keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Villiä menoa

 
Siinäpä olisi jälkiä niinkuin todistusainestoksi. Eivät ole jänekset mihinkään kadonneet. Tuommoiset jutajaiset oli viime yönä pidetty etupihalla, tienpuolen salavien juurella. Tuossa nimenomaisessa paikassa oli vielä eilen koskematon umpihanki, puolimetrinen lumipeite. Korkeintaan joku lintu oli hangen pintaa rikkonut piipertäessään lintulaudan apajille.

Toinen sakki oli riehunut omenapuiden alla ja olipa joku käynyt näykkimässä riihenvierustan salaviakin. Nuo maassa näkyvät oksankappaleet ovat jänisten aikaansaannoksia. Syksyllä istutetut tyrnipuskat ovat turvassa lumen alla, huput niskassaan. Ja uskoisin huppujen suojaavan muitakin syksyllä istutettuja hedelmäpuita. Yhden luumunhan ne ryökäleet typistivät silloin, kun se oli vielä ruukkuineen talon nurkalla.

Päivän kysymys kuuluu, pitäisikö tehostaa koirapartiointia hivenen uskottavamman koiran muodossa? Nassepoikahan ei umpihankeen mene, tuskin edes makkaran perässä.Vai odotanko ihan sovulla luonnon tasapainottavan homman ihan itse? Ehkä tuolta metsistä tulee reipas ilvesporukka ns. valmiiseen pöytään.

Oi jos jaksaisin valvoa edes yhtenä yönä videokameran kanssa, saisin varmasti aika hauskaa matskua. Nyt tosin ei ole vielä kunnollista kuutamoa valonlähteenä. Pitääkin odotella vielä reilu viikko, sitten saattaa olla kiva valo.
Iso-J uhkaili kyllä virittävänsä ansat ja napsivansa jänispaistit ihan luolamiehen tyyliin. Emmää nyt tiiä, kannattaako tuhlata ruutia tai muitakaan kuteja vähäiseen jänispaistiin? Ei se nyt mitään niin huikeaa herkkua ole.

Tita ihasteli revontulia eilispäivän kommentissa. Olisipa upeaa nähdä niiden leimuavan. Pitääkin yrittää tiirata pohjoiselle taivaalle illan tullen. Kyllä niitä joskus näilläkin korkeuksilla on nähty, olihan niitä kerran Espoonkin yötaivaalla.

Veikkaan tosin, että illalla tiirailen ihan vaan telkkaria, lätkähän on nähtävä. Hoki on kuningaslaji.
Iso-J kurvasi hoppansa nokan kohti kutostietä ja etelää. Onneksi lupasi tulla kotiin viimeistään perjantaina. Etelään on käsittääkseni lunta luvassa, vaihteeksi. En voi kuin ihmetellä mihin se kaikki taivaalta satava valkoinen manna siellä mahtuu kun on katu, tie, käytävä ja väylä rinta rinnan. Harvinaistahan  noin runsas lumen tulo etelään on, tai lumen pitkään pysyminen lumena. Loskaksihan se yleensä muuttui alta aikayksikön.

Torppa on pakkaspäivän kunniaksi lämmitetty mukavaksi ja petivaatteet pöyhistyvät vielä pakkasessa. Pitääkin muistaa kohta hakea ne sisään. Voi meinaan olla äitien arvostus nollassa jos jääkylmiin peittoihin yritän perillisiä peitellä illemmalla.

Äitikulta potee flunssaa ja turjottaa vällyissä. Vien Vilustusta ensiavuksi.
Nyt taitaa olla aika kurkata kanalan menoa, Turha Kakkonen on saanut kevättä rintaansa ja harjoittelee uutterasti kiekumisen nuottia. Aika hyvä soundi sieltä jo irtoaakin, kukolla on rytmi veressä.

Saas nähdä kuinka kauan Urho Kukkonen jaksaa kuunnella, veikkaan että siellä vielä heltta heilahtaa ja kurinpalautusta annetaan isän kädestä, siis nokasta. Eihän tässä onneksi mene enää kauaa kun kanojen koppikausi päättyy ja ne pääsevät taas ulkoilemaan. Tulee sitten enemmän tilaa nousevillekin kyvyille, myös kanalassa ;-) Ja alkaa tipuprojektikin, hiphei ja hautomaan.

Tämmöistä tänään, moro!

9 kommenttia:

  1. Taitaa pupuilla olla mielessä lihan ilot, kun noin ovat töppösillään pistäneet koreasti! Näin ainakin pohjalaiset pupuset tekevät. Talvella on vain kulkupolut, mutta kun kevät alkaa ahdistaa viettejä niin pistävät tanssiksi aukeilla paikoilla. Mahtavasti mittelevät urokset huikeilla hypyillä ja potkuilla. Ja tyttöset kirmaavat poikien edellä. Kyllä siinä käpälänjälkiä tulee, kevätkarkeloissa. Ja tulosta näkyy heti kun lumet alkavat sulaa. Pupuklaani lisääntyy tehokkaasti. Eli ei muuten huono idea tässä vaiheessa vähentää sukukypsää populaatiota. Yhden naaraan nitistämisellä tulee vähentäneeksi noin 10 jänistä kokonaissaldossa. Pistä Iso-J opettelemaan ansalankojen käyttöä.

    Meillä puput saavat olla rauhassa, sillä niitä on niin vähän. Puutarhassa ei ole mitään puputuhoja, sillä ne käyvät evästämässä siististi hevosten heinäpaalilla. Kuka sitä nyt kuivia oksia syömään, kun on kunnon heinää tarjolla... ja lintujen ruokintapaikalla kauroja. Sopu on säilynyt oikein hyvin. Ainakin vielä.

