torstai 25. maaliskuuta 2010

Kuono kohti kevättä


Nasse päätti kiivetä torpanmäen korkeimmalle lumien kasauskinokselle tiiraamaan kevään merkkejä. Etelässä päin paistoi aurinko eikä tuo koiran takana oleva pohjoinenkaan taivas kovin kurjalta ole näyttänyt koko päivänä.

Oikein priima kevätpäivä tänään, ihan eilisen toistoa mutta ei vielä pätkän vertaa pitkäveteistä. Jotain sateen uhkaa lienee luvassa tännekin, tulkoon vaan hankia vajuttamaan.

Koiran kurja ei ole vielä saanut tarpeekseen talven iloista vaan nylkyttää itseään pitkin pihapolkujen pohjia antaumuksella ellei peräti pontevasti. Lumipesut päivittäin pitävät toivottavasti myös orastavan lemmenliekin aisoissa. Naapurin lapinkoiran juttusille ei todellakaan ole mitään asiaa, eikä toisen naapurin molossomammutin helmoihin.

Tämän päivän ansioihin kirjataan leipomusvaraston täydennystä. Maalaaminen piti jättää minusta riippumattomista syistä toiseen päivään, siellähän odottaa kirjoituspöytä ja keinutuoli aikaa suotuisampaa.
Otin ihan todistusaineistoa, aina löytyy joku väittämään virtuaalileiväksi ;-) Noh, makua en vielä tiedä, mutta tuoksui aivan uskottavasti maalaisleivälle. Aina tuo fasuleipomon vaahtoleivät voittaa. Ja mikäli maussa ilmenee moitteita, kanarouvat kyllä armollisesti nokkivat arveluttavammatkin antimet.

Veivasin vielä syntisen kaloripomminkin, suklaa-kirsikkakakku kuohkeinta laatua.
Nyt jos koskaan kannattaisi paikallisten lukijoiden karauttaa munanhakureissulle, kahvia ja kaakkua tarjolla -rajoitetun ajan.

Munavarasto alkoi piipata ylituotannon rajaa joten pakkasin näytteeksi 25 munaa koteloihin ja kurvasin naapuriin, sille jonka kanasia on meillä talvehtimassa. Samalla reissulla ujutin itseni talliin ja neljä pitkänaamaa sieltä löytyi, yksi viimekesäinen orivarsa, pari lv-tammaa ja järjetön tukkajumala suokkitamma. Uuh, semmoisia jouhia en muista suokkitammalla nähneeni. Onpa todella mielenkiintoista nähdä reilun vuoden kuluttua (jos kaikki hyvin käy) kyseisen tamman ja erään jouhimonsterin rakkauten hetelmä.

Pienoinen kulttuurishokki kieltämättä. Sitä kun on tottunut tietynlaiseen tallimiljööseen, on ääripäiden kohtaaminen aina ajatuksia herättävää. Odotellaan laidunkauden alkua, sitten saa varmasti ihan kivojakin kuvia. Karvanvaihtoaika harvaa hevosta imartelee.

Nappasin samalla reissulla auton perään heinäpaalin, nyt on taas marsujen ruokahuolto turvattu muutamaksi viikoksi.

Nämäkin takatukat ilmaantuivat taas pihaan, omenatarhan siideribaari houkuttaa eivätkä kovin krapulaisilta näytä. Tukka hyvin elämä hyvin?

Viikonlopuksi on kasaantunut paljon mukavaa ohjelmaa. Jos ja kun huomenna pelaan korttini viisaasti ja hoidan ns. juoksevat asiat alta pois, jää kenties vapaan toiminnan aikaakin.

Tuolla toisaalla kaivetaan kiivaasti virtuaalisesti kärhölle kuoppaa. Tuula on kyllä niin mainio. Kiitos loistavista vinkeistä, teen vielä vähän ajatustasolla suunnittelutyötä ja sitten katsotaan mihin niitä toteemipaaluja oikein tuleekaan. Sitten sulan maan aikaan ;-)

Nyt ihan muihin hommiin, moikka.

9 kommenttia:

  1. Ohhoh, nyt alkoi yskittämään. Kävijälaskurin mukaan kohtsillään napsahtaa viisitonninen täyteen. Eipä olisi uskonut että tässä näin kävisi. Kiitti kaverit, tackar och pockar!

    VastaaPoista
  2. Tack tack sulle tästä blogista! Oikeesti ja kamalasti!

    Tunnustan tuon sun jääpuikkokuvan innostaneen minuakin ruhveltamaan hangessa ulkosaunan hienon urkupillistön viereen. Vaan ei olleet noin kristallisia. Kuvat jäävät julkaisua vaille... sun syy :D Ja vähän valonkin.

