torstai 29. huhtikuuta 2010

Voe hyvä ihme kuitennii

Torpan uusin ajopeli, etenee ekologisesti joskin päästömäärä riippuu kuskista. Samoin melutaso ja kuljetuskapasiteetti. Mutta sentään säänkestävä, kevyt ja ketterä.

Aamulla taisin kehuskella aurinkoisesta säästä ja keväisestä tunnelmasta. No, se oli aamulla ja iltapäivä on hyvä aika kelkan kääntämiselle. Oli just passeli keli jemmata haravat ja kuokat ja lähteä kaupunkikäynnille.

Kova tohina kaupoissa ja kauhea päivittely nakkihyllyllä! Ruoka loppuu justiinsa ja nakit meni jo. No voi voi. Ostaa sitä viereistä nakkia tai hakee paikalliselta yrittäjältä pitäjän omaa nakkilaatua.

Ei multa kyllä paljoa myötätuntoa, sympatiaa tai kaveritukea heru noille kaupassa ruikuttajille. Jos on poprillit finito niin sitten ottaa jotain muuta. Samaa suttua ne on.

Itse asiassa, vähän ilkeästi toivoisin, että ruokatehtaat olisivat lakossa pidempään. Ihmiset oppisivat kenties käyttämään luovaa soveltamiskykyä syötäviään miettiessään. Ja oppisivatkohan kenties ihan uusia asioita ruuanlaitosta, makuelämyksiä? En minä ymmärrä miten kukaan voi olla niin henkisesti vakuumiin pakattu että saa itkupotkuraivarit kun joku tietty valmisruoka sattuu olemaan hyllystä loppu.

Voe hyvä ihme kuitennii, paljonkohan se auttaa kun kassatytön päivä pilataan kiljumalla tyttöparalle nakkitilanteesta? Vaikka kuinka kauppias hoitaisi homman, ei sille mitään voi jos tehdas on kiinni ja hönöt hamstraa varmuuden vuoksi kaupat tyhjiksi. Pieni paasto olisi tehnyt kieltämättä hyvää sillekin herralle joka niistä nakeista mäkätti kassalla.

Mulla ei ole vielä aavistustakaan mitä huomenna syötäisiin. Onhan meillä grillattavat toki varattu, ei Iso-J:n perhe pihvittä ja makkaratta jää, se on kiveen hakattu.

Me voidaan toki Nemin kanssa särpiä valkoviiniä pihakeinussa (vaikka toppahousuissa) ja napsia oliiveja jos tulee vaikkapa lampaanlihakriisi tai muita ylittämättömiä vastoinkäymisiä syötävien suhteen. Aina voi soittaa Kebapkioskille ja tilata hjuva paras spezialpizza.

Seuraava operaatio ei ole kuitenkaan ruokamurheet vaan huomisia vappunaamiaisia jänskäävien perillisten petiinahdistaminen. Toinen on mangahengessä geisha ja toinen popin kuningas ;-) Toivottavasti kukaan kotipsykiatri ei nyt tee hätäisiä johtopäätöksiä perillisten roolimalleista.

Kuvassa Nassekin suurella mielenkiinnolla arvuuttelee viikonlopun ruokalistaa. Tunnustan kuvan olevan parin viikon takaa, tänään ei irronnut räpsyn räpsyä.

Palataan asiaan. Erityisen kiintoisaa olisi kuulla Majakarin kätevän emännän viimeisten edesottamusten seuraamuksista... vieläkin hiottaa kun ajattelen omalle kohdalle!

Vähän vaikeaa on virittäytyä huomiseen kevään karnevaalin oikeaoppiseen tunnelmaan. Mutta ehkäpä ei tarvitsekaan. Hyvä seura ja kiireetön hengailu on oikeastaan ihan parasta.
Ja eihän sitä tiedä mitä mielenkiintoista omatekoisen siman nauttiminen saa aikaan.... parasta pysytellä skumpassa ;-) Noh, se on huomisen hommia se.

5 kommenttia:

  1. Elä siellä hikoile, Hirnakka! Tässä istutaan ja katotaan tohtori Huusia. En ole vielä raportoinut päivän tapahtumia, enkä edes tiedä hoksasko mies kotiin ajaessaan rannassa poikittain retkottavaa kuusenraatoa. Se näkyy kun tulee kotia jos osaa kääntää katsetta. Muutoin pysyy piilossa.

    Kunhan kersat nukkuu, niin varmaan vähän keskustellaan. Tai siis ainakin kerron, että tämä vähän parisuhdetta hiertänyt asia on ns. pois päiväjärjestyksestä. Mun ei tarvi mökötellä pystyssä minun kiusakseni pysyviä puita. Ne on nyt dööd.

    VastaaPoista
  2. Huh, no nyt vissiin Kätevä Emäntä kerää hevosvoimia tallissa ja marssii sitten pihakuusen alle iltahenkosille... sitten Majakarilla keskustellaan *puista, puistatus* Onneksi en ole naimisissa Titan kanssa ;-)

    Noh, olkoon voima kanssasi. Kuusi on vähän mielipiteitä jakava polttopuunakin, pihkaiset puut palaa räiskymällä ;-)

    Mun on pakko perehtyä seuraavaksi kissojen riippuvaisuuksiin. Patsymummo nuolee aivan maanisesti Liesimustalla käsiteltyä hellan kantta. Tai onhan siihen liesimustan hinkkauksen jälkeen jo tullut paistiliemiroiskeitakin. Mutta joku puutostila tuolla kissalla on. Kroonisen järjenköyhyyden lisäksi.

    VastaaPoista
  3. Ihan rento fiilis täällä päässä Suomea. Mies ei ottanut kantaa muuhun, kuin että ehkä sulla loppu bensa. Ja elämä näyttäis jatkuvan ihan leppoisasti. Ehkä nyt on nollattu jotain hiertävää pikkuroskaa parisuhteesta.

    Tai sitten mies on lopullisesti menettänyt toivonsa vaimonsa suhteen...

    Hyvää Vappua kaikille tasapuolisesti! Keli on täällä viileä ja harmaa. Ajoittain tulee vähän vettä kostukkeeksi maahan asti. Routa näyttää sulavan kivasti, pellot höyryävät.

    VastaaPoista
  4. No hyvä, ihan jokaisessa parisuhteessa ei perinnekuusia ehkä nimitettäisi "jotain hiertävää pikkuroskaa" mutta hyvä näin. Vahvat juuret... ;-)

    Ei ole sää täälläkään mitenkään ihastuttava, ei ainakaan gardenpartyihin houkuttava. Onneksi torpassa on lämmin. Eikä tuolla ulkonakaan edes ihmeemmin sada, kunhan vain masentelen valonkaipuussani auringon perään.

    VastaaPoista
  5. Tita, älä menetä toivoasi!
    Timppa funtsaa ... pitää antaa aikaa! Tiedän että tuskaannut (ihan aiheesta) mutta koeta kestää, ihan kohta tulee vastaan.
    Kun tulee vastaan niin valmistaudu pikkasen hellittämään asennetta, ei liikaa, sillä hoksaa jos läikkyy hiukkakaan yli. Taidelaji.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!