    VastaaPoista
  2. Jeh, niitä pupujen kulkupolkuja on tähän asti ollut ihan pari vain, vattupuskien välistä ja eteläpellolta suuntimat kohti omenapuita. Ja yksi koukkaus avokompostille jossa on mm. marsujen häkin jämäheinät ja muu ryönä.

    Vaan nyt kun oltiin Nassen kanssa poissa muutama päivä, ryöstäytyi meno tuommoiseksi.
    Ansalangoista on kuulema ollut puhetta erään metsästävän nuoren miehen kanssa, olisi ehkä syytä vähän harventaa pupupopulaa.

    Kissoille tuli äkkilähtö sängystä kun viskasin niiden niskaan ulkonaraikastetut peitot *njähnjäh* Eivät ilahtuneet ;-)

    Kanalassa on tunnelma katossa, saivat uuden kaalinkerän.

    VastaaPoista
  3. Jukoliste, nyt on hätä! Aidot Mertarantalaiset siniristiaurinkolasini ovat hukassa! Ja Suomen peli alkaa ihan just. Ihan varppina ne Espoossa muuttokuormaan lykkäsin vaan nyt ei löydy. Ulkomuotokin on sopivan sinivalkoinen, iltalookkini on yllättävästi mertaranta-look-alike, vain ne sinivalkoiset hurmoslinssit puuttuu. Ja viikset. Toistaiseksi.

    Oi murhe oi murhe!!

    Kirmaan kiireesti kanaliaan, ei sillä, että kanarouvat ne lasit olisivat pöllineet mutta nukkumaan pitää rouvaosasto saada. Ja suihkun kautta juosta soffalle väijyasentoon.

    *missä ne lasit on... missä!??!!*

    VastaaPoista
  4. Lasit ovat yhä hukkapiilojemmassa mutta kyllä ne vielä löytyvät kunhan tosipelit alkavat.
    Asenne ratkaisee, ei rekvisiitta *muka uskottavaa rehentelyä* Joka tapauksessa, Kaks-nolla-hyvä olla ;-)

    Perin ikävää muuten kuivatella lakattuja varpaankynsiä, on niin tottunut villasukkiin ja ilman on ankea olla.

    Jahas, Pensseli-Olli on jo kentällä.

    VastaaPoista
  5. Että sää Hirnakka jaksat! Siis lätkää...

    Saunasiiderit tai -lonkerot on unohtunut ostaa, pitää tyytyä marjamehuun ja suklaaseen.

    Talliosasto on iltahoidettu, villasukat jalassa on mukava tehdä vielä viimeisiä iltatoimia. Viikonloppu häämöttää!

    VastaaPoista
  6. Mun piti oikein höröttää 'jääkiekolle'!

    Ekan kerran nauroin jääkiekolle kun työpaikalla eräs heppu kertoi herkuttelevansa ajatuksella heittää kaukaloon muutama lisäkiekko ...

    Nyt sinun lasit todistivat ettei se laji taida ollakkaan ryppyotsaisten hommaa.

    VastaaPoista
  7. Moi Tuula, ihan pakko kysyä mikä on koirakuumeen nykystatus?

    Mulla on edelleen ne hurmoslasit hukassa mutta eilinen peli voitettiin onneksi ilman niitäkin. Ja varpaankynnet tuli lakattua. Rankkaa tämä penkkiurheilu.

    VastaaPoista
  8. Sheltti olisi ihana, mutten jaksanutkaan paneutua asiaan kun lonkka riivattu vaivaa ihan kivuille asti ... pelkäsin jo että joudun könkkäsemään pidempään, mutta sunnuntain käynti Majakarilla auttoi asiaa huomattavasti. Nyt osaa 'Neuvoa Antava' vetää ja hiukka kääntää jalasta,se helpottaa painetta nivusessa.

    Ihan kokonaan en ole koirakuumeesta päässyt. Olis kiva olla edes toisena sellainen otus jolla on korvat. Sais samalla tuon luupään kuuntelemaan jotain. Olen uhannut antaa sille 2vee synttärilahjaksi munien poiston!

    VastaaPoista
  9. Nuo tiukasti korvalätkillä kuuloelimensä tukkineet ärrikset ovat kyllä mainioita kaikkine konkeloineen ;-)
    Borderi on piiitkäpinnaisen tai lehmänhermoisen ihmisen koira. Ja myös Ihan Paras Ystävä. Korvallisella eli oletettavasti kuuleval... eiku kuuntelevalla koiralla voisi olla tietyissä tilanteissa pedagoginen vaikutus juntturaan ärrierin änkyrään. Jollainen Pönökin kaiken kuulemani perusteella on. Joskus.

    Mua viehättää monikin rotu, kuten esim. mopsi ja laivakoira, lapinkoira, villakoira, spanieli... ja noista voidaan sulkea pois kutakuinkin kaikki paitsi mopsi. Se on vaan älyttömän staili koira :-) Mutta kerran kolmosryhmän koira, aina terrieri. Ne on mulla verissä. Ryökäleet.

    Sitä toista borderia, bordercollieta en uskalla edes harkita. Sehän vetäisi mua kuus ja nolla välittömästi. Tunnustan olevani aivan liian höynäytettävä niin fiksulle koiralle. Nuo nakinpalalla lahjottavat sopivat mulle ;-)

    Pistä kuule Tuula lonkka kondikseen ja sitten jalalla koreasti, kahden piskin voimin. Hyvä siitä tulee.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!