tiistai 6. huhtikuuta 2010

Verokarhun kaveri


Tänään olikin historiallinen päivä, tavallaan. 
En muista koska olisin viimeksi kamppaillut henkilökohtaisen veroilmoituksen kanssa. Siitä on pakko olla kauan.
*kuka kumma kiidättää aikaa säädyttömän lujaa eteenpäin*

Joka tapauksessa, tänään eteeni pelmahti kirjekuori. Olihan se tuolla jossain puutarhakirjojen ja -lehtien seassa pyörinyt jo jonkin aikaa mutta vähemmän tärkeäksi luokiteltuna se oli saanut rauhassa ajelehtia. Kunnes tänään ajelehti silmiini. Ja kuinkas ollakaan, palautuspäivä tänään.

Eihän siinä sitten muuta kuin nimi paperiin ja kuoreen.
Jossain vaiheessa mieleen kuitenkin hiipi ajatus "liian helppoa". Palasin nöyränä tutkimaan lomaketta tarkemmin. Ja just niin. Sieltähän puuttui vaikka sun mitä. Matkakuluselvitystä ja kiinteistöveroilmoitusta ynnä muuta OI MIKSI?!OI MIKSI?! -tragedialuokiteltua aineistoa. Julmalla vaivalla pitää sinun verotettavan omaisuutesi ilmoittaman...




Eipä aikaakaan kun homma alkoi selkiintyä. Pian se oli suorastaan kristallinkirkas. Netti on tunnetusti tietoa pullollaan ja verottajan omilta sivuilta löytyy kaikki... paitsi täydelliset ohjeet veroista laistamiseen.

Sitä minä vaan tässä mietin... kun sitä tietoa meistä, muista ja naapurin kakruista on netissä lukuisissa tiedostoissa, miksei ne automaattisesti toimi synkassa ja päivitä toisiaan? Niinkuin nyt nämä minun viimevuotiset kiinteistökauppani. Siis se yksi. Onhan se nyt aivan syvältä soittimesta, että minun pitää täyttää se lomake nr. 3, myyjä täyttää lomakkeen nr. 3 ja kaikki tieto on jo x-kertaa ilmoitettu verottajalle. Siellähän ne ovat jo kiinteistöverotuksen väen karhunkäpälien ulottuvilla. Helppoahan se luulisi olevan lämäistä kiinteistöverolippuihin uusi nimi ja lykätä postiin. Osoite kun ei muuttunut. 

Minä olenkin ihan varma, että meistä ressukoista veroilla riivatuista on jokin tunnollisuusrekisteri. Vähän niinkuin äyrikuninkaista. Siellä ne varmaan katsoo, että muistaakos se Mutasen leski nyt ilmoittaa kaikki osuuskaupan osinkonsa.... ne kaikki jotka jo ovat kirjoissa ja kansissa suorasiirtoina tulleina.

Ohhjoijaa, kunhan rutkutan. Kuori on jo Posti-Pekan hallussa, skannatkoon, höyryttäköön tai tehköön mitä lystää. Hupia siitä ei ole kelleen. Mutta verottajalle toivottavasti kaiken vaivannäköni edestä tarpeellinen. Ja kohdelkootkin kunnioittaen. Ettei kukaan kesähessu rötvi batteryroiskeilla!

Velvollisuus on nyt tehty. Seuraavaksi pääsen varmasti täydentämään luomustani. Ja tekemään lisäselvityksiä. Toisinsanoen todistamaan jo kertaalleen ilmoittamani asiat oikeiksi ;-)

Kevät harppasi tänäänkin roiman loikan eteenpäin. Kanarouvain koppileiritys päättyy varmaankin jo loppuviikosta. Saas nähdä onko Sirkulla silloin yhtä tuima ilme kuin viimesyksynä räntäsateiden aikaan.

.

Tässähän nämä tältä päivältä. Rottapirulaisia ei tänään jallitettu yhtään, toivottavasti muuttivat leirinsä jonnekin muualle. Iso-J on matkalla etelään, pitkin hampain ja uloke otsassa lähti lainamondeolla taipaleelle. Ääsmaxi on pajalla *paljon puhuva huokaus*

Huspois laiska hommiin... menen siis.

11 kommenttia:

  1. Kuvissa on Nasse, tietysti. Ei sillä, että Nasse olisi mikään verottajan agentti. Kirjoitan tätä ns. isolla koneella ja kuvagalleria on levällään talon kahdella muulla koneella... joten otetaan mitä löytyy. Nasse ja Sirkku löytyy aina.

