perjantai 26. maaliskuuta 2010

Maata näkyvissä!!

Kyllä vaan, vanha sanonta "Maaliskuu maata näyttää" pätee vielä 2000-luvullakin. Meillä pilkottaa paljasta maata torpan nurkalla. Ihan paljaalla silmällä näkyy, ei tarttee a) suurennuslasia b) ylivilkasta mielikuvitusta. Ihan ajallaan kevät siis on, kohtahan siirrytään kesäaikaankin.

Ihan siitä riemusta (ja Tuulan iloksi) jatketaan koirateemalla.

Tälle kuvalle joku on tehnyt jotain photoshopissa, mutta ehkä tuosta ilmenee Tuulankin hyvin tietämä Bordervauhti. En oikein tiedä tohdinko heristellä syyttävää sormea mihinkään suuntaan kuvankäsittelyasiassa, useinhan kun toista osoittaa, useampi sormi osoittaa itseä kohti ;-)

Muu perhe hiljentyy ET-leffan äärellä, vain poppareiden rouskutus kuuluu leffaäänten lisäksi. Koira sai perjantain kunniaksi korkkaamattoman puruluun ja minä nautin ison uunin lämmityksen suomasta huminasta ja tupaan leviävästä lämmöstä. Radiossa on joku ihana puhelintoivekonsertti, nytkin siellä soi öööh... "annan toisten elää enkä kulje surun suolla"... "olkoon purjeeni valkoinen". Noh, oli mikä oli, meni ohi, kaunis laulu kuitenkin.


Kaupunkireissulla iski armoton päänsärky. En tiedä johtuiko se alhaisesta verensokerista (mussuttanut pitkin päivää, huono selitys) vai epämukavista korkkareista.

Keväällä on kuitenkin niin kiva sipsutella uggien sijaan vähän nätimmissä kulkimissa että kyllä sitä päänsärkyä hetken aikaa sietää ;-)

Onneksi hedari alkaa olla ohi ja pystyy taas keskittymään kutakuinkin olennaiseen.

Huomenna on Joensuussa lammasmarkkinat, sinne siis.
Tänään olikin puhetta maisemointilampaista. Semmoisiakin kuulema saa vuokrattua. Hmmmm, kuulostaa bisnekseltä. Raaskisinkohan tuoda vaikka Espooseen pari kanaa maalaistunnelman luojiksi? 50 € per viikko per nuppi. Kukosta tuplat?

Noista lammasmarkkinoista vielä, moinen tapahtuma järjestetään ihan kaupungin keskustassa. Käsittääkseni paikalle tulevat lampaat saapuvat säilykepurkeissa ja pakastepaisteina, siis jatkojalosteina. Mutta kuitenkin, erittäin hyvä markkinointi-idea. Toivottavasti ihmiset löytävät paikalle ja maakuntien lampurit saavat tekemäänsä työtä tunnetuksi kaupunkiväenkin keskuudessa. Lammaskin on lähiruokaa parhaimmillaan.

Itsekin suunnittelin ostavani jo nyt Pääsiäisen paistilihat. Lotushetki on so last season, nyt pitää olla lambihetki ;-)


Se niistä tulevaisuuden lihan iloista, lammasta purraan sitten viikon päästä.
Lokoisaa perjantai-iltaa sinne missä tätä luet. Vi hörs, kotkat kuuntelevat, Moikka!
http://www.youtube.com/watch?v=Y5WtD_T3IuM

10 kommenttia:

  1. Peeäässi, kuvat ovat vuodelta 2008, ekat järkkärillä napsimani kuvat. Evitskogin mökillä koiralla on upea kiitorata, suoraan rinteestä järveen. Nasse on aika taitava uimahyppääjä, reteitä mahapläiskyjä.

    VastaaPoista
  2. No niin, aina unohtuu jotain. Täällä on tänään ja huomenna metsätyökurssi, hevosella. Samainen Hartmanni johon Espoonlahden rantakalliolla pari vuotta sitten törmäsin, kouluttaa aikuiskoulutuskeskuksen kautta paikallisia metsureita.

    Minusta on oikeasti upeaa, että vihdoin vanhatkin, eivät aina tuottoisimmat ja tehokkaimmat, menetelmät otetaan hyötykäyttöön. Jotenkin tehokkuusajattelu tuntuu aina vaan vieraammalta. Ja erittäin epäinhimilliseltä.

    Mikäli en aivan pieleen muista, huomenna on myös ratsastussuunnistuskisat lähitallilla. Kuulostaa muuten mukavalta, ehkä vielä joskus pääsen osallistumaan ;-)

    Sunnuntaina on kuitenkin pitkä päivä, Hasse Sidbäck saapuu jakamaan viisaudenmurusia näillekin laulumaille. Ja samalla saan tutustua Arhippoksen kotitilaan.

