keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Siipi maassa -tai sitten ei


Reissussa rispaantunut perhonen lepuutteli auringossa. Aika väsähtäneet siivet, ei käy vastaanväittäminen. Kummasti noilla näytti läpsyttely ja liihottelu sujuvan joten ei kai tuosta tarvinne eläinlääkärille soittaa.

Kanalassa on sitten vähän kurjempi tapaus. Siellä yksi ruskea tehotyttö, Avioerokana, roikottaa vasenta siipeään ja arkoo vastenta jalkaansa. Yritin kyllä tutkia varovasti mutta kanan fysiologia on hieman vieraampi tieteenhaara, enempi niitä kauppa-aineita tuli opiskelluksi...  joten jätin lastoittamatta tai kipsaamatta. Asettelin kanarouvan varovasti yhteen pesään, ei siitä ehkä olisi ollut orrellayöpyjäksi vaikka päällisin puolin näyttikin ihan virkeältä.

Katsotaan nyt jos on aamulla yhtään parempi. Mikäli ei, joudun vissiin tilaamaan naapurin sedän fiskarssin varteen. Minä en lähde tällä tietämyksellä kanalta henkeä näpistämään. Siinä voi käydä niin, että kanalle jää henki ja mulle tulee käteen pipi.

Tässä sitten pötköttelee tanskantuliaiset. Aika julppeita juurakoita, joskus nuo kukoistavat ja rehottavat täydessä loistossaan... toivottavasti mahd.pian. Penkkiäkään ei vielä ole.

Titan kettu oli ängennyt samaan laatikkoon parit Särkän kuvastot. Tulkitsin duplikaatin olevan Äitikullalle joten se toimitus on perille saatettu. Ja Äitikulta aivan liekeissä. Hyvä kun malttoi irroittaa otteensa saunassakäynnin ajaksi. Särkälle tulossa Tilaus.

Eilisen kommenteissa oli Titalta vallankin viisaita sanoja elämän hyvistä ja aina vaan paremmiksi muuttuvista asioista.  Se, minkä näitä elämän parhaita asioita yhdistää, on niiden arkisuus.

Ne eivät ole luksusta sanan kaupallisessa merkityksessä, ne ovat jokaisen saatavilla kohtuullisin ponnistuksin jos ja kun ihmisellä on a) herkkyyttä b) järkeä c) aikaa tajuta parhaimmat aarteet ympäriltään. Yleenstä ihmiskurja älyää asioiden arvon vasta kun ne on vaarassa menettää. Tai kun niitä ei enää ole.

Isävainaa sanoi usein, että ihminen onnellisimmillaan silloin kun on hönössä ja kihloissa. Naimisissa ja kohmelossa herääminen on kuulema pahinta ;-)

Aivan pian lähden parantelemaan raihnaista kroppaani saunan lempeisiin löylyihin. Heipatihei ja silleen, näillä mennään.

12 kommenttia:

  1. Jep - se toinen katalogi oli äidillesi stimulanttina. Osu ja uppos :P

    Toivotaan kanalaan paranemista, mutta ikävä kyllä kanan elämä ei ole järin pitkä. Jotkut tehomunittamattomat maatiaiset voivat kuulemma yltää kymmeneenkin elinvuoteen.

    Nyt sitten ottaa aivoon. Fennovoima on saanut luvan ydinmyllylle. Kun ei vain tulis tuohon kivenheiton päähän... Kyllä ottaa nuppiin.

    Tyynnytän ajatustani uppoutumalla ihailemaan kuvaa peijooninjuurakoista. Niistä tulee kyllä oikein potria tapauksia. Lykkää vain ruukkuihin juurtumaan. Niillä olisi ihan hyvä viihtyä ruukussa syksyyn asti, joten no panic sen penkin kanssa. Koko kesä on aikaa ruopia.

    VastaaPoista
  2. Hirnakka saa postia tai soiton joku toinen päivä. Nyt on niin väsy ja aikasemmin ei ehtinyt, taaskaan.

    VastaaPoista
  3. Kehno miten kivan kirkkaat värit tuli tuohon ekaan kuvaan, eihän tämä nyt enää niin kulottunut maailma olekaan...

    Ja jos nyt kalkyloin oikein, Tita on tallissa ja minä menen Fylliin. Ja menen nukkumaan puoli 12. Tita tulee tallista ja menee fylliin, puolitaöin. Ja kuittaa tänne joskus yhdeltä. Jolloin torpan tyttö kääntää jo kyljystä. Eli mikäli kaipaan akuuttiongelmaan konsultaatiota, pitää ottaa kännykkä käteen ja kilauttaa kaverille. Ja koskapa en tahdo häiritä tallin iltarauhaa jätän soiton sikseen.

    Onneksi ei ole pionin kasvua akuutimmasta ongelmasta kyse. Noi tänään rantautuneet pionit pitää istuttaa johonkin hiton kiljutiinuun, ei mulla ole noiden vaatimia kukkaruukkuja. Muovisia ainakaan. Huomisen keikkalistaan kirjataan siis kerjuureissu kukkatalolle, ehkä sieltä saan lunastushinnalla ei-priimoja taimiastioita kotikäyttöön.

