tiistai 2. maaliskuuta 2010

Takatukat lumisateessa

Lumisade toi mukanaan myös tilhiparven.
Jätettiin syksyllä omenapuiden latvoihin lintuja varten omppuja ja nyt niillekin löytyi ottajat. Aikamoinen parvi niitä tulikin, hätäisesti laskien ainakin 20 takatukkaa. Punatulkkuja ei näy.

Ja kyllä, olemme saaneet myös lunta. Ei sentään tupaan. Pihalla sitä on ollut aurattavaksi, kolattavaksi, työnnettäväksi ja lapioitavaksi. Lisäksi aura-auto veteli ohiajaessaan hirveän vallin pihatiemme liittymään. Se oli pienoinen pakko tasoitella, eihän siitä räystäästä olisi päässyt yli ilman monsterimönkkäriä.

Tarpeeksi kun sisuunnuin, kävin myös levittelemässä Kanaliaan uutta purua puolikkaan paalin verran.  Eikä päivä ole vielä puolessakaan.

Iso-J viettää tämän päivän erinäisissä lääkärileikeissä. Haki paikalliselta Piäterveysasemalta lähetteet ja on nyt Keskussairaalassa tarkemmassa syynissä.
Minä niin toivon, ettei mitään isompaa vikaa löytyisi,  jo-olemassa-olevat riittäisivät. Tälle vuodelle on nyt tullut mielestäni ihan riittävästi niin surua ja murhettakin. Ainakin pieni hengähdystauko olisi kohdillaan.

Seuraavaksi työlistalla mainitaan marsujätkien poikamiesboksin siivous. Vähän aikaa on kuitenkin syytä puhaltaa ja kietaista piristävät ahkeruuskahvit parempiin suihin.,

Ensi viikolla täällä on hiihtoloma. Keskiviikkona olisi aikeissa suunnata kutostietä etelään ja piipahtaa ihan Espoon raukoilla rantamailla asti. Aika outoa, nyt siellä käy vain satunnaisilla lomareissuilla... Niin ne ajat muuttuu, onneksi.

On ollut niin hyvä, että on saanut etäisyyttä tiettyihin kuvioihin ja asioihin. Raikastaa ajatusmaailmaa ja antaa uusia ideoita kun voi mullistaa elämäänsä uusille raiteille. Sitä näkee asiat niin älyttömän mustavalkoisina kun samasta perspektiivistä tsiigailee vuodesta toiseen.

Ai joo, näin unta, että meillä oli täällä maksanruskea labbis, OMG.
 Ja sitten takaisin hommiin. Moido.

9 kommenttia:

  1. Enneuni, enneuni : )))))))))

    Ruskea labukka sopisi sinne Nassukan kaiffariksi vallan mainiosti. I Like : )

    Aj vaj etelään... Jos aikataulu antaa yhtään periksi, niin... you know !

    VastaaPoista
  2. No niin, Nitahan se taas kerkesi ;-)

    En minä tiedä mistä se ruskea labbis tänne löysi mutta niin vain unessani sellainen ystävällinen ruskea pötkylä täällä juoksenteli. Sen verran annoin unelle periksi, että kurkkasin ihan vaan pikaisesti labukoiden pentulistaa... ruskeita ON saatavilla vähän siellä sun täällä.

    Odotellaan nyt, että borderiväki nostaa metakan ja kommentoi pontevasti, terrierintarmolla ;-)

    Lumisade taukosi, johan sitä saatiin yhden vuorokauden aikana reilut 15 cm.

    Noi meidän tilhet (joiden seassa ei siivestä yhtään punatulkkua) herättävät nyt jo huomiota, autot hiljentää torpan kohdalla ja yksi setä jalkautui niitä katsomaan ihan ajan kanssa. Mahtuuhan tuohon pihaan väkeä.

    Iso-J menee tänään ÄITIYSNEUVOLAAN, ultratutkimukseen. Hmmph, vauvakuumettako se potee? Oikeasti, täällä pääsee salamannopeasti tutkimuksiin jos sikseen tulee. Outoa, luulin että ollaan kurjuusvyöhykkeen tuollapuolen.

    En suostu ajattelemaan mitään sairauskurjuuksia, sämpylätaikina kohottelee itseään liinan alla ja hellassa palaa tuli.

    Partiolaiset ovat yllättäen taas kerran uimahallireissulla. Varsinaisia vesipartiolaisia ;-) Johan niille kohta kasvaa räpylät... kuin öööh... labukoille konsanaan *ihme! visio! enne!*

    Saas nähdä mikä tuo lakkojuttu nyt on ja miten sen käy. Perillisten koulukyyti lienee turvattu, mitään tiedotteita ei ole tullut missään muodossa. Ja äkkiähän me saadaan vanhempien kyytivuorot jaettua.

    Ruokavarojen puutekaan ei heti meitä kolhaise, kotivaraa on haja-asutusalueen ihmisen pakko pitää, oli lakon uhkaa eli ei.

    VastaaPoista
  3. Eikö teilläkään käydä joka päivä kaupassa hakemassa tuoretta patonkia aamuteelle?

    Ja lunta on satanut täälläkin. Kiitettävästi. Olin tänä aamuna curling-vanhempi ja nakkasin lapset autolla kouluun. Olisihan se kasvattanut sisua ja yrittämistä puskea pyörän kanssa yli 10 sentin hangessa. Ei ehdi aurauskalustot.

    Autolla ajaminenkin on extremeä. Risteyksiin pitää hiljaa työntää auton keulaa lähes korvakuulolta, mitään ei näe vallien takaa. Nyt on neliveto poikaa! Se sentään lähtee liikkeelle kunhan pohja ei ota lujasti lumeen kiinni. Mutta ei pysähdy normia nopeammin. Kieli keskellä suuta saa sompailla ja olo on kiitollinen kun kotipihaan pääsee.