    VastaaPoista
  2. Voi vehje, siellä on kuulema itäisellä uudellamaalla typerryttävä hernerokkasumu ja kamikaze-rekkakuskeja. Sivupeilit ropisten joutuu maankiertäjä reissuansa tekemään :-/

    Enhän minä muistanut, että iltapyövelin hommiin kuuluu syöttien asentaminen. Nyt pitää vielä kerran läpsytellä riihelle, kivuta hakemaan välikaton tasolta päiväsäilössä ollut syöttiastia ja laittaa se houkuttelevasti tarjolle. Hitto minä mikään Padma, Sara tai muu huippukokki ole.... Rottasota on miesten töitä!!!

    Tita, Tuula, anyone, chilitkin on laittamatta. Vieläkö ehtii? Sisilian peperoncinia pitäisi löytää siemeninä.

    VastaaPoista
  3. Tervehdys läntiseltä Uudeltamaalta, kevät on tullut lotisten tännekin. Pihalla kukkii jo lumikello! Juhannusruusujen juurella talon seinustalla on joitain sulaneita paikkoja, missä nämä kevään airueet pilkistelevät.

    Hankien sulaessa paljastuu jänösten lempipaikat, luumupuut on kaluttu aika korkealta ja pihapöytääkin koristaa papanakerros.

    Pääsiäisen aikana katselin ns. kylmästi vanhaa omenapuutamme ja totesin ajan tulleen. Haaroittunutta ja ontoksi kovertunutta runkoa on tuettu kuormaliinoin, mutta koko puu alkaa olla jäkälän ja sammaleen peittämä. Eli tuomio on pantava toimeen kunhan puuvanhus on kukkinut ja maa kuivunut kunnolla. Nyyh.

    VastaaPoista
  4. Oijoi Seijan omenapuun viimeistä kevättä.
    Jäniskevennys ei ole oikeasti huvittava juttu, paitsi siinä kakkosen ohjelmassa :-/

    Meilläkin ovat omenapuut melkolailla ehtoossaan. Mutta kun pystyssä pysyvät ja satonsa kantavat, saavat vielä olla.

    Se onkin sitten pitkä aika kun seuraavan kerran Seija saa ihastella elämäänähneen omenapuun kukintaa, omalla pihallaan.

    Pitäisi kai olla kaukaa viisas ja kaataa kaksi vanhimman näköistä pois ja istuttaa tilalle uudet. Siellähän ne vanhojen siimeksessä varttuisivat vähän huomaamatta?
    Pitäisi ja pitäisi, tekemättä jää.

    Puretin etusormeni kun tungin penisilliiniä Patsymummon kitaan. Niillä harvoilla hampaillaan puri kuin aito lihansyöjä. Jävel.

    Nukkumaan ei osaa vielä mennä, pitää olla Iso-J:n puolesta skarppina. Missähän Sarkka? Tita? Heikku? Savu? Nita? Tuula? haloooo?

    VastaaPoista
  5. Öööö... mä teen töitä täällä. Opetusmateriaalia: hermoston anatomiaa, elimistön fysiologiaa... kaikkee kivaa ihmisen sisuksista ja sen toiminnasta. Alan jo päästä juttuun 7 version powerpointin kanssa.

    Klorofyllin katkos saa aikaan vieroitusoireita. Onneksi on sentään Hirnakan torppa! Kovin on vähiin menneet mun nettisaittini. Parhaat on jääneet!

    Laita nyt ne chilit sinne multiin, ehtii ne vielä kun saavat hyvät kasvuolosuhteet. Nätti ja lämmin kesä on tilauksessa, ehtii kasvit tuottaa satoa hyvin...

    Takaisin sorvin ääreen...

    VastaaPoista
  6. Soon Klorofylli taas elossa. Jotenkin tutun näköistä :D

    VastaaPoista
  7. Huomenta Hirnakka, kyllä sulla on nätti poikakaveri!
    Haa Fylli pelittää, minullakin oli vierotusoireita ... kuuluu=täytyy=pakko!! joka päivä pariin kertaan käydä Fyllissä ja Hirnakalla kyläilemässä. Ihmettelinkin jo ettet huomauttanut tämän blogin täyttämisestä.

