En siis päässyt tänäänkään ajoissa nukkumaan, mutta en myöskään aloittanut muuttopakkausta - kun jäin lukemaan sun blogin vanhempia juttuja. Kenen syy? Oma syy?
    Yhä vaan aion jossain välissä kirjoitella sitten vaikka enemmänkin kuulumisia. Lyhytsanaisia kun ollaan, niin helpostihan se pienen viestin väsääminen käynee.

    Ihana torppa teillä. Mutta mikä tuo tamma on, joka on lähdössä miehelään...?

    VastaaPoista
  3. Jeeees, Paplu löysi torpalle ;-) Mähän sanoin, että tänne on helppo löytää. Myös kutostietä pitkin.

    Kuten muitakin olen opastanut,; ei nimiä, ei paikkakuntia eikä tunnistettavia valokuvia ihmisistä tai muiden hevosista -ilman lupaa... ihan hyvä periaate nettipaljastelussakin. Jokainen valitkoon näkyvyytensä määrän itse, niin kauan kuin siihen yksilö pystyy vaikuttamaan.

    Privaattina toki jauhetaan toki mehukkaat yksityiskohdat puhki ja julkaistaan nimet ja paljastavat kuvat.. kuulostaa muuten toooosi härskiltä. Mutta oikeasti, en katso, että minulla on oikeutta julkaista aivan kaikkea täällä.

    Lyhytsanaisuus ei ole mikään tavoiteltava hyve ;-)

    VastaaPoista
  4. oooh, unohdin aivan, meillä tuoksuu leikattu ruoho!!! Luksustuoksu vailla vertaa *nuuhnuuh* Tähän on hyvä uinahtaa *nuuh*

    VastaaPoista
  5. Vastaus on: kevätkaihonkukka. Sinne salavan alle. Taimia tulee täältä noin 50, riittänee alkuunsa?

    Ja muutakin löytyy. Kaikkea ei toki, mutta montaa. Koitan kaivella humalastakin rönsyn purkkiin. Heidinkukkiakin pitäisi löytymän, nauhuksia olisi mittava esiintymä eri lajeja. Mutta ne ei olleet must-listalla...

    Palataanpas asioihin. Nyt olis ulkona hyvä työilma kun viileni, mutta kun ei enää vain jaksa...

    VastaaPoista
  6. Tita, kevätkaihonkukka on niiiin ihana. Mulla on niitä vasta kolme pientä alkua joten lisää tarvitaan. Nauhuksista meillä on Lapinnauhusta, Äitikulta hommasi 3 pontevaa yksilöä. Niitä ei vielä voi jakaa vaikka komeasti kasvavatkin.

    VastaaPoista
  7. Kaiken paras ehdottomasti on Kevätkaihonkukka, alottaa kevään sähkönsinisenä ja sydämen muotoset lehdet hullaannuttavat koko loppukesän.

    Tein minäkin listan Titalle ja aion hakea sen sunnuntaina. Oikein huokasen kun saan vihdoinkin uutta tekemistä ja haaveilemista.

    Tällä viikolla jouduin turvautumaan Histec nimiseen siitepölylääkkeeseen, silmät kutisi helvetillisesti. Neljäs tabletti menossa, tilanne rauhoittunut ... silmissä! ;D)

    Joka aamu herään aikasin Kirjosieppojen luritukseen. Ne on todella äänekkäitä! Valtasivat kolme pönttöä tiaisilta, siispä ovat vielä röyhkeitäkin!

    VastaaPoista
  8. Tuula, asensitko Histecit suoraan silmiin ;-)
    Meillä on Histecin lisäksi tipat ja nenäsuihkeet. Hädin tuskin riittää.

    Yleensä ei ole tämmöistä lääkepakkia mutta tämä kevät on ihan hullu, kaikilta osin.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com