    Eipä ole kiljutiinujakaan, ei sen viimeisen lukioaikaisen kotiviiniröön jälkeen... *oksu*

    Laitan loput kyssärit fylliin, menee tiedontarve yhteiseen hyvään.

    Huomiseen prokkikseen kuuluu myös yhden tavara-auton siirto Espanjasta Suomeen. Siis Suomi hoitaa liturgian ja kuski loput. Satamassa sanotaan hallelujaa ja leimataan paperit.

    Nyt tulee jumalaton hätä hoitaa autoon lastia, ettei tule hukkaneliöitä yhtään. Kaakelia, posliinia ja oliivipuita.... hirveät tsäänssit hoitaa sekä remonttitarpeita että kasvipjärversioita samalla kertaa kuntoon. Mutta kun on anoppi vastapelurina, ei mene kuitenkaan ihan optimaalisesti tämä(kään) keikka.

    Paras tilannehan olisi lastata auto itse ja kotimaassa purkaa aarteet. Vaan kun tuhka pöllyää eikä muutenkaan suhdanteet suosi spontaaneja reissuja, jää homma taas ässäarvaksi. Eli rosvosektori vie pelin.

    ARGH!!!! Life is a itch. Sometimes.

    VastaaPoista
  4. sori, an itch... ei suinkaan bitch... ;-I

    VastaaPoista
  5. Savu, ihan kuinka vaan, soita, kirjoita tai tule kahville ;-) Siinähän se 6-tie liki kulkee ja perille tuo.

    Unohtui tuosta edellisestä, perillisparat rustaavat varmaan hädissään jotain Annetaan Lapsi hyvään kotiin -ilmoitusta. Hivenen hämmentyneinä katselivat kun äiti hihhuloi multaisten murikoiden äärellä. Ja Mummukulta posmotti höperöhommia taimikataloogia selaten. Vähemmästäkin tulee ikävä isää.

    VastaaPoista
  6. Pahus sentään, onko askeleeni noin luetut? Mulla vissiin edistää kello, kun kello vasta käy yhtä.

    Fylliin vastattu tarkat piirustukset pioneiden jälkikäsittelystä.

    Jahas, menetän konevuoron miehelle... olen kiltti ja päästän toisen tekemään töitä. Pitää ostaa se läppäri ja verkottaa se nettiin.

    VastaaPoista
  7. Ainakin meillä on vänkäripoika tiedonsiirtotulppana ;-)

    Menen fylliin lukemaan ohjeet ja sitten unille (tänne saakka valvoin iltatallia kunnioittaen)

    VastaaPoista
  8. Torpalla taitaa olla vipinää tänään? Meinaan vain kun on täydellinen radiohiljaisuus :)

    VastaaPoista
  9. Vipinät unohtui siihen kun havahduin jäytävään migreenisärkyyn. Yksi vuorokausi elämästäni on nyt vietetty pimeässä huoneessa maksimaalisessa hiljaisuudessa. Sisuskalut, ne ennestään rääkätyt, kääntyivät ympäri kutakuinkin liian monta kertaa.

    Nyt pystyy jo tutkailemaan näyttöä, aurinkolasit päässä.

    Katsotaan mihin kuntoon tästä vielä tokenen, voiton puolella ilmeisesti. Eikä mulla ole migreenit yleensä (huom!) kestäneet yli kahta vuorokautta.

    Kahviakaan ei uskalla vielä ajatella, jomottaa siihen malliin.

    VastaaPoista
  10. Voi ei!!! Nyt rauhallisesti että menee kunnolla ohi. Migreeni on tosi viheliäinen vaiva, onhan siulla täsmälääkkeet?? Tiedän kyllä kokemuksesta ettei nekään aina auta.

    VastaaPoista
  11. Taisi tuntua sun migreenvibat täällä asti - osasin epäillä sitä kun yölläkään ei tullut mitään viestiä mihinkään suuntaan...

    Onko kallonpohja jumissa? Hus hierojalle ja kunnon niska-hartiaseudun sekä ennen kaikkea kallon ja niskan väliset lihakset rennoiksi. Suosittelen!

    Nyt painelen taas puolilaukkaa kaupunkiin, kuopusta käytän silmälääkärissä, haen Mineral plussaa ja uuden sontatalikon. Illan vietän lymfaterapeuttikurssilla. Joten radiohiljaisuutta seuraa täältä päästä.

    VastaaPoista
  12. Savu, lääkitys purettiin vuosia sitten koska sain täsmäakupunktiota ja se auttoi.

    Tita, tarkkaan vainusit. Ilta oli paha. Niskat ovat tuhannen jumissa ja pari päivää sitten aivan turvoksissa :-/ Pötköttelin shaktilla pariin otteeseen eilisen ja viimeyön aikana ja kyllä lähti veri kiertämään.

    Nyt tämä jo alkaa olla voitettu.
    Ps. pelkkä lymfakurssin ajattelu marssittaa vessaan.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!