tiistai 23. helmikuuta 2010

Tuulta ja tuiskua

Juu ei aamulla näkynyt tuulta eikä tuiskua vaan ihana aurinkoinen kevättalven aamu. Pakkanenkin oli ihanasti tyynessä säässä -14 eli vallan mahtava ulkoilmahommien sää.

Tuntui jotenkin oudolta kuulla radiosta kolaritiedotuksia ja ruuhkaraportteja, keli on ilmeisesti ollut tosi pahana etelämpänä.

On meillä nyt ylenpalttinen talvi.
Oma olo on sen verran kohentunut eilisestä että jaksoin hinata sisään paksuimmat pöllit leivinuunin lämmitystä varten. Pitäisi jostain hommata vanhat kunnon maitokärryt puunkuskausta varten. Nyt lykkään kottarikuormallisen takaovelle ja siitä kantopelillä tupaan.

Vaikka olin eilen kanan peräsulista ennustavinani ettei se pyry tänne tule, joudun nyt nielemään tappioni ja tunnustamaan että kyllä sataa. Tuiskuaa ja sade sakenee. Tätä on luvassa puoleen yöhön asti, vähintään.

Kuvassa Nasse toteuttaa sisäistä lintukoiraansa ja väijyy keltasirkkujen kokoontumisajoja. Linnut kävivät tänään sankoin joukoin ja suurin parvin tankkaamassa, taitavat mokomat tietää kelit ja niiden käänteet paremmin kuin tämmöinen paluumaalainen. 
 
No, se siitä koiran ja muun luonnon viisaasta vuoropuhelusta. Rotsi kutitti ja piti ottaa kylkimyyryt pihan pintaa pitkin. Varsinainen maanuoliainen ;-) Minusta on niin älyttömän kiva seurata tuon pienen pontevan koirani touhuja. Vaikka tänne mahtuisi montakin hännänheiluttajaa, en siltikään lähde laumaa liiaksi kasvattamaan. Eihän noille sitten voi antaa yksilöllistä huomiota. Eikä sänkyynkään  mahdu kuin kaksi borderia kerrallaan, nukkuvat niin leveästi.



Tässä sitä tullaan hoppaloikalla mummolasta, keksinmuruja parrassa ja henki haisi makkaralle.
Iso-J pakkasi autonsa ja läksi yksin ajelemaan kohti Seinäjokea ja Vaasaa. Minun piti alkuperäisen pläänin mukaan lähteä mukaan apukuskiksi mutta näin ne suunnitelmat muuttuu. Perjantainahan me sitten ajetaan illalla Jyväskylään, lauantaina on hautajaiset. 

Nyt täytyy keskittyä hellahommiin. Perilliset tuijottavat silmät renkaina Ice Age 3 -peliä ja koiraparka ravaa huolestuneena tuvan lattialla. Yrittää reppana taas valistaa kelvotonta emäntäänsä koiran säännöllisen ja monipuolisen ravitsemuksen tärkeydestä. Se on Nassella ruoka-aika... naukuva näläkä.

 
Aamumaisema näyttänee tuolta, toivottavasti traktoripojan pelit käy ja kukkuu hyvin huomennakin. Torpalta tämmöistä tänään, heippa!

Aijoo, peeässi. On lumentulossa avarasti ajatellen puolensa. Tätini Ruotsin Eskilstunassa ei pääse parvekkeelle eikä näe ikkunasta ulos kun koko partsi on lumentukkima. Odottaa kuulema toiveikkaana, että koko kerrostalo evakuoidaan ja että pääsee jonkun riuskan palomiehen reppuselässä pois. Mielestäni tuo on jokseenkin yltiöpositiivista. Niillä on jotain perustavanlaatuista vikaa pohjavedessä tai jotain. Siellä ruotsinpyhällämaalla.



10 kommenttia:

  1. Vink vink - kokeilepas lumikolaa puunhakuvälineenä. Joko ladot puut kolaan ja vedät pirtin ovelle. Tai sitten jos käytössä on puukopat, niin täytät ne ja asennat kolan kyydille. Vedät pirtin ovelle ja kannat siitä sisälle. Helpompaa vielä kuin kottareiden kanssa. Huom. siis Vedät - et Työnnä.

    Nimim. arvaa paljonko polttopuuuta talvessa roudataan liiteristä pirttiin? Talvessa.

    Tallityöt kutsuvat tekijäänsä. Must go, but be back...

    VastaaPoista
  2. Joo, lumikolalla on vedelty, mutta jostain ihmeen tallifiksaatiosta johtuen tulee useimmiten tartuttua kottareiden sarviin. Pulkka on ihan hanurista, kaatuileva ja kiikkerä. Mun halkobägi mahtuu just kottarin pohjaan ja sarvessa killuu hellaklapien kantoväline.

    Kisastudio jatkaa sosiaalisten suhteiden hoitoa, puhelinlangat laulaa.

    Missähän mahtaa olla Heikku... ?? Hankijumpalla rattaiden kanssa?

    VastaaPoista
  3. Voe helevetti, nyt luontoäiti on pahalla päällä.
    Iso-J on kutakuinkin perillä Seinäjoen lakeuksilla, meidän töllimme sinnittelee tuiskuissa. Kyllä täyttyy lumipeitteen puolen metrin kipukynnys tänäkin talvena.