    Ehtii sun chilit vielä, mutta pidä pienoista hoppua siementen hankinnassa. Saat isommat taimet maahan kun toimit nopeasti. Kasvuaikaa pienillä olisi kesäkuun toiselle viikolle, yli kuukausi.

    Omenapuita EI kannata kaataa, tarvitaan oksistoon sahaa ja saksia, mieluummin jonkun osaavan tekijän tekemänä (netistäkin löytyy ohjeita ja apuja). Äitini kotona Ohkolan Saaristossa on vieläkin noin 70-80 vuotta vanhat satoisat omenapuut, niitä vain karsitaan ajoittain.

    VastaaPoista
  8. Tuulan kommentti nätistä poikaystävästä aikaansai epätietoista pälyilyä ympäristöön. Sitten tajusin, että taidat tarkoittaa torpan ansiokasta koiraa :-D Nasse on ihan paras, meille.

    Tita taitaa kuitenkin aidolla kiinnostuksella, tiedonjanolla ja ponnella tehdä hommia myös fysiologian saralla. Ja se, mistä oikeasti tykkää, ei tunnu työltä ollenkaan. Joku itsesuojelumekanismi varmaan ;-)

    Tuula ei sitten lainkaan sure blogintäyttöä, kyllä tänne mahtuu tarinaa. Joku voisi ehkä näpäyttää minua turhasta jaarittelusta ja bittiavaruuden tukkimisesta jonninjoutavalla hömpällä.

    Pitääpä kurkata fylliin jossain välissä. Onkse niinku meidän edesmennyt suljettu osasto ;-) ?

    VastaaPoista
  9. Kettu kuittaa.

    Hengissä ollaan. Tänään haen lisää lääkettä, notta saadaan junnun kanssa angiina-pöpöt ajettua totaalisesti pois kehoistamme.

    Pääsiäisen aikaan kypsyteltiin ja jalostettiin ajatusta frissan myynnistä. Eli se on nyt sitten myynnissä.

    Mitään kiirettä kodinvaihdolla ei ole, katsellaan ja etsitään hyvä koti, jossa PERSOONAA osataan arvostaa.

    Aivan kamalaltahan ajatus tuntuu, mutta joskus (?) elämässä täytynee edetä järjen eikä tunteiden myötä.

    Syitä myyntipäätöksen tekoon on monia, mutten niitä täällä ryhdy nyt ruotimaan. Elämä on ja sillä simppeli.

    Hjirnu. Tapasin mm. Hakkaraisen tallinemännän siellä Kissankulman isäntäväen häissä ja OMG sitä naurun määrää kun AurinkoVuoren tädit pistivät parastaan kertoessaan parhaita iskuvinkkejä meittin teinille : )

    Hauskaa oli, kertakaikkiaan.

    VastaaPoista
  10. No niin, päätös on tehty ja sillä mennään. Teillä on kaikki aika puolellanne uuden kodin etsinnässä joten varmasti homma hoituu parhaalla mahdollisella lopputulemalla. Päätöksen tekohan se kaikkein raskain prosessi on. Ja kun päätös on sellainen, että sen tehneenä kehtaa mennä peilin eteen selittelemättä, on homma ok.

    Sitä paitsi, luotan teidän puskaradiojärjestelmänne toimivuuteen ;-)

    Se, että jossain puskan takana saattaa joku kansanosa louskuttaa asiasta leukojaan, ei ole ruunankusemankaan väärti murheenaihe.

    Tsemppiä!! Ja terkkuja kotiväelle.

    VastaaPoista
  11. Jopa helpotti, fylli on käytössä ja uusvanhat jekut on kerrattu muistilokeroista. Vähän eri versio kuin suljettu osasto, mutta toiminnot samat.

    Aloitin sitten haravoinnin, vaikka meillä on enempi lunta kuin Hammaslahdessa. Vaan pientä verryttelyä, ei tullu edes rakkoja vaikka en malttanut etsiä puutarhahanskoja käteen.

    Ekat hanhet bongasin taivaalta kans. Kevättä on rinnassa ja joka paikassa muuallakin ;P

    Ja Nita, ihan säikähdin kun kodinvaihdosta puhuit. Siis frissan kodin vaihdosta. Luin huonosti, säikähdin ja kuvittelin teidän olevan muutamassa koko perhe. Huh... toivotaan että mukava koti löytyy mutiaiselle. Elämä on joskus luopumista.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!