    Ruokaa ei täällä ole kukaan kuulemma hamstrannut, mutta polttoaineet tekee kauppansa. Mutta niitä ei kummoisesti saa hamstrattua.

    Keittiön tuoksut vetävät vastustamatta puoleensa. Tein mausteisen lihakeiton. Semmoisen lämmittävän.

    VastaaPoista
  4. Neliveto on poikaa, näillä keleillä ja varsinkin pikkuteillä. Räntää paiskoo ja metsän hanget on muuttuneet niin extreme-maastoksi, että meikäläinenkin antaa periksi. Eilisiltainen tarpominen oli pikkasen liikaa. Kun seisoo hankeen uponneena melkein lonkkia myöten ja miettii "mites tästä helpoiten", niin enpä viihni uudestaan sinne mennä. Joskus voi antaa periksi ja siirtyä helpompaan liikkumiseen.

    Jaa, että miehetkin käy nykyään äitipolilla, tirsk. Siskontyttöjen vaavien takia tämäkin täti on joutunut perehtymään uusiin asioihin. En ollut kuullutkaan aikaisemmin raskaushieronnasta, mutta niinpä vaan kävin tänään ostamassa lahjakortin 30-v täyttävälle ensisynnyttäjälle.

    Täällä lomaillaan taas. Eilinen päivä meni (tietysti koiralenkkien lisäksi) hyötyliikunnassa eli talo tuli siivottua. HUH.

    Se ruskea lapukka on Nitan ostoslistalle kuulunut aika kauan aikaa. Koskas mulla olikaan se Allu? Jotta sieltäpäin tulee varmasti vertaistukea :)

    Elukoiden kanssa eläminen on sitä tasapainottelua, itselläkin tällä hetkellä huono jakso treenien suhteen, JätkänPätkän kanssa palataan taaksepäin kivijalkoja korjaamaan. Onneksi on hyvä kasvattaja, jolla on vankka kokemus rodusta ja rodutreeneistä. Lisäksi aito huoli ja into antaa apua. Ja kukapa niitä ajokilsoja siinä vaiheessa laskee eli huomenna kasvattajan luokse....

    Loman aikana on muuten kiva päivällä kokkailla itselle semmoista muonaa, mitä mies ei suvaitse.

    VastaaPoista
  5. Hahaa, voin hyvin visioida näyn hankeen uponneesta Seijasta ja iloisena kirmailevista koiruuksista. Tuli vain mieleen lumikengät, oliskohan niistä mitään apua hankitarpomisissa? Koirathan saakin upota, eikös hankitreeni tee hyvää koirankin lihaksistolle?

    Juu, äitipolilta tuli mies joka ilmoitti että poika se on. Ota tuostakin nyt selko.

    Sämpylät paistettu (ei tarvi ajella aamiaispatongin perässä kylille), uunilenkki uunissa, sauna tulilla, kanala hoideltu yökuntoon ja mitähän vielä. Ei tule äkkiseltään mieleen. Juu, puita vyörätty kukkurallinen kottarilastillinen. Pitkien halkojen hinaamisen jätin huomiseen.

    Voisinpa lirauttaa lasillisen kylmää Torresin valkoviiniä. Jotenkin tuntuu, että se on tässä tilanteessa niin pieni synti ettei taivaaseenkaan asti näy.

    VastaaPoista
  6. Lumikengät nojaa portaikonnpieleen ja odottaa kantavampaa keliä. Hankitreeni on hyvä tuolle Jätkälle, nivelrikkoinen narttu ei näille lenkeille saa tulla mukaan. Eli kummallekin omat lenkit, puuh lääh.

    Talven puutoimittajat on olleet täystyöllistettyjä. Olen niiiin iloinen kylän omasta vakipuumiehestä, kun tuota omaa metsää ei ole. Joka toinen viikonloppu ilmestyy pihalla klapimotti tai pari, kiitos kaunis. Joutuvat hekin uusille kyselijöille ei-oota myymään.

    VastaaPoista
  7. Onko Seija sulla ne lumpparit nyt ekaa kertaa vai oletko aiempinakin vuosina niillä tarponut? Mua niin kovasti aihe kiinnostaa kun omat kenkäimet meinasin hankkia.

    Ostopuun armoilla mekin olemme, ei kuulu torpan tiluksiin tukkimetsää. Onneksi suvussa ja lähipiirissä on metsänkin omistajia joten saadaan puut sopuhintaan. Tänä talvena ollaan kyllä ostettu kylän kauppiailta, ensi talvena tilanne on jo hieman omavaraisempi.

    Sauna teki taas tehtävänsä ja nyt sitten sain sen valkkarilasillisenkin käpälään. Hyvää on. Ja ansaittua :-)

    VastaaPoista
  8. No höh, unohtui... oman kylän puukauppiaat myyvät naapurikyläläisille ei-oota, omista pitävät huolen ;-)

    VastaaPoista
  9. Oikeastaan tämän keskiviikon blogimerkinnnän voisi kuitata kahdella sanalla: Sataa lunta.
    Katsotaan nyt saanko mitään muuta aikaiseksi. Pitää ensin saatella tuo pienimmäinen kouluun, sitten ohjelmassa yllättäen LUMITÖITÄ.

    Iso-J makaa linimentiltä haisevana vielä tautivuoteellaan eikä hänestä ole mitään helppiä luvassa päivän puuhiin.

    Pipo syvemmälle päähän ja sitten hommiin. Moi.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!