    Aamujumpat luvassa ;-)
    Kisastudio virkistyi piikkimatolla, nyt jaksaa taas olla hengessä mukana, kauas Kanadiaan ;-D

    VastaaPoista
  4. Että sä jaksat! 12 mitalin toiveista vaivaiseen yhteen toteutuneeseen. Ja kootut selitykset päälle. Suomipoika rulettaa :( Selitysten sektorilla.

    Ei kulu aikaa minulla urheilun seuraamiseen. Tyhjän kun saa tekemättäkin.

    Vetäydyn karhomaan leivinuunin hiillosta, sitten hiillostan Uroksen noutamaan uudet klapit sisälle. Kun itseä laiskottaa...

    Hevoset on asennettu kans nukkumaan kera eväiden. Tyytyväistä sakkia. Vähän ihmetyttää tuo ruuna. Se kun alkaa olla talvivillan osalta melko sileässä kondiksessa. Vaan pakkaset jatkuu. Tarkeneeko tuo vai isketäänkö loimea selkään aamulla kuten toveri suokillekin. Sille joka hikoaa öisin edelleenkin...

    Kanava Majakari jälleen vaikenee. Hetkeksi.

    VastaaPoista
  5. Mullahan on kisakondis kohdillaan, toisin kuin noilla (m)urheilijoilla.

    Ei, en minä mitalinkiilto silmissä kisoja katso. Jotenkin tykkään kuitenkin pitää telsua auki ja olla ns. kuulolla. Nytkin lätkämatsi menossa ja mulla kirjanluku kesken. Hyvä syy valvoa, kisat. Mikä ihana tekosyy luurata jääkaapilla yölläkin.

    Piikkimatto on ihan kauhea vehje, piristää mielen ja aineenvaihdunnan. Nuku siinä sitten kun mielessä on joko se tai vessa :(

    Aikani kuluksi selasin blogimerkinnät kuluvalta vuodelta. Täällähän on ihan älyttömän upeita kuvia!!! Tekstit ei aina ihan stemmaa kuvien laadun suhteen ;-) Mä mikään einoleino ole ...

    Vaan nytpä siirtää lorutäti äässin ja berberin petiosastolle, aamu ei armoa anna. Onneksi saan aamukahvin jälkeen jatkaa aamukoomaa vielä hetkisen. Oi lokoisia rouvanpäiviä *vinohymy*

    VastaaPoista
  6. No nysse luovutti juur kun yhdistetyssä on tilanne, jossa Suomi johtaa! Tilanne varmaan muuttuu vielä... nou hätä. Ja nuku hyvin!

    VastaaPoista
  7. Tita, mä niin tiesin miten ne hiihtää ;-)
    Päivän ohjelma on selvä. Lokoisiin rouvanpäiviin kuuluu myös rivakka rupeama lumitöitä.

    Traktripoika kävi jo aamuhämärissä, mummmo puski portaat auki ja minä pukkaan kolalla loput. Koetan saada jotain kuvia, on vain semmoinen lumisotku että on hivenen haasteellista....

    palataan. Moro.

    VastaaPoista
  8. Oi ärsytys, bloggerin hallintapaneeli junnaa eikä pääse luomaan uutta merkintää. Hyödynnän pakkolevon kirmaamalla hetkiseksi sohvalle vaakaan. Raitisilmamyrkytys on aika vakava tila.

    VastaaPoista
  9. Jooo, bannit on tullut, ehkä yleisön joukossa on jollakulla herne hyvin syvällä jossain jonne päivä ei paista?

    Oli miten oli, uutta tekstiä ei pääse nyt tekemään joten jätän tämän päivän väliin.
    Mitään mielekästähän ei tänään ole tapahtunut. Paitsi lunta on siirretty valehtelematta kymmeniä kuutioita paikasta a paikkaan ö.

    Nyt perehdyn suurella hartaudella, asiaankuuluvalla antaumuksella ja öööh, apinan raivolla ruuanvalmistuksen kiehtovaan maailmaan.

    Tänään selvisi mikä saa aikuisen miehen aidosti surulliseksi. Se kun just ostettu mäyräkoira pläjähtää marketin parkkipaikalla auton viereen tuhannen lasinsirukaljamössöksi. Säälitti katsoa. Ihan varppina alahuuli väpätti, sillä sedällä. Kisakaljoilla karu kohtalo.

    Tänään ei tätä kummempaa, tsau!

    VastaaPoista
  10. Minäpä näin kerran paikallisen alkon (eli samalla myös cittarin) pihalla kun sedällä lipsahti muovikassillinen viinoja kiveykselle. Tuli sirpaletta. Tää setä päästeli ärräpäitä sen verran tiuhaan etten jäänyt katsomaan mitä se sille kassille teki...

    Tosi juopon tunnistaa siitä, että kaatuessaan nostaa salamannopeasti viinakassin mahdollisimman korkealle maasta. Ei ole väliä meneekö selkä tai jalka, kunhan viinat pysyvät ehjinä.

    Nyt mä meen taas. Lähden tullaamaan PääPuutarhurin tietokoneen kuvatiedostoja kun tarvin kärhönkuvia yhteen luentoon.

    Säätilannetiedotus: pakkasta -17, vähän tuulee mutta lumisade (lievä) hellitti jo.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com