    Joogalla vanutettu vanha nahkani vaatii minua nyt vällyjen alle. Kundalini-joogan teho näkyy vain ruokahalupuolella. Sen pitäisi lisätä seksuaalienergiaa, mutta kahden keski-ikäisen naisen otoksella siitä tulee vain nälkä. Ja loistava kebab-annos joogan jälkeen tyydytti kaikki tarpeet. Siis nukkumaan :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos Blogista! Täällä on hurttia huumoria, samanmielisiä verbaalisia akrobaatteja koolla, siitä tuppaa tungosta tuleen laskurissa!

    Olin illalla maalaamassa ja pääsin siellä niin valtaviin kierroksiin etten ole saanut koko yönä unta. Aamulla menen reumatologin vastaanotolle klo 10, päättelee varmasti että on rouva juhlinut rankasti ... eikä usko runsassanaisia selityksiäni.

    Koira on KOMEA, oikein silmää hivelee.
    Me oltiin eilen illalla agilityssä. Keräsin harjotuksiin vahvaa voimaa ja pärjäsin sille riiviölle. Joka kerta kun innostui haukkuun tai inumaan, niin vein sen ulos ja heti seuraavasta uudesta haukusta toisto. Puolikymmentä kertaa piti toteuttaa ennenkuin älysi missä mennään, sen jälkeen pääsimme hyppäämään esteitä ja herra jopa kuunteli.
    Ei pitäs innostua, huokaus, tämä oli vasta eka hyvä kerta ja minä jo hehkutan ...

    Kuoppien kaivamisesta tulee taatusti intohimo. Ei, ei ne ilmaseksi tule kaivettua, vaatii hikeä ja tekniikkaa. Kivien pyöritys on ihan yhtä mielekästä, siitä vaan nauttii kun pääsee jyvälle ja saa itse suunnitella. Idearikasta, luovaa hommaa! Kunnon kuoppa, kanankakkaa pohjalle ja vettä kasvin juurelle, niin nautit jo ensi kesänä loistavista pionin kukista.

    VastaaPoista
  4. Kiitos Tita ja Tuula, paljosta.

    En voinut välttyä vinohkolta hymyltä lukiessani Titan jooga-analyysiä ;-) Kyllähän kebap-setti joogan jälkeen tulee ihan perusteltuun tarpeeseen. Juuri noin, sinä olet oivaltanut liikunnan perimmäisen tavoitteen: saa syödä enemmän.

    Sarikalle paljon kiitoksia munaväreistä. Kyllä vaan, meillä on kohta riemunkirjavat munat. Täytyy psyykata Britney ja kumppanit (myös Sirkku) munintatalkoisiin. Voisin jotenkin kuvitella, että turkoosi väri ruskeassa munassa on enemmän kuin jännittävä.

    VastaaPoista
  5. Höh... taas oli näppis ajatusta nopeampi. Britney ja muut blodit kyhäävät valkoisia munia, soveltuvat paremmin värjättäviksi kuin muun jengin veivaamat ruskeat.

    Tuulalle vielä isot onnittelut Pönön jallittamisesta. Se on ihan omanlaisensa paratiisin kolkka kun (umpi)luupäähän saa hetkeksi järjen valon sytytettyä. Sitkeys palkitaan, muista nauttia saavutuksista.

    Maalaaminen, ihan siis öljyväreillä kankaalle, on sellainen homma joka on vielä kaukainen haave. Tilaa olisi mutta ei aikaa, vielä.

    Onko Tuulalla kuvia maalauksista?

    VastaaPoista
  6. Harrastan ja räpellän kaikkea mahdollista. Maalaan öljylläkin, mutta 30v tauon jälkeen työttömäksi ruvetessa löysin uudelleen posliininmaalauksen. Siellä olin eilen!
    Tykkään piirtää ja maalata. Olispa oikein oikein paljon aikaa ... heh, niin makaisin sohvalla ja haaveilisin maalaavani. Nyt revin harrastukseen aikaa, torstai ilta on pyhitetty vain minulle!

    Otan vain sinua varten muutaman kuvan kotona olevista tekeleistä, laitan yksityisviestin.

    VastaaPoista
  7. Huihai, päivä on jo pitkällä ja kaupunkireissu vasta suunnitteilla. Pahuksen toimistopäivä kun jumittaa Iso-J:n kotiin :-(

    Eipähän tässä hätää, kevätpäivänpaiste (hieno kolmoisyhdyssana) on tehnyt tänään pieniä ihmeitä lumikinoksille eikä muutenkaan elämässä ole kuin hyvyysvikaa...

    Tuula, laita ihmeessä kuvia, ihastelen niitä sitten ylhäisessä yksityisyydessäni.

    Juoksevasta borderista olisi helppoa tehdä maalaus, ensin upea tausta ja sitten kankaan poikki ruskea viiva, oletko koittanut? Sopisi meitsille... :-D

    VastaaPoista
  8. En ole vielä osunut kunnolla edes kameralla! :D) Kaveri on niin nopea liikkeissään ettei hidas hämäläinen pysy aina perässä.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com