    VastaaPoista
  3. *virn* veikkaanpa että täältä on liikehdintää googlen suuntaan, kyllä se sieltä ihan ekana löytyy. Hieno ori eikös vaan?
    *poistuu hihitellen*

    VastaaPoista
  4. Noin sitä minäkin menin googleen kun kerran usutettiin. Vaikka mitä ihmettä minä siellä tein... no kattelin kuveja!

    Hienon vauhdikaat kuvat oli tämän päivän pläjäyksessä. Border-alkuisilla on vauhtia... minulla on pitkä kokemus b-collieista. Vähän ikävää tyrkkää. Niiltä ei ikinä loppunut vauhti.

    Viikonloppu käsillä - levätkää ja nauttikaa olostanne!

    VastaaPoista
  5. Arvaas mitä Tita, minä olen usein salaa himoitsenut b-collieta(kin) vaan en lepsuna luonteena uskalla. Niin fiksusta koirasta tulee meille vain Iso Harmi. Vie meikäläistä kuin litran mittaa. B-terrieriä voi hallita sentään ruokapurkin avulla. Joskus tosin tuntuu, että parempi olisi lelukoira...

    Nyt unille...aamulla pitää olla kyynärpäät kovina kirjakaupan jonossa ja sitten lambihetkeen.

    VastaaPoista
  6. Herranjestas, parempi -sana oli nyt ihan väärässä yhteydessä... "parempi olisi lelukoira..." eihän Nassea mikään voita mutta joskus helpommalla selviäisi kun olisi lelukoira... aina ei jaksa rautalangasta vääntää kun toinen kysyy: miksei aina voi olla ruoka-aika?

    VastaaPoista
  7. Bordercollielle ei ollut ruoka mikään houkutin. Namuilla kouluttaminen ei ollut mikään vaihtoehto. Mutta tekemisen ilo ihan sinällään oli valtava.

    Showin eye eli tuijottava katse on yksi bortsun aseista. Muistan varmaan vanhainkodissakin kun urosbortsuni penikkana koitti paimentaa tuijottamalla kissoja. Kissa tuijotti rävähtämättä takaisin. Sitten penikka koitti louskuttaa maitohampaitaan kissan naaman edessä. Sai kynnellisestä käpälästä ja poistui uikuttaen paikalta...

    Kissat eivät ole otollista paimennusmateriaalia. Pihallakin ne kiipesivät puuhun, ja urhea paimen pohti puun alla ettei manuaalissa ollut mitään mainintaa lampaan poistumisesta puuhun...

    VastaaPoista
  8. No nyt se sitten lopuilleen todistettiin, ei beeceetä meille. Semmoinen koirahan saisi minut tuijottamalla kiipeämään terijoen salavaan, persus edellä :-X -ja se ei ole mitään lasten katsottavaa se. Että ihan vaan peruseläimiä meille kiitos.

    Rasti seinään, Iso-J puhui perillisten kanssa kissahommista, lupasi molempien ottaa omat maatiaiset -jos sopiva kohdalle sattuu. Eräällä ote lipsuu.... *kolkkoa naurua*

    VastaaPoista
  9. Vähästäpä lyöt kinttaat tiskiin :shock
    Bc on hieno koira, mutta siitä voi tulla väärissä olosuhteissa horrible terrorist. Minä kyllä ottaisin bortsun... soon yhtä hullu kuin minäkin. Mutta miehen hermot ei varmaan kestäisi.

    No nyt se Iso-J menee vapaaehtoisesti oikeaan suuntaan. Hyvä Mies. Kyllä ne maatiaiset löytyvät jostain.

    (ja kissankarvojen määrä lisääntyy eksponentiaalisesti... eihän mummokissojen ohuesta turkista riitä ympäriinsä viskottavaksi. Mutta puolipitkävillaiset maatiaiset... niistä riittää!)

    VastaaPoista
  10. Tjaah, emmie nyt luovuttamiseksi sanoisi, terrierit on vaan enemmän se mun rotu. Nassesta on kyllä vuosien saatossa kehkeytynyt oikein mukava leppoisa kaveri joka on oikeastaan aika epätyypillinen terrieri. Tai eihän bordereilla ole niin hirveää pätemisen tarvetta kuin joillakin muilla ärriroduilla.

    Itse asiassa, Nasse on aina ollut sellainen ukkona syntynyt, rauhaa (ja ruokaa) rakastava iloinen veikko.

    Iso-J on itse asiassa täysin kajahtanut. Tänään julisti ruokapöydässä: ja sitten kun me tuo lampola talliksi rempataan, tehdään kyllä tilaa muillekin eläimille.

    Jään jännityksellä odottamaan mitä ne muut eläimet ovat. Pahaa pelkään että hän vyörää jostain tänne möykkäävän aasin ja haisevan vuohen, sielunkumppaneikseen ;-)

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!